Miten Suomi nousi köyhyydestä?

  1. Yksi harvoista kiinnikurojista
  2. Perinteinen selitys ei riitä
  3. Inhimillinen pääoma toinen päätekijä
  4. Uutta tuotantoteknologiaa edelläkävijöiltä
  5. Vuorovaikutusta ulkomaankaupassa
  6. Tytäryhtiöiden kautta uutta teknologiaa
  7. Kanssakäyminen ja koulutus avainasemassa
  8. Tuotantoteknologian kehitystä työn arjessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kanssakäyminen ja koulutus avainasemassa

Väitöstutkimukseni tulokset esittävät paradigman muutosta uusklassisesta talouskasvun ja tulotasojen yhdentymisen selitysmallista inhimillisen pääoman merkitystä korostavaan teknologian siirtymisen malliin. Siinä tuotantoteknologian kehitys on sitoutunut tuotantovälineistön uusiin, aiempaa tuottavampiin ominaisuuksiin.

Uutta teknologiaa sisältävien tuotantovälineiden jatkuva käyttöönotto ja onnistuneet investoinnit koulutukseen ovat mahdollistaneet Suomen onnistumisen, johtavien länsimaiden etumatkan kiinnikuromisen 1900-luvun alusta 2000-luvulle tultaessa. Ruotsin kanssa yhteinen aiempi historia, siitä seuranneet kulttuuriset, institutionaaliset, kielelliset yhteydet sekä Pohjoismainen yhteistyö, ovat helpottaneet vuorovaikutusta Länsi-Euroopan maiden kanssa ja teknologian siirtymistä Suomeen. Toki Suomella on ollut myös onnea matkassa, vallankin kun otetaan huomioon geopoliittinen sijaintimme.

Samankaltaiset toimet näyttävät edistävän kasvua myös tämän päivän Kiinassa. Kiina on avautunut ulkomaisille suorille investoinneille. Aivan kuten Suomessa 1800-luvulla teollistumisen ensiaskelissa, ulkomaiset yritykset ovat tuoneet mukanaan sekä kiinteän pääoman että avainhenkilöiden inhimillisen pääoman. Esimerkiksi Nokia ja muut matkapuhelinalanvalmistajat ovat avanneet ensin omia tehtaitaan Kiinassa.

Tällä hetkellä Kiina tuottaa jo omia älypuhelimiaan. Vaikka muutos vaikuttaa nopealta talouskasvun suhteen, asukasta kohden lasketun bkt:n nousu kestää pitkään ja edellyttää myös keskimääräisen koulutustason nousua. Suomessa koko työikäisen väestön kouluttaminen kesti noin sata vuotta.

Lähteitä:

Barro, R.J., Sala-i-Martin, X. (1997). Technological Diffusion, Convergence, and Growth, Journal of Economic Growth, vol. 2, 1997:1, 1 – 27.

Barro, R.J., Sala-i-Martin, X. (1999). Economic Growth. The MIT Press, Cambridge, Massachussetts,1999. Luvut 4 – 8..

Benhabib, J., Spiegel, M.M. (2005). Human Capital and Technology Diffusion. Kirjassa Aghion, P., Durlauf, S.N. (Eds.) Handbook of Economic Growth, vol 1A, Elsevier B.V., Amster­dam, The Netherlands, Chapter 13, 936 – 966.

Fellman, S. (2006). Utvidgad hemmamarknad eller språngbräda till Europa? Tidiga finska företagsetableringar i Sverige. Kirjassa Aunesluoma, J. and Fellman, S. (toim.) Från olika till jämlika. Finlands och Sveriges ekonomier på 1900-talet. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors, 283 – 324.

Hjerppe, R. (2004). Monikansallisten yritysten tulo Suomeen ennen toista maailmansotaa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 3/2004, 216–238.

Hjerppe, R. (1996). Finland's Historical National Accounts 1860 – 1994: Calculation Methods and Statistical Tables. University of Jyväskylä, Department of History, Suomen historian julkaisuja 24. Jyväskylä.

Kokkinen, A., Jalava, J., Hjerppe, R., Hannikainen, M. (2007). Catching up in Europe: Finland's Convergence with Sweden and the EU15, Scandinavian Economic History Review, 55:2, 153 – 171.

Paavonen, T. (2008). Vapaakauppaintegraation kausi. Suomen suhde Länsi-Euroopan integraatioon FINN-EFTAsta EC-vapaakauppaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Historiallisia Tutkimuksia 235, Helsinki.

___________________________

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2012