Kotitalouksien vuoden 2008 kulutusmenot laskettiin epäsuoraa menetelmää käyttäen

  1. Vuoden 2008 kulutuksen jakautuminen kotitaloustyypeittäin
  2. Eri kotitaloustyyppien kulutus on muuttunut samansuuntaisesti vuosina 2006-2008
  3. Menetelmäkokeilun arviointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Eri kotitaloustyyppien kulutus on muuttunut samansuuntaisesti vuosina 2006-2008

Taulukossa 2 verrataan mainittujen kotitaloustyyppien kulutusjakautumia vuosina 2006 ja 2008. Kulutuksen pääryhmät ovat taulukoissa prosenttiosuuden mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Lapsiperheissä ja yhden hengen talouksissa asumisen osuus kulutuksesta on lisääntynyt.

Taulukko 2. Eräiden kotitaloustyyppien kulutuksen pääryhmien osuudet kokonaiskulutuksesta vuosina 2006 ja 2008. Prosenttia.

Kulutuksen pääryhmä Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari alle 65-v. Yhden hengen taloudet Yli 65-vuotiaiden taloudet*
2006 2008 2006 2008 2006 2008 2006 2008
Asuminen ja energia 22,9 23,4 24,7 24,8 29,2 29,6 39,1 38,7
Liikenne 17,1 15,6 17,0 15,6 15,5 14,1 8,8 7,7
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 12,7 13,7 11,7 12,5 10,6 11,4 14,9 15,8
Kulttuuri ja vapaa-aika 12,0 11,7 11,2 11,2 11,4 11,5 9,0 8,9
Muut tavarat ja palvelut 13,0 13,8 12,0 12,6 11,2 11,7 8,8 9,3
Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 5,5 5,6 5,9 5,9 3,8 3,8 4,5 4,5
Hotellit, kahvilat ja ravintolat 4,1 4,0 5,0 5,0 5,9 6,0 1,3 1,3
Vaatteet ja jalkineet 4,9 4,9 4,0 4,1 2,9 2,9 2,2 2,2
Terveys 2,6 2,8 2,9 3,1 2,9 3,0 7,5 7,7
Tietoliikenne 2,9 2,4 2,5 2,1 3,1 2,7 2,5 2,1
Alkoholijuomat ja tupakka 2,0 1,9 2,9 2,9 3,2 3,2 1,4 1,4
Koulutus 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1
* Kaikki talouteen kuuluvat yli 65-vuotiaita.

Lähde: Kulutustutkimus. Tilastokeskus.

Kaikkien neljän kotitaloustyypin liikenteen sekä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kulutusosuudet ovat muuttuneet oleellisesti kahdessa vuodessa: molempiin pääryhmiin kuuluvien tuotteiden hinnat ovat nousseet nopeasti vuosien 2007-2008 välillä. Polttoaineiden hinnan nousuun on reagoitu kulutusta vähentämällä, kun taas elintarvikkeiden hinnannousuja kotitaloudet eivät ole merkittävästi korvanneet halvemmilla tuotteilla tai ostamista vähentämällä.

Myös muiden tavaroiden ja palvelujen sekä tietoliikenteen osuudet ovat muuttuneet. Tietoliikenteen osuus kulutuksesta on laskenut, vaikka sen käyttö lisääntyy. Syynä saattaa olla se, että tietoliikenteen laitehankinnoissa on jo saavutettu kyllästyneisyyspiste. Kun sekä laitteiden teho että yhteysnopeudet lisääntyvät hintoja nopeammin, ei kulutusosuus enää kasva viestinnän lisääntyessä.

Kaikkien neljän kotitaloustyypin muut tavarat ja palvelut -hyödykeryhmän kulutuksen osuus on lisääntynyt. Samoin terveysmenojen osuus näyttäisi olevan pienoisessa kasvussa, kun taas hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden osuus ei ole muuttunut kahdessa vuodessa.

Mainitut hyödykeryhmät ovat lähes 90 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta. Kaiken kaikkiaan on hieman yllättävää, kuinka samansuuntaisesti näiden neljän kotitaloustyypin kulutusrakenteet ovat muuttuneet kahdessa vuodessa.

Kulutuksen siirtymisestä palvelujen suuntaan on vain niin sanottuja heikkoja signaaleja muut tavarat ja palvelut -ryhmässä sekä terveyskulutuksessa. Kulttuuriin ja vapaa-aikaan kuuluvien hyödykkeiden kulutusosuus sen sijaan ei ole lisääntymässä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.1.2010