Viina tappaa työikäisiä

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Irmeli Penttilä on erikoistutkija Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2011.

Vuosittain kuolee noin 50 000 suomalaista. Kuoleminen verenkiertoelinten tauteihin on vähentynyt huomattavasti, mutta alkoholi tappaa erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä. Myös työikäisistä naisista yhä useampi kuolee alkoholinkäytön vuoksi.

Monia kansantauteja kuten sydän- ja verisuonitautia tai aikuistyypin diabetesta sairastavan elämäntavat vaikuttavat merkittävästi terveydentilaan ja kuolleisuuteen. Myös elinympäristöllä ja perimällä on suuri vaikutus. Elämäntapoihin ja ympäristöön voidaan vaikuttaa muun muassa valistuksella ja suojelutoimilla, mutta ihmisten perimää ei niin vain muuteta.

Kuviossa 1 on naisten ja miesten ikävakioidut kuolleisuusluvut vuosina 1969–2009. Tarkastelen artikkelissani merkittävimpien kuolemansyiden muutoksia vuosina 1969– 2009. Tänä aikana Suomi on kokenut muun muassa 1970-luvun suuren muuton ja muutoksen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston yhtenäistettyihin aikasarjatietoihin (ks. oheinen tietolaatikko ja kuolemansyiden tilastointia koskevat tiedot artikkelissa Korpi 2010, 41).

Kuvio 1. Naisten ja miesten kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolemansyy

Eniten suomalaisia kuolee verenkiertoelinten sairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonten sairauksiin (kuviot 2 ja 3). Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonten sairauksiin on kuitenkin huomattavasti vähentynyt erityisesti keski-ikäisten joukossa. Elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena.

10 000 naista ja lähes yhtä monta miestä kuoli verenkiertoelinten tauteihin vuonna 2009. Niistä yleisin oli sepelvaltimotauti, joka oli syynä 6 000 miehen ja 5 500 naisen kuolemaan. Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat noin kaksi viidestä miesten kuolemasta ja naisten kuolemista hieman enemmän. Vielä neljä vuosikymmentä sitten verenkiertoelinten tauteihin menehtyi yli puolet.

Suomalaisten työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli 1960-luvulla runsaimpia koko maailmassa, mutta sen jälkeen se on vähentynyt huomattavan paljon. Vuodesta 1969 vuoteen 2009 työikäisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt 81 ja keski-ikäisten naisten peräti 84 prosenttia. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Sepelvaltimotauteihin kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Vuonna 2009 aivoverenkierron häiriöihin kuoli 4 380 suomalaista. Aivoverenkierron häiriöt ovat neljänneksi yleisin kuolemansyy sepelvaltimotaudin, syöpätautien ja dementian (ml. Alzheimerin tauti) jälkeen. Vuosina 1969–2009 naisten dementiakuolemien osuus kasvoi 0,8:sta (168 kuolemaa) 15,5:een (3 828) ja miesten 0,3:sta (71) 6,6 prosenttiin (1 661).

Aivoverenkierron häiriöistä aiheutunut kuolleisuus on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. 1970-luvun alun jälkeen työikäisten miesten aivohalvauskuolleisuus on vähentynyt jo lähes 80 ja naisten 85 prosenttia (kuvio 3).

Kuvio 3. Aivoverenkierron häiriöihin kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti lisääntyneet

Lähes joka viidennen kuolemansyy on tätä nykyä pahanlaatuinen kasvain (kuvio 4): syöpätauteihin kuolee vuosittain 11 000 suomalaista. Viimeiset neljäkymmentä vuotta miesten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi on ollut keuhkosyöpä ja naisten rintasyöpä. Ne ovat yleisimmät syöpätyypit myös työikäisillä.

Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on selvästi vähentynyt, mutta naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on lisääntynyt. Tämä saattaa johtua siitä, että naisten tupakointi on pysynyt viime vuosikymmenet saman tasoisena, kun sen sijaan miesten tupakointi on vähentynyt. Tupakointia pidetään myös muun muassa keuhkoahtaumataudin aiheuttajana. Naisten keuhkoahtaumatautikuolemat ovat 1,8- kertaistuneet 15 vuodessa, miesten 1,1-kertaistuneet. Miesten keuhkoahtaumatautikuolemia on edelleen yli kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna: miehiä sen seurauksena kuoli 750 ja naisia 320.

Kuvio 4. Syöpätauteihin kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Alkoholi ja itsemurhat ovat työikäisten yleisiä kuolinsyitä

Alkoholikuolleisuus poikkeaa verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä siinä, että työikäiset kuolevat alkoholinkäytön vuoksi yleisemmin kuin väestö keskimäärin. 60 työikäistä miestä ja 15 naista sadastatuhannesta menehtyi alkoholin aiheuttamiin sairauksiin tai alkoholimyrkytyksiin vuonna 2009. Neljäkymmentä vuotta sitten 24 miestä sataatuhatta kohden kuoli alkoholin vuoksi, ja naisten alkoholikuolemia ei ollut juuri lainkaan. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Osa alkoholiperäisten kuolemansyiden kasvusta saattaa johtua siitä, että nykyään alkoholiperäisiä syitä kirjataan kuolintodistuksiin entistä laaja-alaisemmin. Suurin syy on kuitenkin alkoholin käytön lisääntyminen: suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosina 1968–2008. Miesten alkoholinkulutus on hieman yli kaksinkertaistunut ja naisten lähes kuusinkertaistunut. Suomalaiset kuluttavat jo henkeä kohden enemmän alkoholia kuin italialaiset, eikä ero Ranskaankaan enää ole suuri. (Mäkelä ym. 2010; Mäkelä ym. 2010.)

Niin suurkuluttajien määrän kuin heidän juomansa alkoholin määränkin arvioidaan lisääntyneen 2000-luvulla (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Alkoholin kulutukseen vaikuttavat myös alkoholipolitiikan ja taloustilanteen muutokset. Esimerkiksi vuonna 2004 toteutettu alkoholiveron alennus lisäsi alkoholikuolleisuutta (kuvio 5).

Alkoholin ohella itsemurha on työikäisten yleinen kuolemansyy. Itsemurhan teki vuonna 2009 hieman yli 1 000, ja kolme neljästä itsemurhan tekijästä oli miehiä. Erityisesti 1990-luvun vaihde oli mustaa aikaa: 60 työikäistä miestä ja 15 naista sadastatuhannesta teki itsemurhan. Vuonna 1995 itsemurhakuolleisuus palautui jo 1970-luvun tasolle. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Itsemurhakuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Tapaturmakuolleisuus on vähentynyt

Vuonna 2009 kuoli tapaturmaisesti 1 600 miestä ja yli 800 naista. Nämä luvut eivät sisällä tapaturmaisia alkoholimyrkytyksiä. Joka toiselle miehelle mutta vain joka neljännelle naiselle kuolemaan johtanut tapaturma sattui työiässä.

Vuonna 2009 kaatumiset ja putoamiset olivat yleisin tapaturmakuoleman aiheuttaja. Näissä tapaturmissa kuoli yhteensä 1 200 henkilöä. Kolmannes miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemista johtui kaatumisista ja putoamisista.

 Tapaturmakuolleisuus on vähentynyt 1970-luvun alusta noin puolella (kuvio 7). 1960-luvulla ja 1970-luvun alkuvuosina 40 prosenttia tapaturmakuolemista sattui liikenteessä. Huippuvuonna 1972 liikenneonnettomuuksissa kuoli yli 1 000, mutta nykyisin liikennekuolemia on vain neljäsosa siitä.

Kuvio 7. Tapaturmakuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Verenkiertoelintautikuolemat vähentyneet

Perinteiset kansantautimme eli verenkiertoelinten taudit ja kasvaimet ovat suomalaisten yleisimmät kuolemansyyt. Alkoholiperäisiin tauteihin ja myrkytyksiin kuoleminen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä.

Alkoholisairauksista on tullut uusia kansantauteja. Ne ovat tappaneet viime vuosina erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä, mutta työikäisten naistenkin keskuudessa alkoholikuolemat ovat lisääntyneet. Ikääntyneillä puolestaan dementia ja Alzheimerin tauti ovat yhä yleisempiä kuolemansyitä.

Suurin muutos menneen neljän vuosikymmenen aikana on verenkiertoelinten tauteihin kuolemisen huomattava väheneminen. Myös miesten tapaturmakuolleisuus ja itsemurhakuolleisuus ovat selvästi vähentyneet.

Lähteet:

Korpi, H. 2010. Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa. Hyvinvointikatsaus 2/2010.
Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi. [Viittauspäivä: 15.4.2011.]
Mäkelä, P. – Mustonen, H. – Huuhtanen, P. 2010. Miten Suomi juo? Alkoholinkäyttötapojen muutokset 1968–2008. Teoksessa: Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Toim. P. Mäkelä – H. Mustonen – C. Tigerstedt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Mäkelä, P. – Tigestedt, C. – Mustonen, H. 2010. Mikä on muuttunut? Teoksessa: Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Toim. P. Mäkelä – H. Mustonen – C. Tigerstedt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2010. Alkoholi ja huumeet. SVT. Sosiaaliturva 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Terveyskirjasto. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi. [Viittauspäivä: 12.4.2011.]
Tupakkatilasto. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.

___________

Kuolleisuuslukujen ikävakiointi mahdollistaa eri vuosien vertailun

Kuolleisuus on tapana ilmoittaa kuolleiden määränä 100 000 ihmistä kohden. Näin saatujen kuolleisuuslukujen vertailussa on otettava huomioon, että väestön ikärakenne muuttuu ajan mittaan ja se vaihtelee myös alueittain.

Ikärakenteen muutos ja vaihtelu otetaan huomioon kuolleisuutta koskevissa vertailuissa ikävakioinnin avulla. Kun ikä vakioidaan, ikärakenteen oletetaan pysyvän samana koko tarkastelujakson ajan. Näin saadaan ikävakioidut kuolleisuusluvut, joita on käytetty myös tässä artikkelissa.

Kuolemansyiden luokitus perustuu WHO:n tautiluokitukseen, ja kuolemat tilastoidaan niin sanotun peruskuolemansyyn mukaan. Artikkelissa esitetyt tiedot ovat vertailukelpoisia keuhkokuumetta lukuun ottamatta: vuosista 2005–2006 lähtien keuhkokuumetta ei ole hyväksytty peruskuolemansyyksi, jos kuolintodistuksessa on mainittu jokin elimistön tilaa heikentävä pitkäaikaissairaus kuten dementia tai aivoverisuonisairaus. Tämä luokituksen muutos vähensi keuhkokuumeeseen kuolleiden määrää noin kolmanneksella.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 30.5.2011