Muuttuva syöminen muuttuvassa maailmassa

  1. Ekoajattelu ei vielä näy ruoan kulutuksessa
  2. Maito ostetaan nykyisin juustona
  3. Itse tekeminen on vähentynyt
  4. Vanhemmat käyttävät metsän antimia
  5. Ristiriitainen valmisruoka
  6. Ruokapalveluista ekohyötyjä?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Itse tekeminen on vähentynyt

Maidon kulutuksen huomattavaan vähenemiseen on useita syitä. Maitoa ei käytetä enää ruokajuomana samassa määrin kuin ennen. Sen on korvannut vesijohtovesi tai pullotetut vedet. Maitoa kuluu aiempaa vähemmän ruoanvalmistukseen ja leivontaan. Pullan leipominen on vähentynyt, mikä näkyy vehnäjauhojen, sokerin, munien ja voin hankintojen laskuna ja valmiiden kahvileipien hankintojen kasvuna. Velli- ja puurohiutaleiden hankintamäärät kertovat vellien ja puurojen valmistuksen vähenemisestä. Puuron syönti ei kuitenkaan ole kadonnut suomalaisista kodeista, koska valmiiden marjakeittojen ja puurojen ostot ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Jauhoja, ryynejä ja hiutaleita ostettiin 40 vuotta sitten nelinkertainen määrä nykyiseen kulutukseen verrattuna. Ruokaleivän ja kahvileivän ostomäärissä ei kuitenkaan ole havaittavissa suuria eroja, joten viljatuotteiden osuus kulutuksessa on pienentynyt. Aikaisemmin ruokaleivän ja kahvileivän leipominen kotona sekä puurohiutaleiden käyttö on kuitenkin raaka-aineiden ostomäärien perusteella ollut huomattavasti nykyistä runsaampaa.

Lihan kulutuksen muutosta on seurattu kiinnostuneena, sillä sekä lihan määrä että laatu ovat merkityksellisiä ympäristön kannalta. Lihan kulutus on tällä hetkellä yksi keskeinen tekijä ilmastonmuutoskeskustelussa. Yllättäen lihan kulutus kokonaisuudessaan ei ole vähentynyt edes nuorten keskuudessa, vaikka kasvissyöjien määrän kasvu erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa on ollut esillä julkisessa keskustelussa jo pitkään. Nuoret miehet ostavat lihaa saman verran kuin väestö keskimäärin. Naiset ja nuoret ovat siirtyneet käyttämään enemmän siipikarjan kuin naudan- tai sianlihaa.

Broilerinlihan terveellisyyttä, makua, hintaa ja valmistuksen nopeutta arvostetaan (Isoniemi ym. 2008), mutta broilerinlihan naudanlihaa parempaa ekotehokkuutta ei vielä tuoda esille. Liha on muuttunut luuttomaksi. Ruokamakkarat ovat pitäneet pintansa, mikä voi johtua grillimakkaroiden tuotekehityksestä ja grillauksen kasvaneesta suosiosta. Siirtyminen leikkelemakkaroista kalliimpiin kokolihaleikkeisiin kertoo elintason noususta ja mahdollisuudesta valita vähärasvaisempi tuote.

Suomalaista luonnonkalaa pidetään varsin hyvänä valintana ympäristön kannalta. Tällä hetkellä kuitenkin kalan kulutus näyttää vähentyneen lukuun ottamatta yksin asuvia miehiä; heidän joukossaan on paljon kalastuksen harrastajia. Kalastus, marjastus ja metsästys näkyvät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen elintarvikehankinnoissa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009