Julkaistu: 3.6.2013

Yhteisöpalvelut istuvat suomalaiseen sosiaalisuuteen

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2013.

Internetin yhteisöpalvelut ovat Suomessa hyvin suosittuja etenkin nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Verkkoyhteisöt liittyvät selvästi yleisemmin ystävyyteen ja sukulaisuuteen kuin työhön tai muihin elämänalueisiin. Sosiaalisen elämän ei kuitenkaan koeta olevan yhteisöpalvelujen varassa.

INTERNETIN yhteisöpalveluista tuli Suomessa nopeasti hyvin suosittuja. Jo puolet suomalaisista on mukana vähintään yhdessä palvelussa. Suosituin yhteisöpalvelu on Facebook. Verkkoyhteisöjä myös seurataan ja niihin osallistutaan ahkerasti.

Yhteisöpalvelujen suosion nopea kasvu ei perustunut vain nerokkaaseen markkinointiin. Yhteisöpalveluiden runsas käyttö Suomessa kertoo siitä, että ne sopivat erityisen hyvin suomalaiseen sosiaalisuuteen.

Kuvaan artikkelissani suomalaisten tapaa käyttää yhteisöpalveluja. Artikkelissa tarkastellaan yhteisöpalvelujen käytön yleisyyttä, useutta, osallistumisen aktiivisuutta ja verkkoyhteisöjen merkitystä suomalaisten sosiaalisuudessa.

Artikkeli perustuu vuonna 2012 tehtyyn väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevaan tutkimukseen, joka kuvaa monipuolisesti suomalaisten internetin käyttötapoja. Vuoden 2012 tutkimuksessa oli laaja kysymyskokonaisuus yhteisöpalveluista.

Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja

Jo joka toinen suomalainen on liittynyt vähintään yhteen internetin yhteisöpalveluun (kuvio 1). Selvästi suosituin palvelu on Facebook, jossa ovat mukana lähes kaikki yhteisöpalveluihin ylipäätään liittyneet. Yhteisöpalvelujen markkinointi on ollut tehokasta. Palveluihin liittyneet kutsuvat kilvan uusia jäseniä, jotka taas vuorostaan kutsuvat uusia jäseniä. Kutsusta ei ole sopivaa kieltäytyä. Jos kieltäytyy, on pakko keksiä hyvä syy.

Kuvio 1. Yhteisöpalvelujen seuraaminen iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Vuoden 2012 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan peräti 49 prosenttia 16–74-vuotiaista seurasi jotain yhteisöpalvelua. Vain erittäin harva palveluihin liittynyt oli menettänyt kiinnostuksensa ja lopettanut niissä käymisen. Lisäksi 69 prosenttia verkkoyhteisöihin kuuluvista seurasi niitä joka päivä; osuus vastaa kolmannesta koko 16–74-vuotiaasta väestöstä. Verkkososiaalisuudesta on siis tullut luontevasti arjen osa.

Yhteisöpalvelut kuuluvat ennen kaikkea nuorten ja nuorten aikuisten elämään. Vuonna 2012 peräti 86 prosenttia 16–24-vuotiaista seurasi yhteisöpalveluita, 25–34-vuotiaiden joukossa osuus oli 80 prosenttia, mutta 55–64-vuotiaiden keskuudessa enää 22 prosenttia. Nuoret myös käyvät hyvin ahkerasti verkkoyhteisöissä: 72 prosenttia 16–24-vuotiaista seurasi verkkoyhteisöjään joka päivä, ja 25–34-vuotiaidenkin joukossa päivittäisiä seuraajia oli 62 prosenttia. (Kuvio 2.)

Naiset ovat jonkin verran kiinnostuneempia yhteisöpalveluista kuin miehet. Naisista yhteisöpalveluja seurasi 53 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia. Eräissä ikäryhmissä kuten 35–44-vuotiaissa sukupuolten välinen ero oli tätäkin suurempi. (Kuvio 1.)

Kuvio 2. Yhteisöpalvelujen seuraamisen useus iän mukaan vuonna 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Sivun alkuun

Toiset toimivat verkkoyhteisöissä, toiset seurailevat muiden toimintaa

Yhteisöpalveluissa voi olla mukana monella tavalla. Osa verkkoyhteisöjen jäsenistä lähinnä lukee muiden päivityksiä, mutta toiset kommentoivat aktiivisesti päivityksiä ja kertovat omia ajatuksiaan ja kuulumisiaan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa yhteisöpalvelujen käyttäjiltä kysyttiin, ovatko he mielestään verkkoyhteisöissään seurailijoita, satunnaisia kommentaattoreita vai aktiivisia toimijoita. Tulosten mukaan 37 prosenttia jäsenistä piti itseään seurailijoina ja 42 prosenttia oli satunnaisia kommentaattoreita. Tasan viidesosa piti itseään yhteisössään aktiivisena toimijana.

Tutkimuksen mukaan naiset osallistuvat verkkoyhteisöissä hieman aktiivisemmin kuin miehet: aktiivisena toimijana piti itseään 24 prosenttia naisista ja miehistä vain 15 prosenttia. Seurailijoina taas piti itseään 31 prosenttia naisista ja 45 prosenttia miehistä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Yhteisöpalveluihin osallistumisen luonne iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.

    Oletteko mielestänne käyttämissänne yhteisöpalveluissa viestinnän
Ikä   Seurailija Satunnainen kommentaattori Aktiivinen toimija EOS Yhteensä
    %-osuus yhteisöpalvelujen käyttäjistä 
             
16-24 Mies 40 37 20 3 100
  Nainen 29 36 34 2 100
  Yhteensä 35 36 27 2 100
25-34 Mies 55 34 11 0 100
  Nainen 28 47 25 0 100
  Yhteensä 41 41 18 0 100
35-44 Mies 41 45 14 0 100
  Nainen 30 46 25 0 100
  Yhteensä 35 45 20 0 100
45-54 Mies 32 50 18 0 100
  Nainen 35 49 16 0 100
  Yhteensä 34 49 17 0 100
55-64 Mies 48 38 14 0 100
  Nainen 33 49 18 0 100
  Yhteensä 39 45 16 0 100
65-74 Mies 68 27 5 0 100
  Nainen 35 42 19 4 100
  Yhteensä 49 36 14 2 100
Yhteensä Mies 45 39 15 1 100
  Nainen 31 45 24 1 100
  Yhteensä 37 42 20 1 100

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Nuorista ja nuorista aikuisista varsinkin naiset ovat aktiivisia verkkoyhteisöissään. Peräti kolmannes 16–24-vuotiaista yhteisöpalveluiden naisjäsenistä oli mielestään aktiivisia toimijoita. Iän myötä verkkososiaalisuus vähenee ja satunnainen kommentointi ja pelkkä seuraaminen yleistyvät. Vanhimmissa ikäryhmissä verkkoyhteisöjen seuraaminen korvaa pitkälti myös satunnaisen kommentoinnin. Naisten osallistuminen säilyy kuitenkin myöhemminkin runsaana useammin kuin miesten.

Sivun alkuun

Yhteisöpalvelujen maailma mukailee reaalimaailma

Yhteisöpalvelujen maailmasta löytyy samoja ilmiöitä kuin reaalimaailmasta. Ihmisten lisäksi yhteisöpalveluihin ovat liittyneet niin yritykset, viranomaiset kuin puolueetkin. Ne käyttävät yhteisöpalveluita omiin tarkoituksiinsa kuten markkinointiin, tiedottamiseen tai politikointiin.

Myöskään ihmiset eivät ole mukana pelkästään yksityishenkilöinä, vaan yhteisöjen jäseninä he voivat esiintyä erilaisissa rooleissa ja asemissa. Yhteisöpalvelujen maailmassa syntyy myös kokonaan uusia ilmiöitä, kun ihmiset "lehahtavat" yhteen erilaisten asioiden ympärille.

Ei ole yllättävää, että lähes kaikilla (93 %) verkkoyhteisön seuraaminen liittyy ystävyys- tai tuttavuussuhteisiin. Omiin verkkoyhteisöihin kutsutaan ystäviä ja tuttavia, ja verkkoyhteisöt ovat omiaan edistämään tutustumista. Verkkoyhteisöt ovat myös hyvä keino olla yhteydessä sukulaisten kanssa: lähes kahdella kolmasosalla vastaajista yhteisöpalvelut liittyivät sukulaisuuteen. Naisten joukossa sukulaisuussuhteiden ylläpito oli yleisempää (70 %) kuin miehillä (55 %). (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Mihin yhteisöpalvelujen käyttö liittyy? Tarkastelu iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.

    Oma yhteisö-palvelujen käyttö liittyy
Ikä   ystävyy-
teen tai tuttavuu-
teen
sukulais-suhteisiin harras-tuksiin yritysten brändien, tuotteiden tai palvelujen seuraami-
seen
työhön tai ammattiin faniver-
kostoon tai
fani-
sivustoon
osallistumi-
seen verkossa syntyneisiin ilmiöihin, tempauksiin tai kannanottoihin
yhdistys-toimintaan yhteiskun-
nallisiin asioihin tai politiikkaan
johonkin muuhun
    %-osuus yhteisö-palvelujen käyttäjistä 
                       
16-24 Mies 93 55 50 27 18 29 26 20 14 10
  Nainen 97 67 42 34 11 28 32 17 9 5
  Yhteensä 95 61 46 31 14 28 29 18 11 8
25-34 Mies 97 56 53 20 31 29 17 19 10 4
  Nainen 98 73 44 35 23 28 24 24 13 5
  Yhteensä 97 65 48 28 27 28 21 22 11 4
35-44 Mies 84 58 53 28 38 24 15 17 11 4
  Nainen 96 69 35 31 28 19 24 22 11 4
  Yhteensä 90 64 44 30 32 21 20 20 11 4
45-54 Mies 86 50 41 34 35 23 22 18 8 8
  Nainen 91 66 40 34 37 15 18 18 8 6
  Yhteensä 89 59 40 34 36 18 19 18 8 7
55-64 Mies 78 50 43 20 23 9 15 21 9 9
  Nainen 90 80 26 16 21 5 18 16 8 3
  Yhteensä 86 69 32 17 22 7 17 18 9 5
65-74 Mies 85 58 27 16 5 0 0 16 11 0
  Nainen 75 67 36 22 11 0 11 18 11 0
  Yhteensä 79 63 32 20 9 0 6 17 11 0
Yhteensä Mies 90 55 49 26 28 25 19 19 11 6
  Nainen 95 70 39 31 23 21 24 20 10 4
  Yhteensä 93 63 44 29 25 23 22 19 11 5

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Muu kuin ystävyyteen tai sukulaisuuteen liittyvä motiivi on yhteisöpalvelujen käytön taustalla selvästi harvemmin. Harrastuksiin yhteisöpalvelut liittyivät 49 prosentilla miehistä ja 39 prosentilla naisista, mutta vain joka neljännellä käyttäjällä yhteisöpalvelut liittyvät työhön tai ammattiin. Verkkososiaalisuus kuuluu siis pikemmin yksityisyyteen kuin työn maailmaan, mutta samaan verkkoyhteisöön kuuluvat työtoverit tai yhdistysten jäsenet voivat olla myös ystäviä.

Sivun alkuun

Markkinointikanavia ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä

Yhteisöpalvelut ovat hyvä markkinointikanava, sillä yli neljännes palvelujen käyttäjistä seuraa niissä yritysten brändejä, tuotteita ja palveluita. Verkkoyhteisöissä ihmiset eivät ole vain mainonnan passiivinen kohde, vaan he osallistuvat itse markkinointiin omilla statuspäivityksillään. Tällaista vertaismarkkinointia on vaikea toteuttaa muualla samalla tavoin kuin verkkoyhteisöissä.

Internetistä on muotoutunut uudenlaisen kollektiivisen toiminnan väline. Verkossa syntyy ilmiöitä, tempauksia ja kampanjoita mitä erilaisimmista asioista. Verkkoyhteisöt toimivat myös uuden osallistumisen näyttämöinä: noin viidesosa yhteisöpalvelujen jäsenistä ajattelee osallistuvansa niissä syntyviin tempauksiin. Naiset osallistuvat verkon esiin nostamiin ilmiöihin useammin kuin miehet.

Yhteisöpalveluja ei ole saatu kytkettyä perinteiseen osallistumiseen, vaikka puolueet ja poliitikot ovat pyrkineet ottamaan ne käyttöön kampanjoissaan. Vain 10 prosentilla käyttäjistä yhteisöpalvelut liittyvät yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja politiikkaan.

Hieman yllättäen eri-ikäiset seuraavat verkkoyhteisöjä lähes samanlaisista syistä. Erona on se, että nuoret osallistuvat verkon tempauksiin ja kampanjoihin hieman enemmän kuin vanhemmat. Lisäksi nuoret ja nuoret aikuiset ovat yhteisöpalveluissa innokkaampia fanittajia kuin vanhemmat. Sen sijaan yhteiskunnallisiin asioihin tai politiikkaan liittyvät asiat ovat yhtä harvinaisia kiinnostuksen kohteita kaiken ikäisten verkkoyhteisöjen seuraajien joukossa.

Sivun alkuun

Verkkoyhteisöjen merkitys

Yhteisöpalveluista on löydetty niin myönteisiä kuin kielteisiäkin merkityksiä. Monet palveluihin liittyneet tai niiden ulkopuolelle jättäytyneet pitävät tarpeellisena perustella päätöstään. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitettiin muutaman väitteen avulla yhteisöpalvelujen merkityksiä niiden käyttäjien elämässä (taulukko 3).

Taulukko 3. Yhteisöpalvelujen merkityksiä vuonna 2012. Prosenttia.

Väittämä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa tai kieltäytyy vastaamasta Yhteensä
  %-osuus yhteisöpalvelujen seuraajista
Jos en voi käyttää facebookia tai jotain muuta yhteisöpalvelua sosiaalinen elämäni supistuu oleellisesti 4 15 29 51 1 100
Yhteisöpalvelujen käyttö on minulle tapa, josta olen tullut liian riippuvaiseksi 3 10 24 61 2 100
Yhteisöpalvelut ovat minulle hyödyllisiä uusien henkilöstökohtaisten suhteiden solmimisessa 16 32 29 22 2 100
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä työhön liittyvien kontaktien solmimisessa 17 36 21 19 7 100
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä harrastuksiin liittyvien kontaktien solmimisessa 35 44 9 9 4 100
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä järjestö- tai yhteiskunnallisessa toiminnassa 28 46 9 9 8 100
Yhteisöpalveluiden käyttö on minulle verkossa tapahtuvaa rupattelua 25 42 16 15 2 100
Käytän yhteisöpalveluita linkkien, vinkkien tai tiedon jakamiseen 22 35 19 22 1 100
Yhteisöpalveluissa joutuu epäasiallisen kirjoittelun tai kiusaamisen kohteeksi 6 17 23 48 6 100
Yhteisöpalveluiden yksityisyyden suoja on riittävä 18 34 30 10 8 100

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Kovin monet yhteisöpalvelujen käyttäjät eivät ole sitä mieltä, että heidän sosiaalinen elämänsä olisi vain verkkososiaalisuuden varassa. Vain neljä prosenttia käyttäjistä oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: "Jos en voi käyttää Facebookia tai jotain muuta yhteisöpalvelua, sosiaalinen elämäni supistuu oleellisesti." Jokseenkin samaa mieltä oli 15 prosenttia.

Käsitys yhteisöpalvelujen hyödyllisyydestä jakaa käyttäjänsä kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolet yhteisöpalvelujen käyttäjistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että verkkoyhteisöistä on heille hyötyä uusien henkilökohtaisten suhteiden solmimisessa – toinen puoli käyttäjistä puolestaan oli täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Yksimielisempiä oltiin siitä, että yhteisöpalveluista on hyötyä työhön ja harrastuksiin liittyvien kontaktien solmimisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Nämä väittämät koskivat yhteisöpalveluja ylipäätään, eivät siis vain vastaajan omaa yhteisöpalvelujen käyttöä.

Verkkoyhteisöjen seuraamisen on esitetty voivan muodostua riippuvaisuutta aiheuttavaksi tavaksi. Yhteisöpalvelujen käyttäjien käsityksen mukaan näin on kuitenkin käynyt vain hyvin harvalle: vain kolme prosenttia oli täysin samaa mieltä riippuvuusväittämän kanssa ja peräti 61 prosenttia täysin eri mieltä.

Suomalaiset eivät ole kovin huolissaan yhteisöpalveluihin laittamiensa kuvien, päivitysten ja henkilötietojen tietoturvasta. Yli puolet palveluiden käyttäjistä oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: "Yhteisöpalveluiden yksityisyyden suoja on riittävä". Vain joka kymmenes käyttäjä oli täysin eri mieltä eli heistä tietoturva ei ole riittävä. Kahdeksan prosenttia käyttäjistä ei osannut ottaa kantaa palveluiden tietoturvaan.

Yhteisöpalveluista voi olla muunkinlaista harmia kuin omien tietojen joutuminen tietoturvaongelmien vuoksi vääriin käsiin; yhteisöpalveluissa voi joutua epäasiallisen kirjoittelun tai kiusaamisen kohteeksi. Tämänsisältöisen väittämän kanssa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 23 prosenttia palveluiden käyttäjistä. Toisaalta lähes puolet oli täysin eri mieltä.

Sivun alkuun

Yhteisöpalveluilla on laaja kosketuspinta

Edellä esitettyjen tulosten valossa netin yhteisöpalveluista on tullut suomalaisen sosiaalisuuden osa. Osuudet ovat kiistatta suuria: puolet suomalaisista seuraa verkkoyhteisöjään ja kolmasosa seuraa niitä päivittäin. Lisäksi suuri osa verkkoyhteisöjen jäsenistä toimii aktiivisesti yhteisöissään. Kaikki suomalaiset eivät ole hiljaisia verkossakaan.

Yhteisöpalvelujen käyttö liittyy useisiin elämänalueisiin, tosin selvästi yleisimmin ystävyyteen ja sukulaisuuteen. Internetiin syntyy uusia palveluja, käyttötapoja ja ilmiöitä nopeasti, ja näin tapahtui myös yhteisöpalveluissa. Melkein yhtä nopeasti netin palveluja myös hiipuu ja katoaa. Yhteisöpalvelujenkin suosion laskua ennustetaan jo, mutta ainakaan Suomessa virta ei vielä ole alkanut viedä pois verkkoyhteisöistä.

Lähteet:

Tilastokeskus 2013. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.


Päivitetty 3.6.2013