Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Palkat joustavat ammatin ja palvelussuhteen mukaan

24.4.2015

Palkat eivät ole niin jäykkiä kuin usein kuulee väitettävän, eivätkä keskiarvo­palkat kerro totuutta. Palkkahaitarit poikkeavat rajustikin alojen välillä.

Kokoaikaisten palkan­saajien kokonais­palkan mediaani oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 2 970 euroa, 10 prosenttia tienasi alle 2 110 ja 10 prosenttia yli 4 920 euroa. 80 prosenttia koko­aikaisista palkansaajista sijoittuu siis 2 810 euroa leveän palkkahaitarin sisään.

Palkkajakaumat ovat yleensä varsin vinoja oikealle, jolloin keskiarvo­palkka on usein huomattavasti korkeampi kuin mediaani (jakauman keskimmäisen palkka, kun palkat asetetaan suuruusjärjestykseen). Suomalaisten keskiarvopalkka oli 3 330 euroa eli noin 360 euroa mediaanipalkkaa suurempi.

Esimerkiksi sairaanhoitajan keskiarvo­palkka oli viime vuoden lopulla 3 110 euroa kuukaudessa, mutta 10 prosenttia hoitajista tienasi alle 2 550 euroa, puolet alle 3 020 euroa ja 10 prosenttia yli 3 810 euroa.

Sairaanhoitajien palkka­haitari on kuitenkin ammatti­luokkien kapeimmasta päästä, 1 260 euroa, kuten alla olevasta kuviosta näkyy.

Isojen ammatti­ryhmien pienimpiä mediaani­palkkoja oli siivoojilla, 1 900 euroa, ja lasten­hoitajilla 2 240 euroa. Myös heidän palkka­haitarinsa ovat kapeimmasta päästä.

Joustoa tapahtuu työaikojen kautta

Kokoaikaisten myyjien palkka­haitari on 1 940–3 230 euroa ja mediaanipalkka 2 300 euroa kuukaudessa. Palkansaajat, joiden työaika on alle 90 prosenttia alan normaalista työajasta, katsotaan osa-aikaisiksi.

Noin 15 prosenttia palkka­­tilastoissa olevista noin 1,6 miljoonasta palkan­saajasta on osa-aikaisia. Myyjistä osa-aikaisia on yli 45 prosenttia eli noin 38 000 palkan­saajaa. Heidän työaikansa jäävät keskimäärin alle 60 prosenttiin kokoaikaisten työajasta, 1. desiilipisteen (jota vähemmän ansaitsee 10 prosenttia) palkka on vain 410 euroa, mediaanipalkka on 1 340 euroa ja 9. desiilipisteen (jota enemmän ansaitsee 10 prosenttia) palkka 1 900 euroa.

Tuntipalkkaisille työn­tekijöille muodostetaan laskennallinen kuukausi­palkka kertomalla tunti­palkka alan normaaleilla kuukausittaisilla työtunneilla. Tuntiperustein palkattujen putki­asentajien laskennallinen kuukausi­palkka oli keskimäärin 3 160 euroa; 1. desiilin palkka oli 2 320 euroa, mediaanipalkka 3 070 euroa ja 9. desiilipisteen 3 990 euroa. Putkiasentajien palkkahaitarin leveys oli 1 670 euroa.

Muun muassa teollisuus-, kuljetus- ja rakennus­työntekijöiden kuukausittain tehdyt työtunnit ovat keskimäärin alle 140 tunnin luokkaa. Laskennalliset kuukausi­palkat antavat siis liioitellun kuvan näiden alojen todellisista kuukausittaisista ansioista.

Niinpä muun muassa putki­asentajan tehtyjen työtuntien perusteella laskettu palkka on keskimäärin alle 2 500 euroa. Vastaavasti paperi­teollisuuden työntekijöiden laskennallisen kuukausipalkan 1.desiili on 3 020 euroa, mediaani 3 850 ja 9. desiili 4 500 euroa, mutta tehtyjen tuntien perusteella laskettu palkka jää keskimäärin alle 2 800 euroon kuukaudessa.

Työmarkkinoita koskevassa keskustelussa vaaditaan usein joustavuutta palkkoihin. Teollisuuden ja rakennus­alan suurten tunti­palkkaisten työntekijä­­ryhmien sekä osa-aikaisten – palvelu­aloilla jopa koko­aikaistenkin – palkat ovat kuitenkin aina joustaneet työaikojen joustaessa suhdanteiden mukaan.

Tilastokeskuksen työvoima­tutkimuksen mukaan vuonna 2014 yli 80 000 ihmistä työskenteli myös ns. nollatunti­sopimuksella. Niissä työnantaja ei sitoudu antamaan töitä edes kerran kuukaudessa. Hiljaisempina aikoina myös työaika­lisiä, ylityö­korvauksia ja tulos­palkkioita maksetaan vähemmän.

Palkkarakennetilasto mahdollistaa vertailun

Palkkaus­järjestelmät ovat hyvin erilaisia eri sopimus­aloilla. Palkkojen vertailu on mahdollista vain yhtenäisin käsittein ja yhtenäistä työpanosta kohti. Työpanoksesta riippumattoman kuvan ihmisten toimeen­tulosta saa Tilasto­keskuksen tulo­tilastoista.

Palkkarakenne­tilasto laaditaan vuosittain, ja se kuvaa palkansaajien lukumääriä sekä palkkatasoa eri työnantaja­sektoreilla tilastointi­vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilasto kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkan­saajat. Yksityisen sektorin aineistoista puuttuu yritysten ylin johto sekä ”omistajapalkansaajat”. Työvoima­tutkimuksen mukaan palkansaajia oli vuonna 2014 kaikkiaan noin 2,1 miljoonaa, joista osa-aikaisia 330 000.

Ansiokäsitteenä tilastossa käytetään kokonais­ansiota. Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Myös säännöllisen työajan palkat voidaan aineistosta laskea.

Alla olevassa kuviossa on kuvattu koko­aikaisten kuukausi­palkkajakaumia 1. desiilipisteestä 9. desiilipisteeseen ammatti­luokittain. Palkat on ansiotaso­indeksin perusteella korotettu vastaamaan vuoden 2014 viimeisen neljänneksen palkkatasoa.

Tarkemmat tiedot sektorin, toimialan, palkkaus­muodon, ammatti­luokan ja sukupuolen mukaan löytyvät Tilastokeskuksen Statfin-tietokannoista: Palkat ja työvoimakustannukset/Palkkarakenne/Palkkarakenne.

Kokoaikaisten kuukausipalkat ammattiluokituksen mukaan korotettuna 4/2014-tasolle

Kokoaikaisten kuukausipalkat ammattiluokituksen mukaan korotettuna 4/2014-tasolle Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Yritystilastoissa Palkat ja työvoimakustannukset vastuualueella.

 

 

 

tk-icons