tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Ilmastonmuutos haastaa tulevaisuuden – ja sen tilastoinnin

17.12.2013
Leena Storgåds

Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämis­päällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuone­kaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotis­raportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus.

Leena Storgårds

Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämis­päällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuone­kaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotis­raportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus. Sen lisäksi hän neuvotteli mm. kasvihuone­kaasujen raportointiin ja Kioton pöytäkirjan toisen velvoite­kauden toimeen­panoon liittyvistä säännöistä.

Miten päästä vähähiilisen yhteiskuntaan, mitä teknologioita tulisi kehittää, miten tehdä yhteistyötä sekä miten kaupunkien tulisi vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin ilmastoneuvottelujen yhteydessä pidetyssä ”Sustainable Innovation Forum” tilaisuudessa.

EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnik korosti tilaisuudessa pitämässään puheessa tarvetta talouden rakennemuutokseen ja vihreiden arvojen huomioimiseen päätöksenteossa. Innovaatioille tulisi luoda yhteinen politiikka ja yhteiset tavoitteet sekä vähennettävä esteitä innovaatioiden kehittämiseen ja tuottamiseen. On suunniteltava yhdessä tarvittavat toimenpiteet ja mitattava tavoitteiden saavuttamista. Keskeinen kysymys on, miten lisätä kansalaisten hyvinvointia pienemmillä resursseilla.

Puheenvuoroissa nousi useasti esiin muun muassa kestävä kehitys, ympäristön tila, innovaatiot, uudet teknologiat, tietotekniikan luomat mahdollisuudet, tutkimus ja kehittäminen, energiasektorin merkitys, hyvinvoinnin ylläpitäminen (teollisuusmaat) ja edistäminen (kehitysmaat).

Ympäristöministeri Ville Niinistö painotti omassa puheenvuorossaan pohjoismaisen yhteistyön kulttuuria ja laajuutta. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä mainittiin vihreän talouden aloite, joka on tehty pohjoismaisten pääministerien johdolla.

Innovatiivisista teknologioista puhuttaessa energiasektori nousee erityisen tärkeäksi kehittämisalueeksi. Maailman energianeuvosto (World Energy Council) on julkaissut muutoksen edistämistä käsittelevän opuksen ”Maailman energiatrilemma”. Sen mukaan suurin haaste on luoda energiapolitiikka, joka a) turvaa energiainfrastruktuurin toimintavarmuuden, b) varmistaa energian saatavuuden ja tarjonnan kuluttajille ja c) edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä.

Miten ilmastonmuutokseen tulisi vastata? Foorumin keskustelujen perusteella vastaus on uuden innovatiivisen teknologian luominen erityisesti energiasektorille ja panostaminen paitsi ympäristöliiketoimintaan (clean tech) myös muuhun teollisuuteen. Tietotekniikkaa tulee hyödyntää kokonaisvaltaisesti, eri osapuolten välistä yhteistyötä lisätä sekä pyrkiä saavuttamaan laajempi yhteisymmärrys tilanteesta, tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä.

Miten ilmastonmuutos sitten haastaa tilastoinnin?

Monet keskusteluissa esille nousseet asiat ovat sellaisia, joita halutaan jatkossa seurata raportoinnin ja tilastoinnin kautta. Ilmastonmuutos tuokin erityisen suuren haasteen ympäristö-, energia- ja kasvihuonekaasutilastoinnille.

Ympäristö­tilastoinnin uusia alueita ovat muun muassa ympäristö­liike­toiminnan ja ympäristötilin­pidon tilastoiminen, energiatilastoinnissa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tilastoiminen ja kasvihuonekaasu­inventaariossa uusien Kioton toisen velvoitekauden raportointi­vaatimusten huomioiminen laskentajärjestelmässä.

Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös moniin muihin tilastoalueisiin: esimerkiksi hyvinvoinnin kuvaamiseen (mm. ympäristön tilan vaikutus hyvinvointiin), väestötilastoihin (mm. kaupungistuminen), vesitilastoihin (mm. puhtaan veden saatavuus), innovaatio- ja t&k-tilastoihin (mm. uudet teknologiat ) sekä julkisen talouden (esim. vihreät julkiset hankinnat) tilastointiin – vain muutamia mainitakseni.

Kuten Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) johtaja Achim Steiner totesi, ”nyt on aika tehdä päätöksiä tarvittavista toimenpiteistä, joilla edistetään hyvinvointia ja talouden kasvua huomioiden samalla ympäristön tila ja ilmastonmuutoksen vaikutus maapallolle ja tulevaisuuden sukupolville.” Vastaavasti on aika toimia myös tilastoinnin kehittämiseksi.

 

Leena Storgårds

Tilastojohtaja

Talous- ja ympäristötilastot -yksikkö

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
15.10.2018
Juha Nurmela

Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitusten­välinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Blogi
23.3.2018
Olli Savela

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Artikkeli
21.12.2017
Kaija Ruotsalainen

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?

Blogi
1.9.2017
Lea Vuorinen

Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toiminta­ympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.

Artikkeli
14.6.2017
Kristian Taskinen

Globaalien arvoketjujen kuvaus edistyy kansain­välisten tilasto­hankkeiden valmistuessa. OECD:n ja WTO:n yhteis­hankkeen TiVA:n (Trade in Value Added) alustavien tulosten mukaan Suomen riippuvuus ulkomaan­kaupasta ei poikkea suuresti muista OECD-maista.

Artikkeli
3.3.2017
Reetta Moilanen

Tammikuusta alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Suhdannetilastoissa on tämän vuoksi varauduttu aineistomuutokseen. Pulmallisinta muutoksenhallinnassa on, ettei maksutapaa vaihtavia yrityksiä pystytä varmuudella tunnistamaan.