Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Uudet pientalot yhä pienempiä ja kaupunkikeskusten tuntumassa

11.12.2018
Twitterissä: @Jose_Lahtinen
Kuva: Shutterstock

Pientalotuotanto on laskenut rajusti huippuvuosiin verrattuna, ja talot rakennetaan entistä pienemmiksi. Tietyillä alueilla kuten länsirannikolla pientalorakentaminen on vilkkaampaa kuin muualla Suomessa.

Pientaloasuntoja valmistuu eniten kaupunki­seuduille, kun tarkastellaan absoluuttisia asuntomääriä. Jos valmistuneiden pientalo­asuntojen määrä suhteutetaan alueella asuvaan väestöön, saadaan hiukan toisenlainen kuva.

Länsirannikolle on valmistunut väestöön suhteutettuna paljon pientalo­asuntoja 2010-luvulla. Samoin keskus­kaupunkien ympärys­kuntiin on noussut runsaasti pientalo­asuntoja, erityisesti Oulun ja Jyväskylän seudulle.

Myös Ahvenanmaalla ja Pohjois-Lapissa pientalo­asuntoja suhteessa väestöön on valmistunut hyvin. Ahvenanmaan Jomalan kunnassa on valmistunut eniten, 10,7 asuntoa tuhatta asukasta kohti vuosittain 2010-luvulla (kartta 1.).

Kartta 1. Valmistuneet pientaloasunnot tuhatta asukasta kohti 2010–2017
Kartta 1. Valmistuneet pientaloasunnot tuhatta asukasta kohti 2010–2017. Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Miltä näyttää tyypillinen viime vuosina rakennettu pientalo?

Tyypillisin pientalo on luonnollisesti omakotitalo. Vuonna 2017 omakotitalo­asuntojen osuus valmistuneista pientalo­asunnoista oli noin 78 prosenttia. Paritaloasuntoja oli lähes 22 prosenttia. Muutama pientalo luokiteltiin erityisluokkaan muut erilliset pientalot.

Viime vuonna valmistuneista pientalo­asunnoista useimmat eli 35 prosenttia olivat 4 huoneen asuntoja. 5 huonetta käsittäviä oli 26 prosenttia ja 3 huoneen asuntoja oli 18 prosenttia kaikista pientaloasunnoista.

Valtaosa uusista pientaloista on yksikerroksisia – lähes 69 prosenttia kaikista viime vuonna valmistuneista pientaloista. Kaksi­kerroksisia pientaloja valmistui liki 31 prosenttia. Vuonna 2017 valmistuneen pientalo­asunnon keskipinta-ala oli 128 neliötä[1].

Uusien pientaloasuntojen keskikoko on pienentynyt keskimäärin 8,5 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2017 (kuvio 1.). Vuodesta 2014 lähtien asuntojen keskikoko on supistunut huomattavasti.

Kuvio 1. Valmistuneiden pientaloasuntojen keskipinta-ala 2000–2017
Kuvio 1. Valmistuneiden pientaloasuntojen keskipinta-ala 2000–2017. Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Pientalojen suosituin julkisivumateriaali puu on kasvattanut entisestään suosiotaan 2000-luvulla (kuvio 2.). Aikaisemmin myös tiilellä oli vakiintunut asema julkisivu­materiaaleissa.

Kun vielä vuonna 1995 valmistuneissa pientaloissa 29 prosentissa käytettiin ulkoverhoiluun tiiltä, oli vastaava luku enää 5 prosenttia vuonna 2017. Myös muiden julkisivu­materiaalien kuten betonin ja kiven suosio on kasvanut ja osuus noussut 5 prosentista 10 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2017.

Kuvio 2. Julkisivumateriaalien osuus pientalohankkeissa 1995–2017
Kuvio 2. Julkisivumateriaalien osuus pientalohankkeissa 1995–2017. Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Valmistuneiden pientalojen lämmitys oli valtaosin sähkö­lämmityksen varassa vielä 2000-luvun alussa (kuvio 3.). Muut lämmön­lähteet ovat kuitenkin kasvattaneet suosiotaan koko 2000-luvun. Erityisesti maa­lämmön käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä on yleistynyt nopeasti. Sen osuus valmistuneissa pientalo­hankkeissa oli vuonna 2017 jo 38 prosenttia.

Kuvio 3. Lämmönlähteiden osuudet pientalohankkeissa 1995–2007
Kuvio 3. Lämmönlähteiden osuudet pientalohankkeissa 1995–2007.  Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Maalämmön osuuden kasvu näkyy myös vesi­keskus­lämmityksen yleistymisenä (kuvio 4). Vesikeskus­lämmitys on kasvanut 31 prosentista 73 prosenttiin vuosina 2000–2017.

Kuvio 4. Lämmitystapojen osuudet pientalohankkeissa 1995–2007
Kuvio 4. Lämmitystapojen osuudet pientalohankkeissa 1995–2007.  Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

 

Jose Lahtinen on tuotantovastaava rakennus- ja asuntotuotantotilastossa Tilastokeskuksen yritystilastot –yksikössä.

 

[1] Keskipinta-ala on laskettu jakamalla vuotuinen huoneistoalasumma vuotuisella asuntojen lukumäärällä.

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.

tk-icons