Tiedonkeruumenetelmät

Tilastot laaditaan joko juuri niitä varten kerätyn tiedon pohjalta tai käyttämällä muita, esimerkiksi muiden viranomaisten hallinnolliseen käyttöön keräämiä tietoja. Tilastolaki edellyttää, että tietoja kysytään yrityksiltä ja kansalaisilta vain siinä tapauksessa, että tarvittavaa tietoa ei ole jo olemassa.

Tilastot siis kootaan ihmisten antamista vastauksista. Myös hallinnollisten aineistojen tietojen takana on usein lomakkeella annettu vastaus tai viranomaisen täyttämä lomake.

Keneltä kysymme?
Tietoja kerätään kansalaisilta ja kotitalouksilta sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä kuten yhdistyksiltä, kunnilta ja valtiolta.

Miten kysymme?
Tiedonkeruuta suunniteltaessa arvioidaan aina tarkkaan mikä keruumenetelmä on tilaston tai tutkimuksen tavoitteiden, laadun ja kustannusten kannalta paras vaihtoehto. Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät tiedonkeruumenetelmät:

kuvan vaihtoehtoinen tekstiPuhelinhaastattelussa kysymysten on oltava sellaisia, että ne ovat puhelimessa helposti ymmärrettäviä. Vastaaja voi valita itselleen sopivan ja mieluisan paikan ja ajankohdan haastattelulle. Menetelmä on yleisin henkilöitä ja kotitalouksia koskevien tietojen keräämisessä. Haastattelut ovat kestoltaan lyhyitä. Yrityksille puhelinhaastatteluja tehdään vähän.
kuvan vaihtoehtoinen tekstiKäyntihaastattelut eli kasvokkain tehtävät haastattelut tehdään useimmiten vastaajan kotona tai muussa ennalta sovitussa paikassa. Käyntihaastattelut mahdollistavat sisällöltään monenlaisen tiedon keräämisen ja ovat kestoltaan puhelinhaastatteluja pitempiä. Tätä menetelmää käytetään harvoin yrityksille suunnatussa tiedonkeruussa.
kuvan vaihtoehtoinen tekstiPostikyselyssä vastaajille lähetetään täytettäväksi paperilomake. Menetelmää käytetään sekä henkilö- että yritystiedonkeruussa, mutta verkossa tapahtuvan tiedonkeruun lisääntyminen on vähentänyt tämän menetelmän käyttöä. Erityismuotona postikyselystä on päiväkirjamenetelmä, jossa vastaaja pitää kirjaa tutkittavasta ilmiöstä, esimerkiksi ajankäytöstä tai kulutuksesta. 
kuvan vaihtoehtoinen tekstiVastaaminen verkossa on muita tiedonkeruumenetelmiä nopeampi ja edullisempi. Se mahdollistaa monipuoliset kysymysasettelut erilaisille vastaajaryhmille. Yritykset vastaavat pääosin vain verkossa olevalla lomakkeella. Myös joissakin henkilötiedonkeruissa voi vastata verkossa.

 

kuvan vaihtoehtoinen tekstiHallinnolliset aineistot ja rekisterit ovat Suomessa kattavia. Niiden käyttö tilastojen pohjana ei lisää kansalaisten tai yritysten tiedonantorasitusta. Ongelmana on hallinnollisten tietojen joskus hankala muuntaminen tilastokäyttöön sekä se, että lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen muutokset saattavat vähentää tietojen vertailukelpoisuutta. Hallinnollisten aineistojen tietoja voidaan liittää muilla keruumenetelmillä tuotettuun aineistoon.

Kysymysten ja lomakkeiden testaus

Kysymyksiä ja lomakkeita testataan ja arvioidaan varsinaista tiedonkeruuta pienemmällä joukolla ihmisiä tai yrityksiä. Tilastokeskus ottaa aina etukäteen yhteyttä testausotokseen valittuihin henkilöihin tai yrityksiin joko kirjeitse tai sähköpostilla. Tavoitteena on parantaa tilastojen ja tutkimusten laatua sekä tehdä vastaaminen mahdollisimman sujuvaksi. Ks. lisätietoja lomakkeiden testaus ja kehittäminen.