Supercell

Pelialan kehitys on ollut kaikilla mittareilla vaikuttavaa. Ei se kuitenkaan vedä edes kulttuurialojen taloutta, saati koko kansantaloutta, nousuun. Peliala työllisti 1 400 henkeä vuonna 2012.

Kulttuurialojen osuus Suomen kansantaloudessa pieneni edelleen hieman vuonna 2012. Tämä ilmenee Tilastokeskuksen kulttuuri­satelliittitilinpidosta.

Kulttuuri­satelliittitilinpidon ohessa on laskettu myös paljon otsikoissa olleen pelialan kokonaiskehitys vuosina 2006–2012. Tunnusluvut tuotoksesta palkka­summaan ovat kasvaneet kohisten erityisesti vuodesta 2010 alkaen.

Kuvio 1. Kulttuurialojen osuus kansantaloudesta 2008 – 2012

Tuotos kuvaa kansantalouden liikevaihtoa, arvonlisäys vuoden aikana syntynyttä uutta kansantalouden arvoa.

Kuvio 2. Pelialan kehitys kansantalouden tilinpidon mittareilla 2006 – 2012

Kuvioiden lähde: Kansantalouden tilinpidon Kulttuurisatelliittitilinpito. Tilastokeskus    

Alan työllisten määrä on kasvanut alle 800:sta vuonna 2010 noin 1 400:aan vuonna 2012. Kuviossa 3 ovat mukana vain kotimaassa toimivat työlliset. Ulkomailla toimii jonkin verran alan työllisiä.

Kuvio 3. Pelialan työlliset 2006 – 2012

Lähde: Kansantalouden tilinpidon Kulttuurisatelliittitilinpito. Tilastokeskus

Peliala on yksi harvoista kasvavista kulttuurin haaroista. Suurin osa pelin­kehittäjä­yrityksistä toimii kuitenkin tietokone­ohjelmoinnin toimialalla, joka ei kuulu kulttuuri­satelliitti­tilinpidon piiriin.

Pelialan yritysten tuottamasta arvonlisäyksestä vain kymmenesosa syntyy kulttuurialojen sisällä. Yritysten tuotoksesta sen sijaan neljännes sisältyy kulttuurialoihin. Tuotos kuvaa kansantalouden liikevaihtoa ja arvonlisäys vuoden aikana syntynyttä uutta kansantalouden arvoa.

Jos pelialan yritykset kuuluisivat kokonaisuudessaan satelliitti­tilinpidon piiriin, ne nostaisivat kulttuurin arvonlisäystä vuosina 2011–2012 vain 1–2 prosenttia – tuotosta ja välituotekäyttöä toki selvästi enemmän. Mikään ihmelääke siis edes kulttuurin talouteen, saati kansantalouteen, peliala ei ole.

Hittien varassa

Pelialan talouden todellinen tulos syntyy keskittyneesti muutamien yritysten tuotteiden pohjalta. Vuonna 2012 alan arvonlisäyksestä kolmen suurimman yrityksen osuus oli yli 90 prosenttia. Sen sijaan koko palkkasummasta kolmen suurimman osuus oli alle puolet.

Iso osa alan yrityksiä on käytännössä tappiollisia, myös monet isoista palkan­maksajayrityksistä. (Vuonna 2012 tappiollisten osuus kaikista yrityksistä oli varsin suuri, mutta hyvänä vuonna 2013 osuus pieneni selvästi). Oheisien kuvioiden luvut perustuvat kaikkiaan 158 peliyhtiön yhteislaskelmaan.

Pelialalle tyypillisiä ovat voimakkaat nousut ja laskut. Yritys voi joutua kehittämään lukuisia pelituotteita tappiolla. Menestyneimmät pelit ovat poikkeuksia.

Vuonna 2013 pelialan arvonlisäys kasvoi alustavien laskelmien mukaan moninkertaiseksi edelliseen vuoteen nähden muutaman yrityksen pelituotteiden ansiosta. Pelialan kasvua suhteessa koko kulttuurin talouteen ei vielä ole mahdollista laskea vuoden 2013 osalta.

Koko kulttuuriala laskussa…

Koko kulttuurialan työllisyys- ja bkt-osuus jatkoivat laskuaan vuonna 2012, tosin vain hivenen. Osuus nousi finanssikriisin puhjettua, mutta kääntyi pienoiseen laskuun kansantalouden alkaessa hetkellisesti toipua vuonna 2010.

Kulttuuri on perinteisesti ollut hyvin työvaltaista toimintaa. Kulttuurin toimialojen osuus koko kansantalouden työllisistä oli runsaat neljä prosenttia vuonna 2012 (Kuvio 1). Työllisyysosuus on suhteellisesti ottaen selvästi korkeampi kuin arvonlisäys- ja tuotososuus, jotka olivat runsaat kolme prosenttia.

Kulttuurialojen suhteellisen tuotanto-osuuden laskussa huolestuttavinta on se, että niin kulttuurinen arvonlisäys kuin tuotoskin olivat käypä­hintaisissakin euroissa mitaten alemmalla tasolla vuonna 2012 kuin 2008. Koko kansantalous ylitti käypähintaisilla luvuilla laskien 2008 tason jo vuonna 2011. Tuotannon kiinteähintainen volyymihan on koko kansantaloudessa edelleenkin vielä lamaa edeltäneen tason alapuolella.

Muut kuin kulttuuriset alat ovat siis taantumasta huolimatta kehittyneet paremmin. Tämä enteilee edelleenkin hidasta kasvua tulevaisuudessa kulttuurialoille.

Kulttuurin työllisyys­osuuden lasku johtuu pääosin painamisen toimialoista. Myös av-alan työllisten määrä on laskenut jonkin verran. Sen sijaan kiinnostavaa on, että esittävän taiteen ja kulttuurialan koulutuksen työllisten määrä on hivenen kasvanut, vaikka näillä aloilla toimii paljon osa-aikaisia työntekijöitä.

…samoin tuotteiden osuus kulutuksesta

Vaikka euroissa mitaten kulttuurin yksityinen kulutus on hivenen kasvanut, kulttuurisiksi katsottavien tuotteiden osuus yksityisestä kulutuksesta on laskussa. Osuus oli ennen lamaa 2008 vielä 7,4 prosenttia, vuonna 2012 enää 6,6 prosenttia. Lasku johtuu ennen kaikkea viihde-elektroniikan ostosten arvon laskusta.

Kuvio 4. Kulttuurin osuus kulutusmenoista 2008 – 2012

Lähde: Kansantalouden tilinpidon Kulttuurisatelliittitilinpito. Tilastokeskus

Myös äänitteiden ja joidenkin painotuotteiden ostosten arvo on laskenut vuosina 2008–2011. Sen sijaan esittävän taiteen pääsylippuihin, erilaisiin rahapeleihin, tv-maksuihin sekä taiteeseen käytettyjen ostosten arvo on kasvanut.

Noin kolmasosa kulttuurin yksityisestä kulutuksesta on käytetty erilaisiin peleihin, erityisesti lottoamisen kaltaisiin rahapeleihin. Seuraavaksi suurimman kulttuurin yksityisen kulutusryhmän muodostavat paperisiin julkaisuihin kuluneet menot. Kolmanneksi eniten rahaa kulutettiin vuonna 2012 kulttuuri­tilaisuuksien pääsylippuihin.

Yksityiset kulutusmenot koostuvat pääosin kotitalouksien kulutusmenoista ja pienessä määrin voittoa tavoittelemattoman toiminnan kulutusmenoista.

Julkiset (valtion ja paikallishallinnon) kulutusmenot kulttuurisiin tuotteisiin ovat huomattavasti pienemmät kuin yksityiset – vuonna 2012 runsaat 700 miljoonaa euroa. Osuus kaikista julkisista menoista oli vuonna 2012 vain puolitoista prosenttia. Osuus on pysytellyt aika vakiona suhdanteista riippumatta viime vuosina. Euromääräisesti ne ovat siis nousseet suhteessa muihin julkisiin menoihin.

Julkiset kulttuurimenot voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Eniten rahaa menee kirjastoihin, arkistoihin ja museoihin, yhteensä vajaat 400 miljoonaa vuonna 2012. Toiseksi suurin ryhmä koostuu taiteilijatoimintaan, ennen kaikkea esittävään taiteeseen, näyttämö- ja konserttitaiteeseen kohdistuvista menoista. Pienin ryhmä ovat koulutukseen ja hallintoon kohdistuneet menot.

Bkt-uudistus näkyy myös kulttuurisatelliitissa

Kulttuurin satelliitti­tilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimiala­luokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu koskien vuosia 2008 – 2012. Kulttuurialoiksi luetaan vajaat 70 toimialaa, jotka kattavat joukko­tiedotuksen, taiteen, viihteen ja muotoilun ilmiöalueet.

Tuoreet kulttuurisatelliitin luvut ovat kansantalouden tilinpidon uuden ESA2010-järjestelmän mukaisia. Laskelmien kannalta merkittävin yksittäinen muutos oli t&k-menojen pääomittaminen.

Varsinaisiin kulttuuri­satelliitin laskelmiin uudistuksella ei ollut suurta vaikutusta, mutta kun uusi laskentamenetelmä nosti brutto­kansantuotteen tasoa noin 4 prosenttia, niin vastaavasti kulttuurin osuus hieman aleni. Menetelmä­uudistus on pienentänyt kulttuurin suhteellista osuutta noin 0,1 – 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2008 – 2012.

Kirjoittaja on yliaktuaari Kansantalouden tilinpidossa Tilastokeskuksessa.