Euroopan unionissa Suomen tavoitteeksi on ehdotettu vähentää päästökaupan ulkopuolisia kasvihuonekaasu­päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Suomessa liikenteen osuus päästö­kauppaan kuulumattomista päästöistä on noin 40 prosenttia ja noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä.

Päästövähennysten saavuttaminen edellyttää tieliikenteen sektorille isoja monitasoisia uudistuksia lähivuosina. Liikenne­suorite eli ajoneuvo­luokan yhteensä vuodessa ajama kilometri­määrä on yksi indikaattori, jonka avulla näiden tavoitteiden etenemistä voidaan seurata.

Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 14 000 kilometriä vuonna 2017. Bensiini­käyttöisillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 11 300 kilometriä ja diesel­käyttöisillä 20 800 kilometriä.

Tulokset perustuvat katsastushetkellä Trafin ajoneuvo­rekisteriin tallennettuihin matkamittari­lukemiin ja niistä edelleen Tilastokeskuksen jalostamaan tilasto­aineistoon. Edellinen vertailu­kelpoinen laskenta on tehty vuodelle 2015.

Henkilöautojen kilometrimäärät ennallaan – enemmän matkustajia mukana

Vuonna 2017 henkilöautojen yhteenlaskettu kilometrimäärä eli liikenne­suorite oli 40 614 miljoonaa autokilometriä. Kasvua vuoden 2015 vastaavaan lukemaan oli 0,7 prosenttia. Uusimman henkilöliikenne­tutkimuksen mukaan henkilöautoissa oli keskimäärin aiempaa enemmän matkustajia mukana.  

Kilometreistä 58 prosenttia ajettiin bensiinikäyttöisillä henkilö­autoilla ja diesel­autojen osuus oli 41 prosenttia. Tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi Suomen energia- ja ilmasto­strategian yhtenä tavoitteena on, että Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä vähintään 300 000 sähkö- tai kaasu­käyttöistä autoa.

Nyt näiden ympäristöystävällisempien käyttövoimien osuus ajetuista kilometreistä jäi alle prosenttiin, koska sähköautoja, ladattavia hybridejä sekä maakaasu­autoja oli liikenne­käytössä kaikkiaan vain 10 300 kappaletta vuoden 2017 lopulla.

Yksityishenkilöiden ajamat kilometrimäärät ovat pysyneet ennallaan, ja sekä yrityskäytössä että taksiliikenteessä olevien henkilöautojen suorite on hieman laskenut. Vahvan talouskasvun aikana ajomäärät yleensä kasvavat, mutta digitalisaatio on vähentänyt liikkumisen tarvetta. Moni asia voidaan nykyään hoitaa etänä, mutta vapaa-ajan liikkuminen lisääntyy ja näiden tekijöiden vaikutukset kumoavat osin toisensa.

Ajoneuvoyhdistelmillä ja pakettiautoilla liikennöitiin aiempaa enemmän

Vuonna 2017 raskailla ajoneuvoyhdistelmillä ajettiin 4 prosenttia ja paketti­autoilla 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Keveiden kokonais­painoltaan alle 6 tonnin kuorma-autojen ajokilometrit sen sijaan vähenivät 9 prosenttia, joten kaikkien kuorma-autojen kilometrimäärä jäi 0,6 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2015.

Suomessa rekisteröidyillä kuorma-autoilla ajettiin vuonna 2017 yhteensä 3 370 miljoonaa kilometriä ja pakettiautoilla 5 611 miljoonaa kilometriä. Raskaiden ajoneuvo­yhdistelmien keski­määräinen ajosuorite oli 74 000 kilometriä, kun kaikkien kuorma-autojen osalta keski­määräinen ajosuorite jäi 30 000 kilometriin. Pakettiautoilla ajettiin keskimäärin 16 000 kilometriä vuonna 2017.

Tavarankuljetukset lisääntyneet mutta samalla tehostuneet

Koska tavoitteena on parantaa kuljetusten tehokkuutta ja vähentää päästöjä tieliikenteessä, kuorma-autojen suurimpia sallittuja kokonais­massoja sekä suurimpia sallittuja korkeuksia on nostettu ja liikenteeseen on tullut erikoisluvilla normaalia suurempia ajoneuvo­yhdistelmiä. Näin tavaramäärä kulkee pienemmällä ajoneuvo­määrällä. Kuorma-autojen kuljetustyön määrää kuvaava kuljetus­suorite, joka lasketaan kuljetetun tavaramäärän ja ajettujen kilometrien tulona, on kasvanut suhteessa enemmän kuin pelkät ajetut kilometrit.

Tilastokeskuksen tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston mukaan vuonna 2017 kuorma-autoille kertyi tonnikilometrejä 7 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Hyvän talous­kehityksen seurauksena maanteiden tavaran­kuljetukset ovat lisääntyneet, mutta liikennetilastojen perusteella maanteiden kuljetukset ovat samalla myös tehostuneet tavoitteiden mukaisesti.  

Maanteiden tavarankuljetukset keskittyvät ammattimaisen liikenteen raskaille ajoneuvo­yhdistelmille ja paikallis­jakelua hoidetaan kevyemmillä jakeluautoilla. Tätä ilmiötä edistävät kuljetus­terminaalien rakentaminen kaupunkien ulkopuolelle ja kaupunki­suunnittelun tavoitteet vähentää liikennettä isojen kaupunkien keskustassa.

Koska jakeluautojen merkitys kasvaa logistiikkaketjuissa, Eurostat on ilmaissut kiinnostuksensa kerätä yhtenäistä tietoa etenkin kaupunki­alueiden jakelu­kuljetuksista. Tieliikenteen tavaran­kuljetusten tilastointia ohjaava EU-asetus sallii jäsenmaiden rajata tilastoinnin ulkopuolelle pakettiautot sekä kokonais­painoltaan alle 6 tonnia painavat kuorma-autot. Matkamittari­lukemiin perustuvat liikenne­suoritteet on yksi vaihtoehto kuvata jakelu­liikenteen kehitystä.

Tavoitteena on kehittää ympäristön kannalta kestävä liikenne­järjestelmä, joka olisi liikkujille nykyistä turvallisempi. Liikenne­tilastojen perusteella tieliikenteen päästö­tavoitteisiin pääseminen edellyttää henkilö­liikenteeseen lisää toimenpiteitä, joilla asiaa edistetään. Tieliikenteen tavara­liikenteessä näkyy kuljetusten tehostuminen. EU:n tavoitteena on myös siirtää rahti­kuljetuksia maanteiltä kestävämpiin kuljetus­muotoihin eli rautateille tai meri­kuljetuksiin.

Kirjoittaja on yliaktuaari ja liikennetilastojen tiiminvetäjä Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.

Lähteet: Ajoneuvotilastot Tilastokeskus, Liikenneviraston Tietilasto ja Henkilöliikennetutkimus 2016