Ruotsissa oli kaikkiaan 4 283 017 ja Suomessa 1 999 520 palkansaajaa vuonna 2015. Ruotsissa yrittäjinä toimi puolestaan 299 151 ja Suomessa 233 911 henkilöä vuonna 2015.

Tarkastelen tässä artikkelissa 18–64-vuotiaiden palkansaajien ja 18–74-vuotiaiden yrittäjien ammatti­rakenteita Ruotsissa ja Suomessa vuonna 2015: ammattien jakautumista pääluokkatasolla, ammatti­ryhmittäin ja yleisimpien ammattien osalta.

Yli viidennes kaikista palkansaajista kuului sekä Ruotsissa että Suomessa erityis­asiantuntijoiden, samoin kuin palvelu- ja myynti­työntekijöiden pääluokkiin vuonna 2015. Lähes yhtä suuri osuus palkansaajista oli Suomessa asiantuntijoita. Ruotsissa asiantuntijoiden pääluokkaan kuuluvien palkansaajien osuus oli pienempi kuin Suomessa.

Johtajien osalta tilanne oli päinvastainen: johtajien osuus kaikista palkansaajista oli Ruotsissa yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Eroja on havaittavissa myös pienemmissä pääluokissa, kuten sotilaiden pääluokassa, johon Suomessa lukeutui suurempi osuus palkansaajista kuin Ruotsissa.

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Paljon miespalkansaajia asiantuntijatehtävissä  

Erityisasiantuntijoiden pääluokkaan lukeutui suhteellisesti eniten miespalkansaajia: Ruotsissa hieman alle ja Suomessa hieman yli viidennes.

Suomessa sekä erityisasiantuntijoiden että asiantuntijoiden osuus miespalkansaajista oli suurempi kuin Ruotsissa, samoin kuin rakennus-, korjaus- ja valmistus­työntekijöiden, prosessi- ja kuljetus­työntekijöiden sekä sotilaiden.

Vastaavasti Ruotsissa johtajien sekä toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöiden pääluokkiin lukeutuvien miespalkansaajien osuudet olivat selvästi suuremmat kuin Suomessa.

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Naispalkansaajia eniten palvelu- ja myyntityöntekijöinä

Palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä erityisasiantuntijoiden pääluokkiin lukeutui selvästi eniten, kumpaankin lähes kolmannes, naispalkansaajista Ruotsissa. Myös Suomessa palvelu- ja myynti­työntekijöiden osuus naispalkansaajista oli lähes samalla tasolla kuin Ruotsissa.

Erityisasiantuntijoiden pääluokkaan kuuluvien osuus kaikista naispalkansaajista oli Suomessa selvästi pienempi kuin Ruotsissa, vain noin viidennes. Asiantuntijoiden pääluokkaan kuuluvien osuus oli sitä vastoin Suomessa yli kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna, mistä johtuen naisasiantuntijoita oli Suomessa myös absoluuttisesti enemmän kuin Ruotsissa.

Suomessa oli suhteellisesti hieman enemmän naispalkansaajia myös prosessi- ja kuljetus­työntekijöiden, rakennus-, korjaus- ja valmiste­työntekijöiden sekä maanviljelijöiden ja metsä­työntekijöiden pääluokissa.

Vastaavasti Ruotsissa etenkin naisjohtajien, mutta myös palvelu- ja myynti­työntekijöiden sekä toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöiden osuus oli suurempi kuin Suomessa. Naissotilaiden osuus naispalkansaajista oli molemmissa maissa samaa tasoa.

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Hoivapalvelut ja terveydenhuolto työllistävin ammattiryhmä 

Sekä Ruotsissa että Suomessa vuoden 2015 yleisin ammattiryhmä koostui hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöistä. Ruotsissa kyseiseen ammattiryhmään kuuluvien osuus kaikista palkansaajista oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Selviä eroja on havaittavissa toisaallakin.

Siinä missä esimerkiksi terveydenhuollon erityis­asiantuntijoiden ammattiryhmä oli Ruotsin viidenneksi suurin ammattiryhmä, se edusti Suomessa vasta 21:nneksi yleisintä ammattiryhmää. Myös toimisto­työntekijöiden ammattiryhmä oli Ruotsissa selvästi suurempi kuin Suomessa. Sitä vastoin myyjien ja kauppiaiden ammattiryhmä oli Suomessa suhteellisesti suurempi kuin Ruotsissa.

Palkansaajien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (32) terveyden­huollon asiantuntijat (5:nneksi yleinen; 99 421; 4,97 %), (21) luonnon­tieteiden ja tekniikan erityis­asiantuntijat (6:nneksi yleinen; 87 094; 4,36 %), (51) palvelu­työntekijät (7:nneksi yleinen; 86 447; 4,32 %) ja (81) prosessi­työntekijät (10:nneksi yleinen; 71 993; 3,60 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik;

Lähihoitajan ja myyjän ammatit olivat molemmissa maissa palkansaajien kaksi yleisintä ammattia. Myös toimisto- ja laitossiivoojat, myyntiedustajat sekä lastenhoito­työntekijät lukeutuivat sekä Ruotsissa että Suomessa kymmenen eniten palkansaajia työllistävän ammatin joukkoon.   

Ruotsissa hoivapalvelun ja terveydenhuollon työt kelpasivat miehillekin 

Rakennustyöntekijöiden sekä liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden ammattiryhmät olivat kaksi miespalkansaajien yleisintä ammattiryhmää Ruotsissa. Suomessa miespalkansaajien yleisimmät ammattiryhmät olivat puolestaan kuljetus­työntekijöiden ammattiryhmä sekä konepaja- ja valimo­työntekijöiden sekä asentajien ja korjaajien ammattiryhmä.

Miespalkansaajien kolmanneksi yleisin ammattiryhmä oli Suomessa luonnontieteiden ja tekniikan erityis­asiantuntijoiden ammattiryhmä. Ruotsissa siihen lukeutui selvästi pienempi osuus miespalkansaajista kuin Suomessa.

Merkittävä ero on havaittavissa hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden kohdalla. Heidän osuutensa miespalkansaajista oli Ruotsissa yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. 

Miespalkansaajien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (93) teollisuuden ja rakentamisen avustavat työtekijät (9:nneksi yleinen; 37 573; 3,95 %) ja (51) palvelutyöntekijät (10:nneksi yleinen; 36 559; 3,84 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Myyjän ammatti oli sekä Ruotsissa että Suomessa yleisin miespalkansaajien ammateista. Kymmenen yleisimmän miespalkansaajan ammatin joukkoon kummassakin maassa lukeutuivat myös myyntiedustajan, kuorma-autojen ja erikois­ajoneuvojen kuljettajan, talonrakentajan, sovellus­suunnittelijan, kiinteistöhuollon työntekijän sekä moottori­ajoneuvojen asentajan ja korjaajan ammatit.   

Hoivaa, opetusta ja myyntiä – perinteet vahvoilla naispalkansaajien keskuudessa  

Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden ammattiryhmään lukeutui Ruotsissa yli viidennes naispalkansaajista eli lähes puoli miljoonaa naista. Vaikka kyseinen ammattiryhmä oli myös Suomessa kaikista yleisin ammattiryhmä naispalkansaajien keskuudessa, sen osuus suhteessa muihin ammatti­ryhmiin ei ollut yhtä hallitseva kuin Ruotsissa.

Myös terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden osuus naispalkansaajista oli Ruotsissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa, samoin toimisto­työntekijöiden. Suomessa oli vastaavasti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti enemmän siivoojia, kotiapulaisia ja muita puhdistus­työntekijöitä sekä suhteellisesti enemmän palvelu­työntekijöitä kuin Ruotsissa. 

Naispalkansaajien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (32) terveydenhuollon asiantuntijat (4:nneksi yleinen; 89 364; 8,52 %) ja (34) lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat (8:nneksi yleinen; 42 374; 4,04 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Lähihoitajan ammatti oli sekä Ruotsissa että Suomessa naispalkansaajien yleisin ammatti. Naispalkansaajien toiseksi yleisin ammatti Suomessa ja kolmanneksi yleisin ammatti Ruotsissa oli myyjän ammatti. Molemmissa maissa kymmenen yleisimmän ammatin joukossa edustettuina olivat myös kodinhoitajat, sairaanhoitajat, lastenhoito­työntekijät, toimisto- ja laitossiivoojat sekä peruskoulun opettajat.  

Yrittäjyys painottuu maanviljelyyn, eläinten­kasvatukseen ja metsätöihin

Ruotsissa yrittäjinä toimi 299 151 ja Suomessa 233 911 henkilöä vuonna 2015. Yrittäjien osuus työllisistä eli 18–64-vuotiaiden palkansaajien ja 18–74-vuotiaiden yrittäjien yhteenlasketusta määrästä oli Ruotsissa 6,53 prosenttia ja Suomessa 10,47 prosenttia.

Lähes viidennes yrittäjistä lukeutui maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden pääluokkaan sekä Ruotsissa että Suomessa vuonna 2015. Lisäksi molemmissa maissa yrittäjyys keskittyi paljolti palvelu- ja myyntityön sekä ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyön pariin.

Suomessa oli sekä suhteellisesti että absoluuttisesti enemmän prosessi- ja kuljetus­työntekijöiden pääluokkaan kuuluvia yrittäjiä, Ruotsissa puolestaan toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöiden sekä muiden työntekijöiden pääluokkia edustavia yrittäjiä.

Huomattava ero on havaittavissa myös johtajien pääluokassa, johon lukeutui Suomessa sekä suhteellisesti että absoluuttisesti selvästi enemmän yrittäjiä kuin Ruotsissa. Ero on huomattava siksikin, ettei esimerkiksi pienten yritysten henkilöstön tilastoinnissa ole selkeitä eroja: Suomessa pienten, alle viisi työntekijää työllistävien yritysten omistaja­johtajia ei luokitella johtajien pääluokkaan, vaan muihin pääluokkiin yrityksen työtehtävien määräämällä tavalla. Ruotsissa tilanne on kuitenkin samankaltainen, sillä pienten yritysten yrittäjien toivotaan ilmoittavan ammattinsa yrityksen työtehtäviin pohjautuen.

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ammattiryhmään kuului suurin osuus sekä Suomen että Ruotsin yrittäjistä. Myös palvelu- ja rakennus­työntekijöinä työskenteli iso osuus kummassakin maassa. Toiseksi suurin osuus yrittäjistä työskenteli Ruotsissa metsä- ja kalatalouden työntekijöinä, joiden osuus yrittäjistä jäi sitä vastoin Suomessa huomattavasti alhaisemmaksi kuin Ruotsissa.

Yrittäjien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (13) tuotanto­toiminnan ja yhteiskunnan peruspalvelujen johtajat (5:nneksi yleinen; 15 622; 6,68 %), (14) hotelli- ja ravintola-alan, vähittäiskaupan ja muiden palvelualojen johtajat (8:nneksi yleinen; 9 197; 3,93 %) ja (24) liike-elämän ja hallinnon erityis­asiantuntijat (10:nneksi yleinen; 6 632; 2,84 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Suomessa eniten yrittäjiä toimi liha- ja lypsykarjan sekä muiden kotieläinten kasvattajan sekä pelto- ja avomaanviljelijän ammateissa. Ruotsissa oli yleisempää harjoittaa yhdistettyä maanviljelyä ja eläinten­kasvatusta, joka olikin siellä toiseksi yleisin yrittäjien ammatti heti metsurin ja metsätyöntekijän ammatin jälkeen.

Suomessa metsurit ja metsätyöntekijät olivat vasta yrittäjien 15:nneksi yleisin ammatti. Kummassakin maassa yleisten maa- ja metsätalous­ammattien lisäksi kymmenen suosituimman yrittäjä­ammatin joukkoon lukeutuivat kampaajat ja parturit, talonrakentajat, kauppiaat sekä kuorma-auton ja erikois­ajoneuvojen kuljettajat.

Kirjoittaja oli korkeakouluharjoittelijana Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot –yksikössä kesällä 2018. 

Lähteet:

Tilastokeskus, Ammattiluokitus 2010

Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Statistiska Centralbyrån, Standard för svensk yrkesklassificering 2012

Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik