Julkaistu: 26.5.2014

Työpaikkaomavaraisuus kuntien tunnuslukuna

  1. Perinteinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus
  2. Suurissa kaupungeissa on korkea työpaikkaomavaraisuusaste
  3. Uudenmaan työpaikoista lähes puolet sijaitsee Helsingissä
  4. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys
  5. Yksityisen ja julkisen sektorin vaikutus työpaikkaomavaraisuuteen
  6. Todellinen työpaikkaomavaraisuus eli kotikunnassaan työskentelevät
  7. Väheneekö kuntatason tiedon merkitys?
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Todellinen työpaikkaomavaraisuus eli kotikunnassaan työskentelevät

Kuntarakennelaissa viitataan todelliseen työpaikkaomavaraisuuteen eli oman kunnan alueella työssäkäyvien osuuteen kaikista kunnassa asuvista työllisistä henkilöistä. Tätä todellista työpaikkaomavaraisuutta näkee käytettävän harvemmin työpaikkaomavaraisuuden määrittelyssä. Kyseessä on käytännössä ulospendelöintiosuuden kääntöpuoli: mitä suurempi osuus kunnassa asuvista työllisistä on töissä oman kunnan alueella, sitä pienempi on ulospendelöijien osuus.

Työpaikkaomavaraisuutta voisi ajatella laskettavan myös siten, että jaettaisiin kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen määrä kunnassa asuvien työllisten ja työttömien yhteenlasketulla määrällä eli työvoiman määrällä. Monissa kunnissa, joissa työpaikkaomavaraisuus on korkea, voi silti olla paljon työttömiä. Työpaikkojen ja sopivan työvoiman kohtaamisongelmasta käytetään käsitettä kohtaanto-ongelma.

Vuonna 2011 korkeimmat todelliset työpaikkaomavaraisuudet olivat Kuusamossa (91,7 %), Rovaniemellä (91,0 %) ja Mikkelissä (90,3 %). Pendelöintivirtojen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi kunnan pinta-ala, liikenneyhteydet ja työpaikkakeskittymien sijainti.

Monissa jo kuntaliitoksia tehneissä kunnissa oman asuinkunnan alueella työssäkäyvien osuus on korkea, kuten Savonlinnassa (88,4 %), Oulussa (87,8 %) ja Lappeenrannassa (86,7 %). Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista korkein osuus oli luonnollisesti Helsingissä, joka sijoittui kaikkien 320 kunnan todellisen työpaikkaomavaraisuuden suuruusjärjestyslistauksessa sijalle 71 (77,6 %). Espoossa oman kaupungin alueella työskenteli 50,2 prosenttia työllisistä ja Vantaalla 44,8 prosenttia työllisistä. (Kartta 2.)

Kartta 2. Todellinen työpaikkaomavaraisuus eli kotikunnassaan työskentelevien osuus kaikista kunnassa asuvista työllisistä vuonna 2011. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus 2011. Työssäkäyntitilasto.

Kunnat, joissa kotikunnassa työskentelevien osuus oli matala, olivat yleensä pinta-alaltaan pieniä ja sijaitsivat suurten kaupunkien läheisyydessä. Matalimmat osuudet olivat Lemlandissa (19,6 %), Kauniaisissa (20,4 %) ja Maskussa (23,6 %).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.5.2014