XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Lisämateriaalit

Vapaan sivistystyön, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijaprofiili 2019 -tiedonkeruu

 

 

Mitä tietoja kerätään?

Tilastokeskus tulee kysymään opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen toimeksiannosta vapaan sivistystyön, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijoiden taustatietoja Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus -tiedonkeruun yhteydessä vuonna 2020. Kysyttävät taustatiedot ovat ikä, koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja äidinkieli. Tiedot koskevat kalenterivuotta 2019. Vastaavia opiskelijaprofiilitietoja kysyttiin edellisen kerran vuosina 2004 ja 2005 (eri oppilaitosryhmät eri vuosina).

Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa keruusta oppilaitoksiaan, että ne valmistautuvat keräämään tämän kirjeen liitteen mukaiset tiedot (kohdat F-J) vuoden 2019 aikana oppilaitoksessa opiskelleista opiskelijoista. Tiedot kysytään summatietoina netto-opiskelijoista, jolloin sama opiskelija luetaan osallistujaksi vain kerran.

Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman tiedonkeruun kohtaa F tullaan kysymään kalenterivuotta 2019 koskevasta keruusta lähtien siten, että uutena kohtana aiempien lisäksi on avoimen ammattikorkeakouluopetuksen netto-osallistujamäärä ja naisten määrä tästä.

Miksi tietoja kysytään?

Vapaan sivistystyön rahoituksen, ohjauksen, seurannan ja kehittämisen johdosta on tärkeää, että tietotarpeiden täyttämisestä huolehditaan säännöllisin väliajoin. Nyt kerättävällä tiedolla voidaan osaltaan parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samalla tilastotiedot auttavat luomaan kokonaiskuvaa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja mahdollistavat eri koulutussektoreiden keskinäisen vertailun.

Vapaan sivistystyön valtionosuuksien ja -avustusten suuruus on vuositasolla noin 150–160 miljoonaa euroa, jonka vuoksi tarvitaan luotettavaa tilastotietoa opiskelijoiden koulutuksesta, työssäkäynnistä ja muista väestömuuttujista. Vapaan sivistystyön resursseja jakavien poliittisten päättäjien on tärkeä tietää, mihin voimavarat ohjautuvat. Siksi tarvitaan vuosittaisen oppilaitoskohtaisen määrätiedon ohella säännöllisin väliajoin tuotettua poikkileikkaustietoa.

Kuka tietoja käyttää?

Koulutusta koskevia tietoja käyttävät opetushallinnon edustajat koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Muita tietojen käyttäjiä ovat koulutuksen järjestäjät, alan järjestöt, tutkijat ja opiskelijat.