Tuloista riippumatta asuminen ja velat aiheuttavat toimeentulovaikeuksia

  1. Toimeentulokokemusten taustalla käsitykset kulutuksen välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta
  2. Toimeentulovaikeudet keskittyvät sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia saaville kotitalouksille
  3. Toimeentulovaikeuksia kokeneiden vähimmäistoimeentulon tarve oli muita suurempi
  4. Asumisen kalleus, velkaantuminen ja ansiotulojen epävarmuus usein toimeentulovaikeuksien taustalla

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Toimeentulovaikeudet keskittyvät sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia saaville kotitalouksille

Kun toimeentulon riittävyyttä mitataan tulojen riittävyydellä tavanomaisiin menoihin (ks. tietolaatikko), on lähtökohtana kotitalouden saavuttama yksilöllinen kulutustaso. Vaikeudet liittyvät tällöin joko vaikeuksiin kattaa tavanomaisia menoja säännöllisillä tuloilla, tinkimiseen tai vaikeuksiin selviytyä tavanomaisista menoista tulotason pienenemisen takia. Tavanomaisiin menoihin luetaan kulutuksen ohella säästäminen. Pienituloisimmassa tuloryhmässä on aina kyse absoluuttisista välttämättämyys- tai vähimmäismenoista. Budjettirajoitteisessa taloudessa joudutaan tekemään valintoja, jolloin tavanomaisista menoista selviytyminen voi heikentyä myös yllättävien menojen vuoksi.

Kotitalouden käytössä olevat muut taloudelliset resurssit selittävät osan tulotason ja kokemusten välisistä ristiriitatilanteista. Taloudellista huono-osaisuutta kuten pienituloisuutta ja tyytyväisyyttä on selitetty lisäksi niin sanotulla tyytyväisyysparadoksilla. Sen mukaan tilanteeseen sopeudutaan asettamalla kulutustarpeet ja -halut tyydyttävä tulotaso aikaisempaa alhaisemmalle tasolle. Samoin on esitetty, että taloudellisen tilanteen kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin elinolojen muilla osa-alueilla. (Mm. Rojas 2004.) Jos vastaaja on liittänyt taloudelliseen tilanteeseensa kielteisiä piirteitä, hän saattaa tuoda haastattelussa sen esiin sosiaalisesti suotavalla tavalla.

Toimeentulovaikeuksia kertoi kokeneensa vuonna 2008 neljännes kaikista kotitalouksista. Osuus on pienentynyt vuodesta 2003 lähtien, jolloin toimeentulovaikeuksissa olevia kotitalouksia oli 30 prosenttia. (Tulonjakotilasto 2009.) Tulojen riittävyydestä tavanomaisiin menoihin on haastateltu vertailukelpoisesti tulonjakotilaston yhteydessä vuodesta 2003 lähtien Euroopan unionin tulo- ja elionolotilastoa (EU-SILC) varten2.

Kokemukset toimeentulovaikeuksista ovat odotetusti yleisimpiä pienituloisimmilla ja harvinaistuvat tulotason noustessa. Keskimääräistä harvemmin toimeentulovaikeuksia esiintyy jo keskimmäisestä tuloluokasta, kolmannesta tuloviidenneksestä, lähtien. Pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista runsaalla 40 prosentilla ja suurituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksista 8 prosentilla oli toimeentulovaikeuksia vuonna 2008. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot ja arvio vähimmäistulosta keskimäärin tuloryhmittäin vuonna 2008. Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet erikseen.

 
 Tulokvintiiliryhmä  
I II III IV V Kaikki
kotitaloudet
Toimeentulovaikeuksia, % kaikista kotitalouksista 42,7 29,6 22,0 13,9 8,1 24,8
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet:            
Käytettävissä olevat rahatulot 13 989 25 504 35 078 41 442 61 362 25 668
Käytettävissä olevat ekvivalenttirahatulot 10 654 16 610 21 138 26 237 38 671 16 981
Ekvivalenttivähimmäistulot1) 10 266 12 239 13 631 15 276 21 161 12 474
Ekvivalenttirahatulot/-vähimmäistoimeentulo 1,04 1,36 1,55 1,72 1,83 1,36
Kaikki kotitaloudet            
Käytettävissä olevat rahatulot 13 990 24 686 33 716 42 254 68 325 34 814
Käytettävissä olevat ekvivalenttirahatulot 11 028 16 644 21 224 26 402 43 936 22 849
Ekvivalenttivähimmäistulot1) 9 650 10 796 12 163 13 225 15 962 12 190
Ekvivalenttirahatulot/-vähimmäistoimeentulo 1,14 1,54 1,74 2,00 2,75 1,87
 
Kotitalouksia yhteensä 652 000 498 000 448 000 445 000 471 000 2 513 000
1) Tieto perustuu minimitulojen rahamäärään kuukaudessa, joka on konvertoitu vuositiedoksi (*12) ja laskettu kotitalouden kulutusyksikköä (OECD:n modifioitu) kohti.

Lähde: Tulonjakotilasto 2008. Tilastokeskus.

Toimeentulovaikeuksia esiintyi yleisimmin vähimmäisetuuksia saavilla kotitalouksilla, viimesijaisia vähimmäisetuuksia eli toimeentulo- tai asumistukea saavilla kotitalouksilla kaikkein eniten. Heistä lähes 70 prosentilla oli toimeentulovaikeuksia vuonna 2008 (taulukko 2). Ansioeläkkeitä tai tuotannontekijätuloja pääasiallisina tulolähteinään saavista kotitalouksista toimeentulovaikeuksia oli harvemmin eli joka viidennellä vuonna 2008.

Taulukko 2. Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2008.

  Kotitalouksista
%		 Henkilöistä
%		 Yhteensä,
kotitaloudet		 Yhteensä,
henkilöt
Tuotannontekijätulot1) 21,6 22,2 1 634 000 3 897 000
Saadut tulonsiirrot2) 30,8 31,3 880 000 1 351 000
Ansioeläkkeet 20,0 18,2 579 000 853 000
Kansaneläkkeet 45,0 43,9 106 000 133 000
Muut sosiaalietuudet 41,6 37,5 42 000 86 000
Sosiaaliavustukset 61,7 65,6 136 000 257 000
– Sosiaaliavustukset (toimeentulotuki ja yleinen asumistuki) 68,7 70,0 38 000 65 000
– Sosiaaliavustukset (muut) 59,1 64,1 98 000 192 000
– Muut käytettävissä oleviin tuloihin luettavat tulonsiirrot 38,4 41,1 17 000 22 000
Yhteensä 24,8 24,5 2 513 000 5 247 000
1)Tuotannontekijätuloissa palkat sisältävät kaikki palkkana maksettavat luontaisedut, sosiaalietuudet ja omaisuustulot sisältävät asuntotulon.
2)Saaduissa tulonsiirroissa, (jos yli 50 % bruttotuloista), tulonsiirtojen alaerä määrittyy pääasialliseksi tulolähteeksi suurimman (yli 50 % saaduista tulonsiirroista) mukaan.

Lähde: Tulonjakotilasto 2008. Tilastokeskus.

Toimeentulovaikeuksia kokivat keskimääräistä yleisimmin pienituloisten ja vähimmäisetuuksia saavien kotitalouksien lisäksi alle 65-vuotiaat yksinasuvat henkilöt, yksinhuoltajaperheet ja pienten alle 7-vuotiaiden lasten perheet. Toimeentulovaikeuksia oli usein myös työttömien ja opiskelijoiden talouksilla, velkaisilla talouksilla sekä niillä, joiden asumismenot veivät suuren osan – yli 20 prosenttia – tuloista. (Tulonjakotilasto 2009.)

Toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien kyky selviytyä yllättävistä menoista ja säästää helpottuu tulotason noustessa, mutta on kaikissa tuloryhmissä selvästi vähäisempää kuin kotitalouksissa keskimäärin (taulukko 3). Toimeentulovaikeuksissa olevista kotitalouksista kuusi prosenttia, mutta kaikista kotitalouksista 47 prosenttia, ilmoitti kykenevänsä selviytymään yllättävistä menoista ja säästämään. Toimeentulovaikeuksissa olevista pienituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksista kolmella prosentilla ja suurituloisimpien talouksista 17 prosentilla oli kyky selviytyä yllättävistä menoista ja säästää vuonna 2008.

Taulukko 3. Kotitalouksien kyky selviytyä yllättävistä menoista ja säästää tuloryhmittäin (% tuloryhmästä) vuonna 2008. Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet erikseen.

 
 Tulokvintiiliryhmä  
I II III IV V Kaikki kotitaloudet
Yllättävistä menoista selviäminen            
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet 18,9 28,0 32,8 41,4 52,0 27,5
Kotitaloudet yhteensä 42,3 60,5 69,8 80,7 91,7 66,9
 
Säästämismahdollisuudet            
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet 6,6 9,9 12,7 20,3 24,4 10,8
Kotitaloudet yhteensä 27,8 43,3 55,0 67,0 81,1 52,6
 
Yllättävistä menoista selviäminen ja säästämismahdollisuudet          
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet 2,9 5,9 8,7 12,7 16,5 6,3
Kotitaloudet yhteensä 20,7 36,9 49,0 60,8 78,7 46,9
 
Kotitalouksia yhteensä 652 000 498 000 448 000 445 000 471 000 2 513 000

Lähde: Tulonjakotilasto 2008. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 7.3.2011