pixhill.com

Mikrosimulointimalleja on käytetty suomalaisen sosiaaliturvan ja verotuksen arvioinnissa useita vuosikymmeniä. Vastaavanlaisia laskentamalleja hyödynnetään lähes kaikissa kehittyneissä maissa. Euroopan tasolla käytettävä Euromod-mikrosimulointimalli (tax-benefit microsimulation model for the European Union) puolestaan mahdollistaa EU-maiden välisen vertailun.

Suomessa on ollut käytössä kolme lähes identtistä mikrosimulointi­mallia, Jutta-, Soma- ja Tuja-mallit. Uusi SISU-mikrosimulointi­malli kehitettiin valtiovarain­ministeriön aloitteesta. Tavoitteena oli luoda Suomeen yksi keskitetty ja monipuolisempi mikrosimulointi­malli, joka ajan myötä korvaa aiemmat mallit.

SISU-mallin ylläpito ja kehittäminen on keskitetty Tilastokeskukseen, mutta työtä tehdään tiiviisti yhdessä Kansaneläke­laitoksen kanssa. Kehitystyössä on mukana myös useita asiantuntijoita valtiovarain­ministeriöstä, sosiaali- ja terveys­ministeriöstä, Valtion taloudellisesta tutkimus­keskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tarkka ja monipuolinen laskentaväline

Vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön muutokset vaikuttavat olennaisesti ihmisten toimeentuloon ja valtion talouteen. Näitä taloudellisia muutoksia voidaan ennakoida SISU-mikrosimulointi­mallin avulla.

Malli sisältää nykyisen tulovero- ja sosiaaliturva­järjestelmää koskevan lainsäädännön lähes kokonaisuudessaan. Kun lainsäädäntöön mallinnetaan muutoksia, voidaan laskea näiden välittömiä vaikutuksia kansalaisten ja kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen, väestön tuloeroihin sekä valtion ja kuntien tuloverojen tuottoihin ja sosiaaliturva­menoihin.

Veroina ja tulonsiirtoina tarkasteltuna tässä kokonaisuudessa liikkuu kymmeniä miljardeja euroja. Vuonna 2014 kotitalouksien tuloverojen tuotot olivat noin 27,4 miljardia euroa (Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus). Vuonna 2014 Kelan sosiaaliturvaetuuksia maksettiin noin 14 miljardia euroa (Kelan toimintakertomus 2014) ja kuntien toimeentulotukea noin 745 miljoonaa euroa (Toimeentulotuen menot 2014, THL).

Mikrosimulointi on ainoa tehokas ja luotettava laskentamenetelmä, joka ottaa huomioon verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät yhteisvaikutukset. Muutos yhdessä sosiaaliturva­etuudessa voi odottamattomasti vaikuttaa toisen etuuden saantiin. Siksi sosiaaliturvaa ja verotusta on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.

Noin 50 käyttäjää

SISU-mikrosimulointimalli on kaikille avoin, ja sen voi tilata käyttöönsä Tilastokeskuksen tutkijapalvelusta. Tilastokeskuksen nettisivuilta voi ladata ilmaiseksi käyttöönsä SISU-mallikoodin, jota voi käyttää esimerkki­laskelmiin.

Käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti ja samalla myös mikrosimulointi­osaaminen on lisääntynyt. Tällä hetkellä mallilla on noin 50 rekisteröitynyttä käyttäjää kolmestatoista eri organisaatiosta. SISU-mallia käyttävät ministeriöt, Kansaneläkelaitos, tutkimuslaitokset, etujärjestöt ja eduskunnan tietopalvelu.

Monissa organisaatioissa SISU-mallin käyttö on vakiintunut osaksi tietopalvelua. Ministeriöt tarvitsevat laskentamallia verotuksen ja sosiaaliturvan valmistelussa. Mallin avulla tuotetaan ennakoivaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi siitä, miten suunnitellut muutokset vaikuttavat kuntien ja valtion verotuloihin sekä tuloeroihin eri väestöryhmissä ja alueilla. Mallilla voidaan laskea myös, millaisilla lakimuutoksilla saadaan aikaan toivottuja vaikutuksia.

Eduskunnan tietopalvelu tarjoaa SISU-mallilla tehtyjä selvityksiä, analyyseja ja laskelmia kansanedustajien, eduskunnan virkamiehien ja eduskunta­ryhmien käyttöön. Laskelmia on käytetty varjo­budjeteissa, kehysriihissä, lakialoitteissa ja hallituksen lakiesitysten vastalauseissa.

Useat etujärjestöt ovat ottaneet mallin käyttöönsä ja tuottavat sillä tietoa edunvalvonta­työssä sekä poliittisen keskustelun tueksi. Lisäksi tutkimuslaitokset ja Kela ovat julkaisseet mallilla tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä.

Merkittäviä tutkimuksia ja vaikutusarvioita

SISU-malli on lisännyt mikrosimuloinnin hyödyntämistä tutkimuksissa. Mallilla on tuotettu tutkimuksia, joita on arvostettu tutkimuspiireissä ja julkisessa keskustelussa. Eduskunnan ja valtiovarain­ministeriön yhteistyöllä ja SISU-mallilla toteutettu artikkeli työnteon kannustimista ja suojaosa­reformien vaikutuksista työntekoon valittiin Työpoliittisen aikakausikirjan vuoden 2014 artikkeliksi.[1]

Kahden käyttövuoden aikana mallilla on julkaistu tutkimuksia myös mm. työttömyys­vakuutuksen kattavuudesta, lainsäädännön muutosten vaikutuksista perusturvaan ja tulonjakoon, perusturvan riittävyydestä, toimeentulotuen siirrosta Kansaneläkelaitokselle ja päivähoitomaksu-uudistuksesta. Hyvä esimerkki uusista politiikka­vaihtoehdoista on eduskunnan tietopalvelun mikrosimulaatio uudesta perustulomallista.[2]

SISU-mallilla on tehty useita tutkimuksia lainsäädännön kannustin­vaikutuksista. Vain mikrosimuloinnin avulla voidaan havaita vero- ja sosiaaliturva­lainsäädännön yhteisvaikutukset yksilön ja kotitalouden työpanoksen lisääntyessä.

Tilastokeskuksen mikrosimuloinnin nettisivuille on koottu mallilla toteutettuja tutkimuksia ja selvityksiä. Näiden lisäksi lainsäädännön suunnittelu­vaiheessa on tuotettu runsaasti selvityksiä, jotka eivät päädy painetuiksi raporteiksi. Laajasta kiinnostuksesta mallilla tuotettuja tutkimuksia kohtaan osoittaa joulukuussa 2014 Säätytalossa järjestetty SISU-mallin tutkimusseminaari, joka kokosi salin täyteen kuulijoita.

Malli on vielä suhteellisen uusi. Käyttökokemusten ja osaamisen parantumisen myötä sitä voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän myös mm. alueellisissa vertailuissa sekä yliopistojen opetuksessa ja opinnäytetöissä.

Edullisella etäkäytön hinnoittelulla, helppokäyttöisellä käyttö­liittymällä ja mallikoodin avoimella saatavuudella on pyritty madaltamaan mallin käyttöönoton kynnystä. Tilastokeskus tarjoaa toimeksianto­palveluja niille organisaatioille, joilla ei ole mallia käytössä, mutta joilla on tarve saada käyttöönsä mallilla tuotettuja tuloksia.

Avoimuutta ja yhteistyötä päätöksenteossa

Valtionhallintoa on kritisoitu siitä, ettei poliittisessa päätöksenteossa huomioida riittävästi vaihtoehtoisten reformien vaikutuksia tai että päätöksenteon pohjalla olevat laskelmat eivät ole julkisia. Kaikille yhteinen ja avoin SISU-laskentamalli lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Se tuottaa yhteneväiset simulointitulokset ja mahdollistaa eri organisaatioiden tutkimustulosten vertailun. Vuoropuhelu lisääntyy päätöksenteossa, kun käytössä on yksi malli.

Mikrosimulointiyhteistyö on lisääntynyt mallia käyttäneiden organisaatioiden välillä. Yhteinen malli mahdollistaa sen, että eri tahot voivat keskustella mikrosimuloinnista samoilla termeillä. Eri organisaatiot ovat tehneet tutkimus­yhteistyötä, ja sen odotetaan edelleen lisääntyvän. Tämä tehostaa sekä mallin että tutkimusresurssien käyttöä.

Dynamiikkaa, välillistä verotusta ja hyvinvointipalveluja

Vaikka Suomessa on pitkät perinteet mikrosimuloinnin käytössä, on mikrosimuloinnin kehittäminen jäänyt jälkeen kansainvälisestä mallikehityksestä. SISU-malli on jo nyt aiempia malleja tarkempi ja kattavampi. Suuri askel on otettu uuden rekisteripohjaisen aineiston käyttöönoton myötä, sillä se mahdollistaa entistä tarkempia laskelmia eri väestöryhmistä.

SISU-malli on lähtökohtaisesti staattinen, eikä se huomioi lakireformien johdosta aiheutuvia käyttäytymisvaikutuksia. Mallin dynamiikan parantaminen onkin yksi keskeinen tehtävä lähivuosien aikana. Muita ovat välillisen verotuksen ja hyvinvointipalvelujen liittäminen malliin. Myös mallin ylläpito ja käytettävyys edellyttävät ohjelmisto­rakenteen jatkokehittämistä.

SISU-mallia kehitetään käyttäjien tarpeiden mukaan. Osa käyttäjistä muuntaa mallia omien laskenta­tarpeittensa pohjalta. Tiedon jakaminen ja yhteistyö kehittämistyössä hyödyttävät kaikkia käyttäjiä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa.

---------------------------------------------------------------------------------------------

Tilastokeskus vastaa SISU-mikrosimulointimallin ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa. Mallin voi tilata käyttöönsä Tilastokeskuksen tutkijapalveluista. Sitä voidaan käyttää tilastolain puitteissa, yhteiskuntaoloja koskevissa tieteellisissä tutkimuksissa ja tilastollisissa selvityksissä.

Mallia käytetään pääsääntöisesti etäkäyttö­palvelun kautta, jossa on malliin tarvittavat ohjelmat ja aineistot. Mallin käyttö etäkäytössä on maksullista. Mallia voi käyttää myös omalta työasemalta. Työasema­käyttöön tarkoitettu mallikoodi on ladattavissa ilmaiseksi Tilastokeskuksen nettisivuilta. Työasemalla käytettävä aineisto on maksullinen.

Lisätietoa mallista löydät mikrosimuloinnin nettisivuilta http://www.stat.fi/tup/mikrosimulointi/index.html.

[1] Kotamäki, M. & Kärkkäinen, O. (2014) " Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus" Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014

[2] Kannas, O. & Kärkkäinen, O. (2014) "Perustulomallin analyysi" Muistio, Eduskunnan sisäinen tietopalvelu 4.8.2014.