Julkaistu: 8.12.2014
Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla selittää alueellisia kulutuseroja
- Helsinki-Uudenmaan suuralueella kulutetaan eniten
- Asuminen selittää nykyisin suuren osan alueiden välisistä kulutuseroista
- Tuloerot selittävät suuren osan alueellisista kulutuseroista
- Pääkaupunkiseudun asuntojen nopea hintojen nousu, alueelliset tuloerot ja kulutustarjonnan muutokset erojen taustalla
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Asuminen selittää nykyisin suuren osan alueiden välisistä kulutuseroista
Kulutusrakenteen muutoksista saadaan edellistä tarkempi kokonaiskuva, kun analysoidaan eri hyödykeryhmien vaikutusta alueiden välisiin kulutuseroihin. Tarkastelen seuraavaksi vuosia 1985, 2006 ja 2012, jolloin nähdään paitsi pitkän aikavälin muutokset myös viimeisimmän talouskriisin vaikutukset kulutukseen eri alueilla.
Kuvioissa 2a−d on kuvattu kaikkien suuralueiden kulutuserot koko maan keskiarvoon verrattuna jaoteltuna eri hyödykeryhmiin. Kunkin hyödykeryhmän palkin korkeus kuvaa sitä, miten suuren osan kyseinen hyödykeryhmä selittää kokonaiskulutuksen erosta alueen ja koko maan välillä. Palkin ollessa nollakohdan yläpuolella on hyödykeryhmän kulutus kyseisellä alueella koko Suomen tasoa suurempaa. Palkin ollessa nollakohdan alapuolella on se taas pienempää.
Kuvio 2a−d. Eri hyödykeryhmien vaikutus kokonaiskulutuksen eroihin koko maan keskiarvoon verrattuna a) Helsinki-Uudenmaan suuralueella, b) Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan suuralueilla, c) Länsi-Suomen suuralueella sekä d) Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella vuosina 1985, 2006 ja 2012. Prosenttiyksikköä
Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus
Vuonna 1985 alueiden väliset kulutuserot eivät johtuneet juuri minkään yksittäisen hyödykeryhmän kulutuksesta, vaan erot kohdistuivat melko tasaisesti lähes kaikkiin hyödykeryhmiin. Joidenkin hyödykkeiden kulutuseroja selittävä vaikutus on kasvanut merkittävästi pitkällä aikavälillä vuosien 1985 ja 2006 välillä, ja toisaalta talouskriisi on vaikuttanut siihen, että eräät hyödykeryhmät selittävät entistä enemmän alueittaisia kulutuseroja vuonna 2012.
Silmiinpistävintä kuvioissa on asumismenojen kasvu alueiden välisiä kulutuseroja selittävänä tekijänä. Helsinki–Uudenmaan suuralueella kokonaiskulutus oli vuonna 1985 noin 17 prosenttia koko maan tason yläpuolella. Asumismenot selittivät tästä erosta kuitenkin varsin vähän, alle kymmenyksen. Vuonna 2012 lähes puolet Helsinki-Uudenmaan ja muun Suomen välisestä kokonaiskulutuksen erosta selittyivät asumiseen liittyvästä kulutuksesta. (Kuvio 2a.)
Asumismenojen vaikutus alueiden välisiin kulutuseroihin on kasvanut nopeasti sekä pitkällä aikavälillä että uudestaan talouskriisin aikana myös Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla (kuvio 2b) sekä Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella (kuvio 2d). Vuonna 2012 asuminen oli suurin yksittäinen selittäjä näiden kahden alueen koko Suomen keskiarvoa alhaisemmalle kokonaiskulutukselle.
Huomattavaa Helsinki-Uudenmaan suuralueella on myös liikenteen kulutuksen suuri kasvu suhteessa muuhun Suomeen viimeisimmän talouskriisin aikana, sekä vapaa-ajan hyödykkeiden kulutuserojen supistuminen muuhun Suomeen verrattuna koko tarkasteluajanjaksona.
Vielä vuonna 1985 hotelli- ja ravintolapalveluiden kulutus pääkaupunkiseudulla oli puolitoistakertainen muuhun Suomeen verrattuna. Kulutuserojen supistumisen taustalla lienee ainakin osittain hotelli- ja ravintolatarjonnan lisääntyminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan hyödykkeiden kulutus on kasvanut vielä talouskriisin aikanakin Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla, kun vastaava kulutus on muualla Suomessa joko laskenut tai ainakin pysynyt ennallaan.
Päivitetty 8.12.2014