Eläkeläiset ja työssäkäyvät kuluttajina

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Kati Ahonen on ekonomisti Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2009.

55-64-vuotiaiden työssäkäyvien talouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin samanikäisten eläkeläistalouksien. Eläkeläistalouksien ja työssäkäyvien talouksien kulutus ei kuitenkaan eroa merkittävästi rakenteeltaan. Tämä johtuu pitkälti "pehmeästä" eläkkeelle siirtymisestä: myös työssäkäyvissä eläkeikää lähestyvien talouksissa eläkkeelle siirtyminen on usein jo osaksi tapahtunut.

Eläkeläisten suhteellisen osuuden kasvaessa heidän merkityksensä kuluttajaryhmänä kasvaa entisestään. Millaisia kuluttajia eläkeläiset ovat työssäkäyviin nähden ja miten eläkkeellä olo vaikuttaa kulutukseen? Yksi tapa arvioida tätä on verrata samanikäisten työssä käyvien ja eläkeläiskotitalouksien kulutusta toisiinsa. Näiden ryhmien kulutuksessa voisi olettaa olevan eroja jo pelkästään siitä syystä, että eläkeläistalouksien tulotaso on yleensä työssäkäyviä alempi. Tämä voi heijastua eläkeläisten työssäkäyviä alhaisemman kulutustason ohella muun muassa välttämättömyyshyödykkeiden suurempana painona eläkeläistalouksien kulutuksessa.

Tarkastelen artikkelissani 55-64-vuotiaiden eläkeläistalouksien ja työssäkäyvien kotitalouksien kulutusta vuosina 1985, 1995 ja 2006. Vertailen kulutusmenoja, kulutusastetta ja kulutuksen rakennetta. Tutkimusaineistona käytän Tilastokeskuksen kulutustutkimuksia kyseisiltä vuosilta.

Määrittelen kotitalouden eläkeläiskotitaloudeksi tai työtä tekeväksi kotitaloudeksi viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan. Viitehenkilöksi kutsutaan kotitalouden suurituloisinta jäsentä. Työssä olevien kotitalouksiin voi siten kuulua myös eläkkeellä oleva jäsen, ja vastaavasti eläkeläisten talouksissa voi olla työssäkäyvä jäsen, mikäli tämän tulot ovat eläkkeellä olevaa pienemmät.

Olen rajannut tarkastelun 55-64-vuotiaisiin, koska sen ikäiset kotitaloudet ovat suureksi osaksi työssä tai eläkkeellä olevien talouksia. Tätä nuorempien kotitaloudet ovat tyypillisesti vielä työssäkäyviä talouksia, ja vastaavasti 65 vuotta täyttäneiden kotitaloudet enimmäkseen eläkeläistalouksia. 60-64-vuotiaiden kotitaloudet jakautuvat suunnilleen kahtia työssäkäyvien ja eläkkeellä olevien talouksiin. 55-59-vuotiaiden kotitalouksista suurimmassa osassa viitehenkilö on edelleen työssä, mutta eläkeläistalouksiakin on jo jonkin verran. Laman seurauksena työssäkäyvien kotitalouksien osuus oli pienempi vuonna 1995 verrattuna kymmenen vuotta aikaisempaan ja myöhempään ajankohtaan. (Taulukko 1).

Taulukko 1. 50-69-vuotiaiden työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien osuudet ikäryhmän kotitalouksista vuosina 1985, 1995 ja 2006.

Viitehenkilön ikä 1985 1995 2006
Töissä Eläkkeellä Töissä Eläkkeellä Töissä Eläkkeellä
50-54 92 6 81 7 79 12
55-59 70 26 59 27 74 15
60-64 40 54 18 74 48 46
65-69 10 88 5 94 6 93

Lähde: Kulutustutkimukset 1985, 1994-1996 ja 2006. Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat.

Vanhemmissa talouksissa puoliso on usein eläkkeellä

Eläkeläistalouksien jäsenillä on harvemmin puoliso kuin vastaavanikäisissä työtätekevien talouksissa. 55-64-vuotiaiden eläkeläistalouksista noin 40-50 prosenttia asuu puolison kanssa, kun työssäkäyvien kotitalouksissa vastaava osuus on 60-70 prosenttia. Valtaosa ilman puolisoa elävistä on yksin asuvia. (Kuvio 1.)

Puoliso on työtätekevien kotitalouksissa selvästi useammin töissä kuin eläkkeellä olevien talouksissa. Eläkeläistalouksissa myös puolison eläkkeellä olo on yleisempää kuin työssäkäyvien talouksissa. Noin 30-45 prosentissa työtätekevien 55-64-vuotiaiden kotitalouksista on työtätekevä puoliso, eläkeläistalouksista ainoastaan noin kymmenesosassa. Sekä eläkeläisten että työssäkäyvien talouksissa puolison työssäkäynti on jonkin verran yleisempää nuoremmissa kuin vanhemmissa talouksissa. (Kuvio 1.)

Osassa työssäkäyvien kotitalouksissa puoliso on siirtynyt jo eläkkeelle. Tämä on yleisempää 60 vuotta täyttäneillä tai sitä vanhemmilla erityisesti vuosina 1995 ja 2006, jolloin jo 40 prosenttia työssäkäyvien puolisoista oli siirtynyt eläkkeelle. Keskimäärin noin kymmenesosassa 55-64-vuotiaiden kotitalouksista puoliso on työelämän ulkopuolella työttömyyden tai vastaavan seurauksena. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. 55-59- ja 60-64-vuotiaiden työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien puolison sosioekonominen asema vuosina 1985, 1995 ja 2006.

Lähde: Kulutustutkimukset 1985, 1994-1996 ja 2006. Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat.

Sivun alkuun

Eläkeläisten kulutusmenot työssäkäyviä pienemmät

Eläkeläistalouksien keskimääräiset kulutusmenot ovat olleet kaikkina tarkasteluvuosina samanikäisiä työssäkäyvien kotitalouksia alhaisemmat. Eläkeläiskotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot ovat nousseet reaalisesti sitten 1990-luvun puolivälin. Myös työssäkäyvien kotitalouksien kulutusmenot ovat lisääntyneet ajanjaksolla, eivätkä työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien kulutusmenot ole siten juuri lähentyneet toisiaan. (Kuvio 2.)

Eläkeläistalouksien vuotuiset kulutusmenot ovat nousseet kahdessakymmenessä vuodessa vajaasta 10 000 eurosta reiluun 15 000 euroon. Lähellä vanhuuseläkeikää olevien eläkeläistalouksien kulutusmenot ovat kasvaneet nuorempia eläkeläiskotitalouksia enemmän, ja ne ovat vuodesta 1985 kaksinkertaistuneet. (Kuvio 2.)

Eläkeläiskotitalouksien kulutustaso tuntuu olevan lähempänä työssäkäyvien kulutusta vanhuuseläkeiän tuntumassa. 55-59-vuotiaiden eläkeläiskotitalouksien kulutus jää melko selvästi työssäkäyviä pienemmäksi; 60-64-vuotiailla ryhmien välinen ero ei ole yhtä suuri. (Kuvio 2). Tämä liittynee pitkälti siihen, että nuorempien eläkeläistalouksien joukko painottuu työkyvyttömyyseläkettä saaviin, kun 60-64-vuotiaiden kotitalouksissa on enemmän pidemmän työuran tehneitä. Lähellä vanhuuseläkeikää olevat eläkeläistaloudet ja työssäkäyvät kotitaloudet ovat myös keskenään melko samankaltaisia, sillä työssä käyvien kotitalouksissa puoliso on melko usein jo eläkkeellä.

Kuvio 2. 55-59- ja 60-64-vuotiaiden työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien ekvivalentit mediaanikulutusmenot vuosina 1985, 1995 ja 2006. Vuoden 2006 hinnoissa.

Lähde: Kulutustutkimukset 1985, 1994-1996 ja 2006. Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat.

Sivun alkuun

Eläkeläisten kulutusaste on työssäkäyviä korkeampi

Eläkeläiskotitaloudet kuluttavat käytettävissä oleviin tuloihinsa nähden hieman enemmän kuin saman ikäiset työssäkäyvät kotitaloudet. 60-64-vuotiaiden eläkkeellä olevien kotitalouksien kulutusaste on pysynyt tarkastelujaksolla noin 80 prosentissa. Näin ollen vuodesta 1985 havaittu kulutusmenojen kasvu on tapahtunut tässä ikäryhmässä suhteessa tulojen nousuun. 55-59-vuotiaiden eläkkeellä olevien kotitalouksien kulutusaste on vaihdellut ajanjaksolla jonkin verran, mutta se on vuotta 1995 lukuun ottamatta ollut korkeampi kuin 60-64-vuotiaiden eläkeläisten talouksilla. (Kuvio 3).

Samalla kun työssäkäyvien kulutusaste on hivenen laskenut 80-luvun puoliväliin nähden, eläkeläisten kulutusaste on pysynyt ennallaan tai hieman noussut. Eläkeläiskotitaloudet kuluttavat siten tuloihinsa nähden yhä samanikäisiä työssäkäyviä kotitalouksia enemmän, eikä tämä ero ole kaventunut kahdenkymmenen vuoden aikana ainakaan 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kuvio 3. 55-59- ja 60-64-vuotiaiden työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien kulutusaste (mediaani) vuosina 1985, 1995 ja 2006.

Lähde: Kulutustutkimukset 1985, 1994-1996 ja 2006. Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat.

Sivun alkuun

Kulutuksen rakenne samankaltaistunut

Eläkeläisten ja työssä olevien 55-64-vuotiaiden kotitalouksien kulutuksen rakenne on entisestään samankaltaistunut tarkastelujaksolla. Vuonna 1985 asuminen ja elintarvikkeet muodostivat eläkeläistalouksien kulutusmenoista merkittävämmän osan kuin työssäkäyvien talouksissa, mutta sittemmin tämä ero on tasoittunut. Erityisesti lähellä vanhuuseläkeikää olevat 60-64-vuotiaat eläkeläistaloudet ja työssäkäyvien taloudet ovat kulutusrakenteeltaan hyvin samankaltaisia. (Kuvio 4).

Sekä työssäkäyvien talouksien että eläkeläistalouksien kulutuksessa asumisen osuus kulutusmenoista on lisääntynyt samalla kun elintarvikkeisiin käytetyt menot ovat suhteellisesti vähentyneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Työssä käyvien kotitalouksien kulutuksessa painottuvat luonnollisesti liikennemenot hieman eläkeläisiä enemmän, kun taas elintarvikkeisiin ne käyttävät hieman pienemmän osan kulutusmenoistaan kuin eläkeläistaloudet. (Kuvio 4).

Kuvio 4. 55-59- ja 60-64-vuotiaiden työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien kulutuksen rakenne vuosina 1985, 1995 ja 2006.

Lähde: Kulutustutkimukset 1985, 1994-1996 ja 2006. Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat.

Sivun alkuun

Eläkkeelle siirrytään hiljalleen

Erityisesti lähellä vanhuuseläkeikää olevien eläkeläistalouksien kulutus näyttää edellä olevan tarkastelun perusteella eroavan melko vähän vastaavan ikäisten työssäkäyvien kulutuksesta. Tämä onkin luontevaa, sillä nämä kotitaloudet ovat keskenään melko samankaltaisia - myös työssäkäyvissä kotitalouksissa eläkkeelle siirtyminen on usein jo osittain tapahtunut kotitalouden toisen jäsenen eläkkeellä olon tai mahdollisesti myös työssäkäyvän jäsenen osa-aikaeläkkeen muodossa.

Jatkossa onkin syytä tutkia tarkemmin erilaisten eläkkeellä olevien ja työssäkäyvien kotitalouksien kulutusta. Eläkkeelle siirtyminen ei tapahdu kotitalouksissa yleensä kertarysäyksenä, vaan kotitalouden jäsenet siirtyvät eläkkeelle usein eri aikaan ja eri syistä. Myös työntekoa voidaan vähentää esimerkiksi osa-aikaeläkkeen muodossa hiljakseen.

Olisi mielekästä myös laajentaa eläkeläistalouksien kulutuksen tarkastelu 1960-luvulle, jolloin työeläke oli vasta alkumetreillä, ja tutkia eläkeläistalouksien kulutuksen muuttumista työeläkejärjestelmän kypsyessä. Tähän kulutustutkimuksen pitkä perinne tarjoaa oivan mahdollisuuden.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 14.12.2009