Naiset aiempaa vaativammissa tehtävissä – palkkapussi ennallaan

  1. Naisten ammatinvalinnassa painaa kutsumus, miehillä palkka?
  2. Erot sitkeässä myös paremmin palkatuissa ammateissa
  3. Edelleen on miesten ja naisten aloja
  4. Sukupuolten välinen palkkaero historian jäänne?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Mika Idman työskentelee asiantuntijana hinnat ja palkat -yksikössä Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2011.

Naiset ovat siirtyneet työelämässä yhä vaativampiin tehtäviin. Erityisesti naisten osuus johtajista on kasvanut merkittävästi. Muutos ei kuitenkaan liiemmin näy kukkarossa, ei ainakaan suhteessa miehiin. Sukupuolten välinen palkkaero elääkin sitkeässä: poliittisesta tahdosta ja toimista huolimatta viimeisen 15 vuoden aikana ero on säilynyt lähes ennallaan. Vuonna 2009 naisen keskiansio oli 81 prosenttia miehen keskiansiosta.
__________________

Sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen kuuluu poliittisiin ohjelmiin sekä kansainvälisesti1) että kansallisesti2). Suomen työmarkkinoille on tuotu viime vuosina useita palkkaerojen supistamiseen tähtääviä toimia ja tasa-arvoa edistäviä palkkausjärjestelmiä.

Poliittisesta tahdosta ja toimista huolimatta palkkaerot eivät ole supistuneet merkittävästi. 2000-luvulla tehdyissä kansainvälisissä selvityksissä3) todetaan, että palkkaerojen merkittävästä kaventumisesta ei ole merkkejä EU:n tasolla. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan naisten ja miesten välinen palkkaero on pysynyt Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana lähes muuttumattomana.

Naisten ammatinvalinnassa painaa kutsumus, miehillä palkka?

Sukupuolten välisiä palkkaeroja käsittelevissä tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että yksi tärkeimmistä naisten ja miesten keskipalkkaeroja selittävistä tekijöistä on naisten sijoittuminen miehiä yleisemmin ammatteihin, joissa palkka on pieni. Tähän ns. ammatilliseen eriytymiseen on haettu muutosta muun muassa tuoreessa hallitusohjelmassa ja EU:n neuvoston suosituksessa sukupuolten välisen palkkaeron pienentämisestä.

Ammatillisen eriytymisen muutosta työmarkkinoilla voidaan seurata mm. Tilastokeskuksessa palkkarakennetilastosta lasketun ID-indikaattorin4) avulla. Mitä lähempänä nollaa indikaattori on, sitä vähäisempää ammatillinen eriytyminen työmarkkinoilla on. Indikaattorin mukaan ammattirakenteeseen liittyvät erot sukupuolten välillä ovat kaventuneet viime vuosina kaikilla työmarkkinasektoreilla.

ID-indikaattori työmarkkinasektoreittain 2003–2008

Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus

ID-indikaattori 2003 – 2009

Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus

Nyt ensimmäistä kertaa ID-indikaattori on laskettu palkkarakenneaineistosta myös yli työmarkkinasektorien. Tulosten mukaan myös kaikkien palkansaajien välillä ammatillinen eriytyminen on vähentynyt.

Tarkasteltaessa palkansaajarakenteen muutosta ammattiluokituksen avulla, vahvistuu ID-indikaattorin avulla saatu tulos. Naisten suhteellinen osuus on kasvanut korkeaa ammattitaitoa vaativissa ammateissa. Naisten osuus johtajista on kasvanut erityisesti, mihin ovat oletettavasti vaikuttaneet osaltaan valtiohallinnossa asian edistämiseksi käynnistetyt hankkeet.

Vaativampiin tehtäviin siirryttäessä myös palkka yleensä nousee. Tilastojen perusteella tällaista kehitystä ei naisilla kuitenkaan suoraan ole havaittavissa, ainakaan suhteessa miehiin. Naisten keskiansio on toki noussut, mutta miesten ansio on noussut samaa vauhtia eikä ansioiden välinen ero ole täten juurikaan kaventunut.

Naisten osuuden muutos ammattiluokituksen pääluokissa 2001–2009

Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.9.2011

Jaa