Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia

  1. Varhainen itsenäistyminen johtaa pienituloisuuteen
  2. Työssäkäynti ei merkitse opiskelun laiminlyöntiä
  3. Taloustaantuma lisää nuorten työttömyyttä
  4. Nuorimpien työttömyys heikkeni ensimmäisenä
  5. Nuorten miesten työllisyys on alentunut enemmän kuin naisten
  6. Nuoret työllistyvät usein palvelualoille epätyypillisiin työsuhteisiin
  7. Nuoret haluavat tehdä työtä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Nuoret haluavat tehdä työtä

Nuorten työnteon motiivina on usein opiskeluajan toimeentulon turvaaminen ja itsenäistymisen halu. Opiskelun vuoksi 15-19-vuotiaista nuorista yli 60 prosenttia ei halunnut ja vain joka viides halusi pysyvää työtä. Sen sijaan 20-24-vuotiaista 40 prosenttia ei halunnut pysyvää työtä, ja yhtä moni ei sellaista saanut.

Etenkin nuoret naiset joutuvat määräaikaisiin töihin. Halu saada pysyvä työpaikka lisääntyy iän karttuessa: 60 prosenttia 25-29-vuotiaista määräaikaisista työntekijöistä halusi ja vain joka neljäs ei halunnut pysyvää työsuhdetta. Opiskelu ei sen sijaan juuri lainkaan vaikuta haluun saada pysyvää työtä.

Opiskelun ja työn yhdistäminen vaikuttaa myös työaikoihin. Nuorten työaikojen pituutta on rajoitettu myös lainsäädännöllä: 15-17-vuotiaiden säännöllinen työaika ei saa ylittää 8:aa tuntia vuorokaudessa eikä 40:ää tuntia viikossa. Ylityötä voi tehdä enintään 80 tuntia vuodessa.

Tilastoitu 15-24-vuotiaiden palkansaajien säännöllinen työaika on keskimäärin 31 tuntia viikossa, kun se kaikilla työllisillä on noin 37 tuntia. (Avarage... 2009). 15-24-vuotiaista palkansaajista 37 prosenttia tekee vuorotyötä, mikä on enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Nuoret tekevät työtä usein myös lauantaisin ja iltaisin (Early... 2010). Näillä tavoilla nuorten on mahdollista yhdistää opiskelu ja työssäkäynti.

Työhön osallistuminen yleistyy luonnollisesti iän karttuessa ja koulutuksen lisääntyessä. Niistäkin nuorista, jotka eivät käy työssä, lähes 300 000 eli noin puolet haluaisi tehdä työtä.

Nuoret ovat hyvin koulutettuja ja haluavat tehdä työtä. Nuorilla on lisäksi nykyaikainen arvomaailma. Ruotsalaisen nuorten elämän seuraamiseen keskittyneen tutkimuslaitoksen Kairos Futuren mukaan nykylapset ovat liikkuvia ja heillä on paljon ystäviä. Nuoret eurooppalaiset arvostavat yksilöllisyyttä, he vierastavat auktoriteetteja ja ovat maallistuneita. Jää nähtäväksi, mikä heidän vaikutuksensa on tulevaisuuden työntekijöinä, asiakkaina, kuluttajina ja kansalaisina.

Lähteet:

Avarage usual weekly hours worked on the main job (2009). OECD. Saatavissa http://stats.oecd.org. 14.4.1010.
At-risk-of-poverty rate by age group (2010). Eurostat, Structural indicators. Social cohesion. Saatavissa: http://epp.eurostat.ec.europa.eu. 20.4.2010.
Early school leavers by gender (2010). Eurostat. Saatavissa: http://epp.eurostat.ec.europa.eu. 20.4.2010.
Hämäläinen, U. - Juutilainen, V.-P. 2010. Nuoret - duunissa vain MOLlissa? Talous ja Yhteiskunta 1/2010.
Hämäläinen, U. 2004. Nuorten tulojen ja toimeentulon palapeli. Tutkimuksia 92. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos.
Isoniemi, H. 2005.Nuorten aikuisten muutto pois lapsuudenkodista. Teoksessa: Perheiden muuttuvat elinolot. Artikkeleita lapsiperheiden elämänmuutoksista. Toim. Isoniemi, H. - Penttilä, I. Tutkimuksia 243. Tilastokeskus, Helsinki.
Kairos Future. Saatavissa: http://www.kairosfuture.com. 22.4.2010.
Keinänen, P. 2007.Nuoret matkalla työelämään. Hyvinvointikatsaus 3/2007.
Kelan tilastollinen vuosikirja 2008. Kela, Helsinki 2009.
Myllyniemi, S. 2008. Mitä kuuluu? Nuorisobarometri 2008.
Nikander, T. 2009. Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009.
Nuoret miehet työelämään (2009). Mitä palveluja ja toimenpiteitä tarvitaan TE-toimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 34/2009.
Nuorta ei jätetä - Puhalletaan yhteen hiileen. Moniammatillista viranomaistyötä ja sen lakisääteistämistä selvittävän poikkihallinnollisen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:5.
Toimeentulotuki 2008. Tilastotiedote 37/2008. Stakes. Saatavissa: http://www.stakes.fi/tilastot.
Tulonjakotilasto 2008. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.
Työllisyyskatsaus. Tammikuu 2010. Työ- ja elinkeinoministeriö 23.2.2010
Työvoimatutkimus.Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.

____________

Nuoruuden ikärajoja

Nuoriksi määritellään useimmiten 15-24-vuotiaat, mutta joissakin tapauksissa alaikärajana on 18 vuotta. Laissa nuoreksi työntekijäksi määritellään alle 18-vuotiaat; he eivät saa tehdä aivan samanlaisia töitä ja samanlaisin ehdoin kuin aikuiset. Nuorisolaki koskee alle 30-vuotiaita.
Työvoimatutkimuksen käsitteitä

Tilastoissa nuoret voivat olla joko työllisiä tai työttömiä, jolloin he kuuluvat työvoimaan. Työssäkäyvät tai tilapäisesti työstä poissa olevat ovat työllisiä. Työvoimaan kuulumattomia ovat muun muassa kokoaikaiset opiskelijat ja muut työmarkkinoilla toimimattomat, muun muassa kotityötä tekevät ja varusmiehet.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.6.2010