Julkaistu: 3.6.2013
Yhteisöpalvelut istuvat suomalaiseen sosiaalisuuteen
- Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja
- Toiset toimivat verkkoyhteisöissä, toiset seurailevat muiden toimintaa
- Yhteisöpalvelujen maailma mukailee reaalimaailma
- Markkinointikanavia ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä
- Verkkoyhteisöjen merkitys
- Yhteisöpalveluilla on laaja kosketuspinta
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2013.
Internetin yhteisöpalvelut ovat Suomessa hyvin suosittuja etenkin nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Verkkoyhteisöt liittyvät selvästi yleisemmin ystävyyteen ja sukulaisuuteen kuin työhön tai muihin elämänalueisiin. Sosiaalisen elämän ei kuitenkaan koeta olevan yhteisöpalvelujen varassa.
INTERNETIN yhteisöpalveluista tuli Suomessa nopeasti hyvin suosittuja. Jo puolet suomalaisista on mukana vähintään yhdessä palvelussa. Suosituin yhteisöpalvelu on Facebook. Verkkoyhteisöjä myös seurataan ja niihin osallistutaan ahkerasti.
Yhteisöpalvelujen suosion nopea kasvu ei perustunut vain nerokkaaseen markkinointiin. Yhteisöpalveluiden runsas käyttö Suomessa kertoo siitä, että ne sopivat erityisen hyvin suomalaiseen sosiaalisuuteen.
Kuvaan artikkelissani suomalaisten tapaa käyttää yhteisöpalveluja. Artikkelissa tarkastellaan yhteisöpalvelujen käytön yleisyyttä, useutta, osallistumisen aktiivisuutta ja verkkoyhteisöjen merkitystä suomalaisten sosiaalisuudessa.
Artikkeli perustuu vuonna 2012 tehtyyn väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevaan tutkimukseen, joka kuvaa monipuolisesti suomalaisten internetin käyttötapoja. Vuoden 2012 tutkimuksessa oli laaja kysymyskokonaisuus yhteisöpalveluista.
Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja
Jo joka toinen suomalainen on liittynyt vähintään yhteen internetin yhteisöpalveluun (kuvio 1). Selvästi suosituin palvelu on Facebook, jossa ovat mukana lähes kaikki yhteisöpalveluihin ylipäätään liittyneet. Yhteisöpalvelujen markkinointi on ollut tehokasta. Palveluihin liittyneet kutsuvat kilvan uusia jäseniä, jotka taas vuorostaan kutsuvat uusia jäseniä. Kutsusta ei ole sopivaa kieltäytyä. Jos kieltäytyy, on pakko keksiä hyvä syy.
Kuvio 1. Yhteisöpalvelujen seuraaminen iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.
Vuoden 2012 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan peräti 49 prosenttia 16–74-vuotiaista seurasi jotain yhteisöpalvelua. Vain erittäin harva palveluihin liittynyt oli menettänyt kiinnostuksensa ja lopettanut niissä käymisen. Lisäksi 69 prosenttia verkkoyhteisöihin kuuluvista seurasi niitä joka päivä; osuus vastaa kolmannesta koko 16–74-vuotiaasta väestöstä. Verkkososiaalisuudesta on siis tullut luontevasti arjen osa.
Yhteisöpalvelut kuuluvat ennen kaikkea nuorten ja nuorten aikuisten elämään. Vuonna 2012 peräti 86 prosenttia 16–24-vuotiaista seurasi yhteisöpalveluita, 25–34-vuotiaiden joukossa osuus oli 80 prosenttia, mutta 55–64-vuotiaiden keskuudessa enää 22 prosenttia. Nuoret myös käyvät hyvin ahkerasti verkkoyhteisöissä: 72 prosenttia 16–24-vuotiaista seurasi verkkoyhteisöjään joka päivä, ja 25–34-vuotiaidenkin joukossa päivittäisiä seuraajia oli 62 prosenttia. (Kuvio 2.)
Naiset ovat jonkin verran kiinnostuneempia yhteisöpalveluista kuin miehet. Naisista yhteisöpalveluja seurasi 53 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia. Eräissä ikäryhmissä kuten 35–44-vuotiaissa sukupuolten välinen ero oli tätäkin suurempi. (Kuvio 1.)
Kuvio 2. Yhteisöpalvelujen seuraamisen useus iän mukaan vuonna 2012. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.
Toiset toimivat verkkoyhteisöissä, toiset seurailevat muiden toimintaa
Yhteisöpalveluissa voi olla mukana monella tavalla. Osa verkkoyhteisöjen jäsenistä lähinnä lukee muiden päivityksiä, mutta toiset kommentoivat aktiivisesti päivityksiä ja kertovat omia ajatuksiaan ja kuulumisiaan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa yhteisöpalvelujen käyttäjiltä kysyttiin, ovatko he mielestään verkkoyhteisöissään seurailijoita, satunnaisia kommentaattoreita vai aktiivisia toimijoita. Tulosten mukaan 37 prosenttia jäsenistä piti itseään seurailijoina ja 42 prosenttia oli satunnaisia kommentaattoreita. Tasan viidesosa piti itseään yhteisössään aktiivisena toimijana.
Tutkimuksen mukaan naiset osallistuvat verkkoyhteisöissä hieman aktiivisemmin kuin miehet: aktiivisena toimijana piti itseään 24 prosenttia naisista ja miehistä vain 15 prosenttia. Seurailijoina taas piti itseään 31 prosenttia naisista ja 45 prosenttia miehistä. (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Yhteisöpalveluihin osallistumisen luonne iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.
Oletteko mielestänne käyttämissänne yhteisöpalveluissa viestinnän | ||||||
Ikä | Seurailija | Satunnainen kommentaattori | Aktiivinen toimija | EOS | Yhteensä | |
%-osuus yhteisöpalvelujen käyttäjistä | ||||||
16-24 | Mies | 40 | 37 | 20 | 3 | 100 |
Nainen | 29 | 36 | 34 | 2 | 100 | |
Yhteensä | 35 | 36 | 27 | 2 | 100 | |
25-34 | Mies | 55 | 34 | 11 | 0 | 100 |
Nainen | 28 | 47 | 25 | 0 | 100 | |
Yhteensä | 41 | 41 | 18 | 0 | 100 | |
35-44 | Mies | 41 | 45 | 14 | 0 | 100 |
Nainen | 30 | 46 | 25 | 0 | 100 | |
Yhteensä | 35 | 45 | 20 | 0 | 100 | |
45-54 | Mies | 32 | 50 | 18 | 0 | 100 |
Nainen | 35 | 49 | 16 | 0 | 100 | |
Yhteensä | 34 | 49 | 17 | 0 | 100 | |
55-64 | Mies | 48 | 38 | 14 | 0 | 100 |
Nainen | 33 | 49 | 18 | 0 | 100 | |
Yhteensä | 39 | 45 | 16 | 0 | 100 | |
65-74 | Mies | 68 | 27 | 5 | 0 | 100 |
Nainen | 35 | 42 | 19 | 4 | 100 | |
Yhteensä | 49 | 36 | 14 | 2 | 100 | |
Yhteensä | Mies | 45 | 39 | 15 | 1 | 100 |
Nainen | 31 | 45 | 24 | 1 | 100 | |
Yhteensä | 37 | 42 | 20 | 1 | 100 |
Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.
Nuorista ja nuorista aikuisista varsinkin naiset ovat aktiivisia verkkoyhteisöissään. Peräti kolmannes 16–24-vuotiaista yhteisöpalveluiden naisjäsenistä oli mielestään aktiivisia toimijoita. Iän myötä verkkososiaalisuus vähenee ja satunnainen kommentointi ja pelkkä seuraaminen yleistyvät. Vanhimmissa ikäryhmissä verkkoyhteisöjen seuraaminen korvaa pitkälti myös satunnaisen kommentoinnin. Naisten osallistuminen säilyy kuitenkin myöhemminkin runsaana useammin kuin miesten.
Yhteisöpalvelujen maailma mukailee reaalimaailma
Yhteisöpalvelujen maailmasta löytyy samoja ilmiöitä kuin reaalimaailmasta. Ihmisten lisäksi yhteisöpalveluihin ovat liittyneet niin yritykset, viranomaiset kuin puolueetkin. Ne käyttävät yhteisöpalveluita omiin tarkoituksiinsa kuten markkinointiin, tiedottamiseen tai politikointiin.
Myöskään ihmiset eivät ole mukana pelkästään yksityishenkilöinä, vaan yhteisöjen jäseninä he voivat esiintyä erilaisissa rooleissa ja asemissa. Yhteisöpalvelujen maailmassa syntyy myös kokonaan uusia ilmiöitä, kun ihmiset "lehahtavat" yhteen erilaisten asioiden ympärille.
Ei ole yllättävää, että lähes kaikilla (93 %) verkkoyhteisön seuraaminen liittyy ystävyys- tai tuttavuussuhteisiin. Omiin verkkoyhteisöihin kutsutaan ystäviä ja tuttavia, ja verkkoyhteisöt ovat omiaan edistämään tutustumista. Verkkoyhteisöt ovat myös hyvä keino olla yhteydessä sukulaisten kanssa: lähes kahdella kolmasosalla vastaajista yhteisöpalvelut liittyivät sukulaisuuteen. Naisten joukossa sukulaisuussuhteiden ylläpito oli yleisempää (70 %) kuin miehillä (55 %). (Taulukko 2.)
Taulukko 2. Mihin yhteisöpalvelujen käyttö liittyy? Tarkastelu iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.
Oma yhteisö-palvelujen käyttö liittyy | |||||||||||
Ikä | ystävyy- teen tai tuttavuu- teen |
sukulais-suhteisiin | harras-tuksiin | yritysten brändien, tuotteiden tai palvelujen seuraami- seen |
työhön tai ammattiin | faniver- kostoon tai fani- sivustoon |
osallistumi- seen verkossa syntyneisiin ilmiöihin, tempauksiin tai kannanottoihin |
yhdistys-toimintaan | yhteiskun- nallisiin asioihin tai politiikkaan |
johonkin muuhun | |
%-osuus yhteisö-palvelujen käyttäjistä | |||||||||||
16-24 | Mies | 93 | 55 | 50 | 27 | 18 | 29 | 26 | 20 | 14 | 10 |
Nainen | 97 | 67 | 42 | 34 | 11 | 28 | 32 | 17 | 9 | 5 | |
Yhteensä | 95 | 61 | 46 | 31 | 14 | 28 | 29 | 18 | 11 | 8 | |
25-34 | Mies | 97 | 56 | 53 | 20 | 31 | 29 | 17 | 19 | 10 | 4 |
Nainen | 98 | 73 | 44 | 35 | 23 | 28 | 24 | 24 | 13 | 5 | |
Yhteensä | 97 | 65 | 48 | 28 | 27 | 28 | 21 | 22 | 11 | 4 | |
35-44 | Mies | 84 | 58 | 53 | 28 | 38 | 24 | 15 | 17 | 11 | 4 |
Nainen | 96 | 69 | 35 | 31 | 28 | 19 | 24 | 22 | 11 | 4 | |
Yhteensä | 90 | 64 | 44 | 30 | 32 | 21 | 20 | 20 | 11 | 4 | |
45-54 | Mies | 86 | 50 | 41 | 34 | 35 | 23 | 22 | 18 | 8 | 8 |
Nainen | 91 | 66 | 40 | 34 | 37 | 15 | 18 | 18 | 8 | 6 | |
Yhteensä | 89 | 59 | 40 | 34 | 36 | 18 | 19 | 18 | 8 | 7 | |
55-64 | Mies | 78 | 50 | 43 | 20 | 23 | 9 | 15 | 21 | 9 | 9 |
Nainen | 90 | 80 | 26 | 16 | 21 | 5 | 18 | 16 | 8 | 3 | |
Yhteensä | 86 | 69 | 32 | 17 | 22 | 7 | 17 | 18 | 9 | 5 | |
65-74 | Mies | 85 | 58 | 27 | 16 | 5 | 0 | 0 | 16 | 11 | 0 |
Nainen | 75 | 67 | 36 | 22 | 11 | 0 | 11 | 18 | 11 | 0 | |
Yhteensä | 79 | 63 | 32 | 20 | 9 | 0 | 6 | 17 | 11 | 0 | |
Yhteensä | Mies | 90 | 55 | 49 | 26 | 28 | 25 | 19 | 19 | 11 | 6 |
Nainen | 95 | 70 | 39 | 31 | 23 | 21 | 24 | 20 | 10 | 4 | |
Yhteensä | 93 | 63 | 44 | 29 | 25 | 23 | 22 | 19 | 11 | 5 |
Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.
Muu kuin ystävyyteen tai sukulaisuuteen liittyvä motiivi on yhteisöpalvelujen käytön taustalla selvästi harvemmin. Harrastuksiin yhteisöpalvelut liittyivät 49 prosentilla miehistä ja 39 prosentilla naisista, mutta vain joka neljännellä käyttäjällä yhteisöpalvelut liittyvät työhön tai ammattiin. Verkkososiaalisuus kuuluu siis pikemmin yksityisyyteen kuin työn maailmaan, mutta samaan verkkoyhteisöön kuuluvat työtoverit tai yhdistysten jäsenet voivat olla myös ystäviä.
Markkinointikanavia ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä
Yhteisöpalvelut ovat hyvä markkinointikanava, sillä yli neljännes palvelujen käyttäjistä seuraa niissä yritysten brändejä, tuotteita ja palveluita. Verkkoyhteisöissä ihmiset eivät ole vain mainonnan passiivinen kohde, vaan he osallistuvat itse markkinointiin omilla statuspäivityksillään. Tällaista vertaismarkkinointia on vaikea toteuttaa muualla samalla tavoin kuin verkkoyhteisöissä.
Internetistä on muotoutunut uudenlaisen kollektiivisen toiminnan väline. Verkossa syntyy ilmiöitä, tempauksia ja kampanjoita mitä erilaisimmista asioista. Verkkoyhteisöt toimivat myös uuden osallistumisen näyttämöinä: noin viidesosa yhteisöpalvelujen jäsenistä ajattelee osallistuvansa niissä syntyviin tempauksiin. Naiset osallistuvat verkon esiin nostamiin ilmiöihin useammin kuin miehet.
Yhteisöpalveluja ei ole saatu kytkettyä perinteiseen osallistumiseen, vaikka puolueet ja poliitikot ovat pyrkineet ottamaan ne käyttöön kampanjoissaan. Vain 10 prosentilla käyttäjistä yhteisöpalvelut liittyvät yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja politiikkaan.
Hieman yllättäen eri-ikäiset seuraavat verkkoyhteisöjä lähes samanlaisista syistä. Erona on se, että nuoret osallistuvat verkon tempauksiin ja kampanjoihin hieman enemmän kuin vanhemmat. Lisäksi nuoret ja nuoret aikuiset ovat yhteisöpalveluissa innokkaampia fanittajia kuin vanhemmat. Sen sijaan yhteiskunnallisiin asioihin tai politiikkaan liittyvät asiat ovat yhtä harvinaisia kiinnostuksen kohteita kaiken ikäisten verkkoyhteisöjen seuraajien joukossa.
Verkkoyhteisöjen merkitys
Yhteisöpalveluista on löydetty niin myönteisiä kuin kielteisiäkin merkityksiä. Monet palveluihin liittyneet tai niiden ulkopuolelle jättäytyneet pitävät tarpeellisena perustella päätöstään. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitettiin muutaman väitteen avulla yhteisöpalvelujen merkityksiä niiden käyttäjien elämässä (taulukko 3).
Taulukko 3. Yhteisöpalvelujen merkityksiä vuonna 2012. Prosenttia.
Väittämä | Täysin samaa mieltä | Jokseenkin samaa mieltä | Jokseenkin eri mieltä | Täysin eri mieltä | Ei osaa sanoa tai kieltäytyy vastaamasta | Yhteensä |
%-osuus yhteisöpalvelujen seuraajista | ||||||
Jos en voi käyttää facebookia tai jotain muuta yhteisöpalvelua sosiaalinen elämäni supistuu oleellisesti | 4 | 15 | 29 | 51 | 1 | 100 |
Yhteisöpalvelujen käyttö on minulle tapa, josta olen tullut liian riippuvaiseksi | 3 | 10 | 24 | 61 | 2 | 100 |
Yhteisöpalvelut ovat minulle hyödyllisiä uusien henkilöstökohtaisten suhteiden solmimisessa | 16 | 32 | 29 | 22 | 2 | 100 |
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä työhön liittyvien kontaktien solmimisessa | 17 | 36 | 21 | 19 | 7 | 100 |
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä harrastuksiin liittyvien kontaktien solmimisessa | 35 | 44 | 9 | 9 | 4 | 100 |
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä järjestö- tai yhteiskunnallisessa toiminnassa | 28 | 46 | 9 | 9 | 8 | 100 |
Yhteisöpalveluiden käyttö on minulle verkossa tapahtuvaa rupattelua | 25 | 42 | 16 | 15 | 2 | 100 |
Käytän yhteisöpalveluita linkkien, vinkkien tai tiedon jakamiseen | 22 | 35 | 19 | 22 | 1 | 100 |
Yhteisöpalveluissa joutuu epäasiallisen kirjoittelun tai kiusaamisen kohteeksi | 6 | 17 | 23 | 48 | 6 | 100 |
Yhteisöpalveluiden yksityisyyden suoja on riittävä | 18 | 34 | 30 | 10 | 8 | 100 |
Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.
Kovin monet yhteisöpalvelujen käyttäjät eivät ole sitä mieltä, että heidän sosiaalinen elämänsä olisi vain verkkososiaalisuuden varassa. Vain neljä prosenttia käyttäjistä oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: "Jos en voi käyttää Facebookia tai jotain muuta yhteisöpalvelua, sosiaalinen elämäni supistuu oleellisesti." Jokseenkin samaa mieltä oli 15 prosenttia.
Käsitys yhteisöpalvelujen hyödyllisyydestä jakaa käyttäjänsä kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolet yhteisöpalvelujen käyttäjistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että verkkoyhteisöistä on heille hyötyä uusien henkilökohtaisten suhteiden solmimisessa – toinen puoli käyttäjistä puolestaan oli täysin tai jokseenkin eri mieltä.
Yksimielisempiä oltiin siitä, että yhteisöpalveluista on hyötyä työhön ja harrastuksiin liittyvien kontaktien solmimisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Nämä väittämät koskivat yhteisöpalveluja ylipäätään, eivät siis vain vastaajan omaa yhteisöpalvelujen käyttöä.
Verkkoyhteisöjen seuraamisen on esitetty voivan muodostua riippuvaisuutta aiheuttavaksi tavaksi. Yhteisöpalvelujen käyttäjien käsityksen mukaan näin on kuitenkin käynyt vain hyvin harvalle: vain kolme prosenttia oli täysin samaa mieltä riippuvuusväittämän kanssa ja peräti 61 prosenttia täysin eri mieltä.
Suomalaiset eivät ole kovin huolissaan yhteisöpalveluihin laittamiensa kuvien, päivitysten ja henkilötietojen tietoturvasta. Yli puolet palveluiden käyttäjistä oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: "Yhteisöpalveluiden yksityisyyden suoja on riittävä". Vain joka kymmenes käyttäjä oli täysin eri mieltä eli heistä tietoturva ei ole riittävä. Kahdeksan prosenttia käyttäjistä ei osannut ottaa kantaa palveluiden tietoturvaan.
Yhteisöpalveluista voi olla muunkinlaista harmia kuin omien tietojen joutuminen tietoturvaongelmien vuoksi vääriin käsiin; yhteisöpalveluissa voi joutua epäasiallisen kirjoittelun tai kiusaamisen kohteeksi. Tämänsisältöisen väittämän kanssa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 23 prosenttia palveluiden käyttäjistä. Toisaalta lähes puolet oli täysin eri mieltä.
Yhteisöpalveluilla on laaja kosketuspinta
Edellä esitettyjen tulosten valossa netin yhteisöpalveluista on tullut suomalaisen sosiaalisuuden osa. Osuudet ovat kiistatta suuria: puolet suomalaisista seuraa verkkoyhteisöjään ja kolmasosa seuraa niitä päivittäin. Lisäksi suuri osa verkkoyhteisöjen jäsenistä toimii aktiivisesti yhteisöissään. Kaikki suomalaiset eivät ole hiljaisia verkossakaan.
Yhteisöpalvelujen käyttö liittyy useisiin elämänalueisiin, tosin selvästi yleisimmin ystävyyteen ja sukulaisuuteen. Internetiin syntyy uusia palveluja, käyttötapoja ja ilmiöitä nopeasti, ja näin tapahtui myös yhteisöpalveluissa. Melkein yhtä nopeasti netin palveluja myös hiipuu ja katoaa. Yhteisöpalvelujenkin suosion laskua ennustetaan jo, mutta ainakaan Suomessa virta ei vielä ole alkanut viedä pois verkkoyhteisöistä.
Lähteet:
Tilastokeskus 2013. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.
Päivitetty 3.6.2013