Julkaistu: 29.9.2014

Korkeakouluissa opiskelevat naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin ja nopeammin

  1. Naiset valmistuvat nopeammin kuin miehet
  2. Naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin koulutusalasta riippumatta
  3. Tutkinnon suorittaminen lisää työllistymistä
  4. Syitä naisten ja miesten opiskeluvauhdin eroihin etsittävä muualta kuin korkeakouluista
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin koulutusalasta riippumatta

Naisten ja miesten osuus opiskelijoista vaihtelee koulutusaloittain, ja saattaa olla, että opiskeluun käytetty aika riippuu sukupuolta enemmän opiskeltavasta alasta. Seuraavaksi tarkastelen vuonna 2002 opintonsa aloittaneiden valmistumista vuoden 2012 loppuun mennessä. Käytän luokitteluun opetushallinnon koulutusluokitusta vuodelta 2002. Luokituksessa koulutukset jaotellaan kymmeneen koulutusalaan ja edelleen 75 opintoalaan. (ks. Tilastokeskus.)

Opintoaloista tarkastelen lähemmin tekniikan ja liikenteen alan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksiin kuuluvia opintoaloja. Lasken tutkinnon suorittaneiden suhteellisen osuuden korkeakoulussa aloittaneista sukupuolen mukaan. Tätä läpäisyastetta vertaan vähentämällä miesten läpäisyasteen naisten läpäisyasteesta.

Ammattikorkeakouluissa vuonna 2002 aloittaneiden naisopiskelijoiden läpäisyaste oli miesopiskelijoiden läpäisyastetta suurempi koulutusalasta riippumatta: läpäisyasteiden koulutusaloittaiset erotukset olivat 4–28 prosenttiyksikköä. Suurimmat erotukset löytyivät humanistinen ja kasvatusalalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta, 28 ja 23 prosenttiyksikköä. Pienin läpäisyasteiden erotus oli luonnonvara- ja ympäristöalalla (4 prosenttiyksikköä). (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Ammattikorkeakoulujen peruskoulutuksessa vuonna 2002 aloittaneiden läpäisyasteet vuoden 2012 loppuun mennessä koulutusaloittain ja sukupuolittain. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto.

Kuten ammattikorkeakouluissa, myös yliopistojen peruskoulutuksessa aloittaneiden naisten läpäisyaste oli yleensä miesten läpäisyastetta suurempi. Suurimmillaan erotus oli naisten hyväksi 25 prosenttiyksikköä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja 19 prosenttiyksikköä luonnontieteiden alalla. Ainoa poikkeus olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukset, joissa miesten läpäisyaste oli 8 prosenttiyksikköä naisten läpäisyastetta suurempi vuonna 2002 aloittaneille ja vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuneille. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Yliopistojen peruskoulutuksessa vuonna 2002 aloittaneiden läpäisyasteet (ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet) vuoden 2012 loppuun mennessä koulutusaloittain ja sukupuolittain. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto.

Koulutusala on melko karkeajakoinen tapa tarkastella opintojen kulkua. Koulutusalaan kuuluvilla opintoaloilla läpäisyasteet voivat poiketa paljonkin toisistaan. Ammattikorkeakouluissa vuonna 2002 tekniikan ja liikenteen alan koulutuksissa aloittaneista naisista tutkinnon oli suorittanut 69 prosenttia ja miehistä 58 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun tarkastellaan tekniikan ja liikenteen alaan kuuluvia opintoaloja, naisten läpäisyasteet vaihtelevat 58 ja 85 prosentin välillä ja miesten 53 ja 65 prosentin välillä. Opintoaloista esimerkiksi graafinen ja viestintätekniikan, kone-, metalli- ja energiatekniikan sekä prosessi- kemian- ja materiaalitekniikan nais- ja miesopiskelijoiden läpäisyasteet olivat suunnilleen saman suuruisia. Sitä vastoin ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan opintoaloilla naisten läpäisyaste ylitti miesten läpäisyasteen jopa yli 20 prosenttiyksiköllä. (Taulukko.)

 

Taulukko. Vuonna 2002 korkeakouluopinnot aloittaneet ja opintojen läpäisyasteet vuoden 2012 loppuun mennessä. Tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukset opintoaloittain ja sukupuolittain.

Koulutusala Naiset Miehet
Opintoala Aloittaneet Läpäisyaste (%) Aloittaneet Läpäisyaste (%)
Ammattikorkeakoulutus
Tekniikan ja liikenteen ala
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 68 85 % 633 62 %
Arkkitehtuuri ja rakentaminen 211 73 % 941 61 %
Elintarvikeala ja biotekniikka 139 68 % 80 53 %
Graafinen ja viestintätekniikka 60 58 % 180 58 %
Kone-, metalli- ja energiatekniikka 68 60 % 1398 62 %
Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 211 75 % 175 65 %
Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 285 64 % 575 61 %
Sähkö- ja automaatiotekniikka 68 74 % 1120 54 %
Tekstiili- ja vaatetustekniikka 88 74 % .. ..
Tieto- ja tietoliikennetekniikka 265 62 % 2712 53 %
Tuotantotalous 88 80 % 175 63 %
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 104 78 % 11 91 %
Kauneudenhoitoala 37 81 % .. ..
Kuntoutus ja liikunta 576 83 % 190 71 %
Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus 75 75 % .. ..
Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 30 80 % .. ..
Sosiaaliala 1507 85 % 148 70 %
Tekniset terveyspalvelut 362 79 % 62 60 %
Terveysala 2621 83 % 259 73 %
 
Yliopistokoulutus
Tekniikan ja liikenteen ala
Arkkitehtuuri ja rakentaminen 200 73 % 272 57 %
Elintarvikeala ja biotekniikka 49 82 % 19 58 %
Kone-, metalli- ja energiatekniikka 71 76 % 649 63 %
Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 49 69 % 23 52 %
Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 198 75 % 339 57 %
Sähkö- ja automaatiotekniikka 177 69 % 1055 56 %
Tekstiili- ja vaatetustekniikka 16 75 % .. ..
Tieto- ja tietoliikennetekniikka 167 52 % 1054 46 %
Tuotantotalous 96 75 % 271 74 %
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Eläinlääketiede 38 89 % .. ..
Farmasia ja muu lääkehuolto 288 14 % 37 11 %
Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 35 91 % 14 93 %
Kuntoutus ja liikunta 58 88 % 75 72 %
Lääketiede 316 94 % 152 93 %
Terveysala 354 80 % 33 67 %

..: Aloittaneita vähemmän kuin 10.

Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto.

Yliopistokoulutuksen osalta ainoa koulutusala, jolla miesten läpäisyaste oli naisten läpäisyastetta suurempi oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Opintoaloittainen tarkastelu muuttaa kuitenkin hiukan kuvaa: sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksista miehet suorittivat erityisesti lääketieteen koulutusta, jonka läpäisyaste on korkea sukupuolesta riippumatta (93–94 %). Naiset opiskelivat tasaisemmin muilla saman koulutusalan opintoaloilla, joiden läpäisyasteet olivat lääketiedettä matalampia.

Koulutusalan nais- tai miesvaltaisuus ei taulukon perusteella mahdollista suoraviivaisia johtopäätöksiä läpäisyasteista. Ammattikorkeakouluissa miehet olivat enemmistönä tekniikan ja liikenteen alan koulutuksissa ja vähemmistönä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksissa. Naisten läpäisyasteet olivat kuitenkin molemmilla koulutusaloilla useimmiten miesten läpäisyasteita korkeampia.

Myös yliopistoissa miehet olivat enemmistönä tekniikan ja liikenteen alan koulutuksissa ja vähemmistönä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksissa. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksissa naisten läpäisyaste oli miesten läpäisyastetta suurempi – tosin tieto- ja tietoliikennetekniikan ja tuotantotalouden osalta vain hieman. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksissa läpäisyasteiden erotukset olivat pienempiä, mutta naisten läpäisyasteet olivat silti yleensä miesten läpäisyasteita suurempia. Poikkeuksen muodostivat hammaslääketiede- ja muun hammashuollon ja lääketieteen opintoalat, joilla sukupuolittaisia eroja ei juuri ollut.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 29.9.2014