tk-icons
Sivuston näkymät

Ilmastotavoitteet saavutetaan kustannus­tehokkailla toimi­aloittaisilla päästö­vähennyksillä

10.1.2019
Johanna Markkanen
Kuva: Shutterstock

Tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmasto­talkoissa. Investointien kohdentamisessa auttaa tieto siitä, millä investoinneilla saadaan päästöt vähenemään talous­kasvua haittaamatta.

Ilmapäästöt ovat taas otsikoissa. Hallitusten­välisen ilmasto­paneelin uusin erikois­raportti lisää vettä myllyyn. Raportin mukaan ihmis­kunnalla on noin 35 vuotta aikaa saavuttaa nolla­päästöt (IPCC, 2018). Tällöin olisi yhä mahdollista pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Sanoma on selvä: paine uusille ja entistä tehokkaammille päästö­vähennyksille on valtava. Huolellinen suunnittelu ja tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmasto­talkoissa.

Hiilineutraaliksi vuonna 2045

Hallituksen tavoite on saada Suomesta hiili­neutraali vuoteen 2045 mennessä (Parviala, 2018). Mistä päästöjä voi yhä vähentää?

Potentiaalisten vähennysten tunnistamisessa voi auttaa Tilasto­keskuksen vuosittain tuottama tilasto toimi­aloittaisista ilma­päästöistä. Tilasto kuvaa suomalaisten taloudellisten toimijoiden aiheuttamia päästöjä ilmaan.

Kasvihuonekaasu­inventaario huomioi Suomen maa-alueella päästetyt päästöt ilmaan toimijan kansallisuudesta riippumatta alue­periaatteen mukaan. Tiedot kasvihuone­kaasujen kokonais­määrästä eroavat, sillä toimi­aloittaiset ilma­päästöt -tilasto huomioi kotipaikka­periaatteen mukaan vain niiden toimijoiden päästöt, joiden koti­paikka on Suomessa. Täten tilasto sopii paremmin Suomen päästö­vähennysten toimiala­kohtaiseen analysointiin.

Päästövähennysten suunnittelussa ja analysoinnissa voi käyttää sekä indikaattoreita että malleja. Olli Savela (2016) esitti artikkelissaan ”Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain” talous­kasvun päästö­intensiteettiä kuvaavan indikaattorin. Indikaattori kuvaa kasvihuone­kaasupäästöjen määrää tuotettua arvon­lisäystä kohti eri toimi­aloilla.

Talouskasvun päästö­intensiteetin luvut on päivitetty käyttämällä uusimpia saatavilla olevia tietoja: päivitetyt päästö­intensiteetit vuodelle 2016 on esitetty kuviossa 1.

Indikaattorin avulla voidaan tunnistaa pienen päästö­intensiteetin toimi­alat, joiden tuottamien ilma­päästöjen ja talous­kasvun suhde on optimaalinen. Näitä ovat mm. palvelu­alat (pl. liikenne) ja rakentaminen. Näillä aloilla talous­kasvu olisi kaikista suotavinta ilma­päästöjen kannalta.

Päästövähennyksiä voisi taasen suunnitella toimi­aloille, joilla talous­kasvun päästö­intensiteetti on suuri, kuten ilma­liikenteeseen ja maa­talouteen. Myös energia­huollolla, vesi­liikenteellä sekä öljyn­jalostuksella on merkittävän suuri päästö­intensiteetti.

Kuvio 1. Päästöintensiteetti 2016 (kasvihuone­kaasupäästöt tuotettua arvon­lisäystä kohti)
Kuvio 1. Päästöintensiteetti 2016 (kasvihuone¬kaasupäästöt tuotettua arvon¬lisäystä kohti) Lähde: Tilastokeskus, Ilma¬päästöt toimi¬aloittain ja Kansan¬talouden tilin¬pito
Lähde: Tilastokeskus, Ilma­päästöt toimi­aloittain ja Kansan­talouden tilin­pito

Varovaisuutta tulkintoihin

Päästöintensiteetin tulkinnassa ja käytössä on kuitenkin syytä olla varovainen. Päästö­intensiteetti ei kuvaa suoraan päästöjen suuruutta. Se on suhde­luku ja kuvaa, kuinka monta kertaa suuremmat kasvihuone­kaasupäästöt ovat verrattuna tuotettuun arvon­lisään.

Päästöintensiteetti voi olla pieni, vaikka todelliset päästöt toimi­alalla olisivat suuret. Esimerkiksi vuoden 2016 tietojen mukaan tehdas­teollisuuden päästö­intensiteetti oli yksi pienimmistä, vaikka tehdas­teollisuuden todelliset päästöt olivat kaikkien toimi­alojen toiseksi suurimmat heti energia­huollon jälkeen.

Talouskasvun päästö­intensiteetti indikaattorina tukee ajatusta siitä, että ilmasto­tavoitteiden saavuttaminen merkitsee rajoituksia talous­kasvulle. Indikaattorin mukaan päästö­vähennyksiä ei suunnattaisi suuren arvon­lisäyksen toimi­aloille: niin kauan kun arvon­lisäys pysyy suurena, suuri­päästöiset toimi­alat voivat yhä saastuttaa paljon kuten tehdas­teollisuuden tapauksessa.

Isoimmat vähennykset pienimmillä kuluilla

Päästöt on kuitenkin saatava kuriin kaikilla toimi­aloilla. Toinen lähestymis­tapa asiaan on tutkia ilma­päästöjen ja päästö­vähennysten aiheuttamien kustannusten suhdetta.

Päästövähennysten toteutuminen vaatii investointeja, joiden kustannukset voivat olla suuria. Kulujen hillitsemiseksi ja kehityksen vauhdittamiseksi päästö­vähennykset tulisikin ohjata sinne, missä niitä voidaan kustannus­tehokkaasti tehdä. Toimi­aloilla tulisi löytää optimoituja keinoja, joilla voidaan sekä maksimoida päästö­vähennykset että minimoida niistä aiheutuvat kulut ilmasto­rajoite huomioon ottaen. Tieteen termein tätä kutsutaan rajoitetuksi optimointi­ongelmaksi.

Minkälainen malli voi ratkaista tämän moni­muotoisen ongelman? Optimointiin soveltuu esimerkiksi integroitu arviointi­malli MIND (Model of Investment and Technological Development), jonka talous­tutkijat ovat kehittäneet yhdessä muiden asian­tuntijoiden kanssa.

MIND-malli huomioi päästö­vähennysten vaatimien investointien vaikutuksen talouteen mallintaen kustannus­tehokkaimman ja vähä­päästöisimmän energia­järjestelmän asetettujen ilmasto­tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kuviossa 2 on esitetty.

Mallin käyttömahdollisuuksia päästö­vähennysten suunnittelussa esitti Edenhofer jo vuonna 2005 (Edenhofer, Bauer ja Kriegler; 2005). MIND-malli sellaisenaan huomioi vain pelkän energia­järjestelmän ja sen vaikutuksen ilmastoon. Mallin voisi laajentaa kuvaamaan koko talous­järjestelmää, sillä päästö­vähennyksiä tarvitaan kaikilla toimi­aloilla.

Kuvio 2. Integroidun mallin peri­aate. Malli sisältää talous- sekä ilmasto­moduulin
Kuvio 2. Integroidun mallin peri¬aate. Malli sisältää talous- sekä ilmasto¬moduulin Lähde: Held (2017)
Lähde: Held (2017)

Päästövähennyspolku on hyvä alku

Ajatus MIND-mallin tyyppisestä ratkaisusta on jo yli vuosi­kymmenen vanha. Vasta nyt haasteeseen on vastattu, kun Sitra ja konsultti­yhtiö McKinsey & Company analysoivat Suomen päästö­vähennyksiä kustannustehokkuus­näkökulmasta.

Analyysin tuloksena julkaistu päästövähennyspolku sisältää kustannus­tehokkaita menetelmiä teollisuuteen, energia­huoltoon, liikenteeseen sekä rakennuksiin. Näillä aloilla voidaan päästä jo 50 prosentin päästö­vähennyksiin yhtä edullisesti ja jopa edullisemmin kuin nykyisillä ratkaisuilla (Granskog ym. 2018).  

Tähän mennessä luodut päästövähennys­ehdotukset ovat hyvä alku, mutta työtä riittää yhä: päästövähennys­polut on suunniteltava erikseen jokaiselle toimi­alalle, myös koti­talouksille.

Päästövähennysten toteutumista voimme tarkastella jälki­käteen toimi­aloittaiset ilma­päästöt -tilaston avulla. Vuosittaiset päästö­vähennykset voidaan laskea tilaston tiedoista.

Kenties päästövähennysten toimiala­kohtainen tarkastelu voisi luoda positiivista kilpailua päästö­talkoisiin ja kannustaa osallistumaan aktiivisemmin Suomen yhteisen ilmasto­tavoitteen saavuttamiseksi.

 

Kirjoittaja työskentelee yli­aktuaarina Tilasto­keskuksen Talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Ederhofer, O., Bauer, N., ja Kriegler, E. 2005. The impact of technological change on climate protection and welfare: Insights from the model MIND. Ecological Economics 54 (2005) 277– 292. Potsdam, Saksa.

Granskog, A., Gulli, C., Melgin, T., Naucler, T., Speelman, E., Toivola, L. ja Walter, D. (McKinsey & Company), 2018. Cost-efficient emission reduction pathway to 2030 for Finland. Sitra: Helsinki, Suomi [viitattu: 22.11.2018].  https://www.sitra.fi/julkaisut/kustannustehokas-paastovahennyspolku-vuoteen-2030-suomelle/

Held, H. 2017. ICSS-Lecture: Integrated Climate Economic Modelling 11.4.2017. Hampurin Yliopisto, Hampuri, Saksa.

IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [V. Masson-Delmotte, P. Zhai, H. O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J. B. R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M. I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, T. Waterfield (eds.)]. World Meteorological Organization, Geneva, Switzerland, 32 pp.

Parviala, A., 2018: VTT vaatii Suomelta nopeita ilmastopäätöksiä “jotta teollisuus uskaltaa investoida” – tarvitaan ydinvoimaa, tuulta, aurinkoa, hiilidioksidin talteenottoa. Yle Uutiset [viitattu 10.12.2018].

Savela, O., 2016: Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain. Tieto&Trendit [viitattu 10.12.2018]. 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ilmapäästöt toimialoittain [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-7589. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2018]. 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2018]. 

Kommentit

Lue samasta aiheesta: