Espoossa on useita rikkaita alueita

  1. Espoossa eniten huipputuloisia alueita
  2. Pienituloisia eniten Lapissa ja Kainuussa
  3. Tulojen muutokset suurimpia huipputuloisilla alueilla
  4. Hyvätuloisille tuotannontekijätuloja, pienituloisille tulonsiirtoja
  5. Väestö ja varallisuus keskittyvät

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Ruotsalainen on suunnittelija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2009.

Suomen suurituloisimmat postinumeroalueet ovat pääkaupunkiseudulla ja pienituloisimmat Lapissa ja itäisessä Suomessa. Eräillä Helsingin ja Espoon postinumeroalueilla omaisuustulojen osuus on keskimäärin yli puolet tuloista, mutta joillakin Itä-Lapin postinumeroalueilla tulonsiirrot voivat olla jopa kaksi kolmasosaa tuloista.

1990-luvun puolivälin jälkeen tuloerot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä (Tulonjaon kokonaistilasto, Tulonjakotilasto). Parhaiten ovat menestyneet ne paikkakunnat, joihin kertyi eniten taloudellista toimeliaisuutta talouskasvun aikana. Ei ole yllättävää, että suurituloisin väestö asuu näillä kasvupaikkakunnilla. Väestön taloudellinen hyvinvointi ei jakaudu kuntien sisälläkään tasaisesti, vaan pienalueiden väliset hyvinvointierot voivat olla suuret.

Kunnat ovat yleensä olleet pienimpiä tilastoalueita, joiden mukaan väestön tuloja ja tuloeroja on virallisissa tulonjakotilastoissa kuvattu. Tässä artikkelissa alueiden välisiä tuloja tarkastellaan postinumeroalueittain (ks. tietolaatikko). Tulovertailu tehdään aikuisväestön (yli 18-vuotiaat) käytettävissä olevien rahatulojen eli verojen vähentämisen jälkeisten tulojen pohjalta. Vertailussa käytetään indikaattorina henkilön mediaanituloa. Mediaanitulo sopii postinumeroalueiden kaltaisten pienalueiden tarkastelemiseen sen vuoksi, että äärihavainnot - poikkeuksellisen pienet tai suuret tulot - eivät vääristä vertailua.

Artikkelissa tarkastellaan 30 suurituloisimmalla ja 30 pienituloisimmalla postinumeroalueella asuvan väestön tuloja vuonna 2007. Tarkasteluun on valittu vain ne postinumeroalueet, joissa asui vähintään 30 aikuista jokaisena vuonna 1995 ja 2007 välisenä aikana.

Espoossa eniten huipputuloisia alueita

Selvästi suurituloisimmat ihmiset asuvat Espoon Westendin postinumeroalueella, jossa aikuisten mediaanitulo oli keskimäärin 31 200 euroa vuonna 2007. Seuraavaksi suurituloisin oli Espoon Friisilä, jossa asuvien tulot olivat 28 000 euroa eli runsaat 3 000 pienemmät kuin Westendissä. Muita suurituloisten asuinalueita ovat Helsingin Kuusisaari-Lehtisaari ja Espoon Nöykkiö. Koko maan 18 vuotta täyttäneiden mediaanitulo oli 17 100 euroa. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Aikuisten (yli 18-vuotiaat) käytettävissä olevat mediaanitulot 30 suurituloisimmalla postinumeroalueella vuosina 1995 ja 2007. (Kaikki tulot vuoden 2007 rahana.)

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.

Kolmestakymmenestä suurituloisimmasta postinumeroalueesta 16 on Espoossa ja seitsemän Helsingissä. Listalla on lisäksi kaksi aluetta Kirkkonummelta, Jorvas ja Veikkola. Suurituloisten alueiden joukossa on myös Östersundom, joka liitettiin Sipoosta Helsinkiin vuoden 2009 alussa. Myös Kauniaisista (Suur-Kauniainen), Tuusulasta (Lahela), Vantaalta (Ylästö) ja Mikkelistä (Karkialampi) kolmenkymmenen suurituloisimman listalle ylsi yksi postinumeroalue.

Eniten aikuisväestöä suurituloisimmista alueista asui Suur-Kauniaisissa: noin 6 300 henkilöä. Seuraavaksi väestörikkaimpia olivat Espoon Niittykumpu (5 200 henkeä) ja Helsingin Länsi-Pakila (5 000 henkeä). Vähiten väkeä oli Mikkelin Karkialammella (30 henkeä), Espoon Suvisaaristossa (440 henkeä) ja Espoon Gumböle-Karhusuolla (860 henkeä).

Väestön määrä on yleensä kasvanut huipputuloisten postinumeroalueilla vuosina 1995-2007. Etenkin Espoon Sepänkylän, Kattilalaakson ja Vattuniemen, Kirkkonummen Veikkolan ja Vantaan Ylästön postinumeroalueilla väestön määrä on selvästi lisääntynyt. - Tässä yhteydessä ei ole pystytty tarkemmin selvittämään, mistä väestön muutokset näillä postinumeroalueilla johtuvat; syinä voivat olla esimerkiksi uudet asuinalueet ja postinumeroalueiden muutokset.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.6.2009