Julkaistu: 8.12.2014
Suomi aikuisten koulutukseen osallistumisen kärkimaita EU:ssa
- Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012
- Pohjoismaissa aikuisilla eniten koulutustunteja
- Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin
- Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista
- Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät
- Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen
- Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen
Koulutukseen osallistumisen aktiivisuus laskee iän karttuessa. Tämä ilmiö on todennettavissa kaikissa EU-maissa. Kun Suomessa 25–34-vuotiaista noin kaksi henkeä kolmesta osallistui koulutukseen vuonna 2012, oli 55–64-vuotiaisista osallistuneita enää yksi kolmesta. Vedonlyönti nuorimman ikäluokan osallistumiselle suhteessa vanhimpaan ikäluokkaan on Suomessa siis 3,5, mikä on sama kuin vertailussa mukana olevien EU-maiden keskiarvo.
Suurimmat erot eri ikäluokkien osallistumisasteissa ovat Kreikassa ja Romaniassa. Kreikassa vedonlyönti koulutukseen osallistumisen suhteen on nuorimman ja vanhimman ikäluokan välillä peräti 8, Romaniassa vain vähän alhaisempi. Toiseksi nuorimman, 35–44-vuotiaiden, ikäluokan vedonlyönti suhteessa vanhimpaan ikäluokkaan on näissä maissa noin viisi, toiseksi vanhimman, 45–54-vuotiaiden, ikäluokan puolestaan noin kolme.
Ikä vaikuttaa vähiten koulutukseen osallistumisen todennäköisyyteen Britanniassa, Irlannissa, Saksassa ja Itävallassa. Näissä maissa ristitulosuhde nuorimman ja vanhimman ikäluokan välillä on noin kaksi, toiseksi nuorimman ja vanhimman ikäluokan välillä alle kaksi ja toiseksi vanhimman ja vanhimman välillä noin puolitoista.
Suomessa vanhimpaan, 55–64-vuotiaiden, ikäluokkaan kuuluva henkilö sai vuonna 2012 koulutusta keskimäärin 28 tuntia. Nuorimpaan, 25–34-vuotiaiden, ikäluokkaan kuuluvilla koulutustuntien keskimäärä oli tähän verrattuna yli viisinkertainen eli noin 144 tuntia. Keskimäärin EU-maissa ero on kuitenkin 6,2-kertainen, ja Suomi sijoittuu maiden välisessä vertailussa puoleen väliin. Suomessa 35–44-vuotiaat saivat vanhimpaan ikäluokkaan verrattuna noin kolminkertaisen määrän koulutustunteja, 45–54-vuotiaat kaksinkertaisen.
Suurimmat koulutustuntierot ikäluokkien välillä löytyvät Kreikasta ja Bulgariasta. Kreikka oli iän suhteen epätasa-arvoisin EU-maa jo pelkkiä osallistumisasteita tarkastelemalla, Bulgarian nousu osallistumisastevertailuun nähden johtuu siitä, että iäkkään väestönosan saama koulutus oli siellä hyvin lyhytkestoista. Tasaisimmin iän suhteen koulutustunnit jakaantuvat Alankomaissa, Luxemburgissa ja Britanniassa. Näissä maissa 25–34-vuotiaiden keskimääräinen opetustuntien määrä oli noin kaksi ja puolikertainen verrattuna 55–64-vuotiaisiin.
Päivitetty 8.12.2014