Tiedonkeruumenetelmä vaikuttaa tutkimustuloksiin
- Kuluttajabarometrin tiedonkeruukokeilu
- Kuluttajien luottamusindikaattori
- Ikäluokan ja koulutuksen yhteys menetelmäeroihin
- Vastaustapojen väliset menetelmäerot
- Tiedonkeruumenetelmien välisten erojen syyt
- Yhdistelmätiedonkeruu tuotti puhelinhaastattelua pessimistisemmät talousnäkemykset
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vastaustapojen väliset menetelmäerot
Selkeät erot verkkolomake- ja puhelinhaastatteluvastausten välillä eivät tulleet yllätyksenä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet tiedonkeruumenetelmällä olevan vaikutusta tuloksiin, etenkin verrattaessa käynti- tai puhelinhaastattelua itsenäisesti täytettyyn lomakkeeseen (De Leeuw 1992). On myös osoitettu, että puhelimitse annetut vastaukset ovat verkkolomakkeella annettuja vastauksia positiivisempia. Puhelinhaastattelussa vastaaja valitsee todennäköisemmin esimerkiksi viisiportaisen vastausasteikon positiivisimman ääripään kuin verkkolomaketta täyttävä. (Christian ym. 2008.)
Tiedonkeruumenetelmän vaikutusta vastausjakaumaan on tarkasteltu kuviossa 4 oman talouden tulevaisuutta mittaavan saldoluvun vastausvaihtoehtojen kautta. Kuviosta havaitaan, että verkkolomake tuottaa puhelinhaastattelua suuremmat prosenttiosuudet oman talouden tulevaisuutta jonkin verran tai paljon huonompana pitäville. Vastaavasti positiivisia mielipiteitä edustavat prosenttiosuudet ovat verkkolomakkeen perusteella puhelinhaastattelua pienemmät. Myös muiden taulukossa 1 esitettyjen saldolukujen vastausjakaumat ovat samansuuntaiset.
Kuvio 4. Oma taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua verrattuna tilanteeseen tällä hetkellä tiedonkeruukokeilussa marraskuussa 2012. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Kuluttajabarometri.
Itsenäisesti täytettävällä verkkolomakkeella on vaikutusta myös en osaa sanoa -tyyppisiin vastauksiin. Kuviossa 4 verkkolomakkeen tuottama en osaa sanoa -vastausten osuus on neljä prosenttia, kun puhelinhaastattelun perusteella vastaava osuus on yksi prosentti. Esitetyt prosenttiosuudet ovat perusjoukon tasolle painotettuja tuloksia, mutta painottamattomat tulokset ovat samansuuntaiset. Vastaavia eroja on tullut esille myös muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi hollantilaisen Integrated safety monitor -tutkimuksen tiedonkeruukokeilussa verkkolomakkeella graffitien yleisyyttä kartoittavaan kysymykseen en osaa sanoa -vastauksia tuli yhteensä seitsemän prosenttia. Kyseisen tiedonkeruukokeilun puhelinhaastattelussa en osaa sanoa -vastauksia tuli yksi prosentti. (Kraan 2010, 8.)
Päivitetty 23.9.2013