tk-icons
Sivuston näkymät

Liki puolet suomalaisista kävi katsomassa urheilua paikan päällä vuonna 2017

27.5.2019
Kuva: Shutterstock

Jääkiekon suosio on viimeisen viidentoista vuoden aikana pysynyt vakaana, mutta lähes kaikkien muiden urheilulajien seuraaminen paikan päällä on vähentynyt. Myös kilpailijana osallistuminen on vähentynyt.

Kymmenen vuotta täyttäneistä suomalaisista noin 15 prosenttia osallistui itse kilpailijana johonkin urheilu­tapahtumaan vuonna 2017. Miehet selvästi useammin kuin naiset.

Miehistä jossakin urheilutapahtumassa vuoden aikana kilpaili noin yksi viidestä, kun naisten vastaava osuus jäi yhteen henkeen kymmenestä.

Selvästi eniten urheilutapahtumiin osallistuivat nuoret, alle 15-vuotiaat, joista osallistuneita oli lähes kuusi kymmenestä (kuvio 1).

Kuvio 1. Urheilutapahtumiin osallistuminen iän mukaan vuonna 2017
Kuvio 1. Urheilutapahtumiin osallistuminen iän mukaan vuonna 2017. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Osallistumisaktiivisuus laskee jyrkästi iän myötä. Kun ikäryhmässä 15–24-vuotiaat osallistuneita oli vielä yksi neljästä, niin 45–64-vuotiaista osallistui enää noin yksi kymmenestä. 65 vuotta täyttäneiden osallistumisen aste oli enää muutaman prosentin.

Tiedot käyvät ilmi vapaa-aikatutkimuksesta 2017.

Vapaa-aikatutkimus on Tilastokeskuksessa tehtävä kansallinen kysely­tutkimus, jossa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista.

Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Vapaa-aikatutkimus on tehty vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Vapaa-aikatutkimuksen perusjoukon muodostaa Suomessa asuva kymmenen vuotta täyttänyt kotitalous­väestö. Vapaa-aikatutkimus on osa Suomen virallisen tilaston tuotantoa (SVT) ja se täyttää viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit.

Koulutetut ja kaupunkilaiset kilpailevat itse aktiivisimmin

Pitkän pohjakoulutuksen omaavat (25-vuotiaat ja sitä vanhemmat) osallistuivat urheilu­tapahtumiin muita useammin vuonna 2017. Heistä osallistuneita oli 14 prosenttia.

Toisen asteen suorittaneista urheilutapahtumiin osallistui joka kymmenes, pelkän perusasteen suorittaneista joka kahdes­kymmenes.

Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat olivat aktiivisimpia, heistä osallistui noin 16 prosenttia. Taajaan asutuissa kunnissa osallistumis­aste oli pari prosentti­yksikköä alhaisempi. Alhaisin osallistumis­aste, 12 prosenttia, oli maaseutu­maisissa kunnissa asuvilla.

Erityyppisistä urheilutapahtumista eniten osallistuttiin urheilu­kilpailuihin tai joukkue­lajien sarjapeleihin. Näihin osallistui suomalaisista noin joka kahdeksas vuonna 2017.

Urheilun ja liikunnan suurtapahtumiin (esim. Naisten kymppi, voimistelu­päivät, Helsinki cup) osallistui noin joka kahdes­kymmenes. Maratoneille tai muihin kestävyys­urheilu­tapahtumiin (esim. Finlandia-hiihto, triathlon) osallistui suomalaisista noin kolme prosenttia.

Urheilukilpailut ja sarjapelit vetävät vähemmän osallistujia

Urheilukilpailuihin ja sarjapeleihin osallistuminen on viidessätoista vuodessa vähentynyt. Vuonna 2002 näihin tapahtumiin osallistui noin joka viides, eli kahdeksan prosentti­yksikköä useampi kuin vuonna 2017.

Urheilun ja liikunnan suurtapahtumiin osallistuminen on sen sijaan pysynyt suhteellisen vakaana. Kestävyysurheilu­tapahtumien osalta vertailukelpoista tietoa ei ole saatavilla.

Miehet osallistuivat urheilukilpailuihin ja sarjapeleihin selvästi naisia useammin (kuvio 2). Miesten osallistumisen aste, 17 prosenttia, oli lähes kymmenen prosentti­yksikköä korkeampi kuin naisilla. Myös kestävyysurheilu­tapahtumiin miehet osallistuivat naisia useammin.

Sen sijaan urheilun ja liikunnan suurtapahtumiin miehet ja naiset osallistuivat yhtä usein vuonna 2017.

Kuvio 2. Urheilutapahtumiin osallistuminen sukupuolen mukaan 2017
Kuvio 2. Urheilutapahtumiin osallistuminen sukupuolen mukaan 2017. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Urheilukilpailuihin ja joukkuelajien sarjapeleihin kuten myös urheilun ja liikunnan suurtapahtumiin osallistuminen on ennen kaikkea nuorten poikien suosiossa.

Alle 15-vuotiaista pojista urheilukilpailuihin ja joukkuelajien sarjapeleihin osallistui peräti kuusi kymmenestä. Vastaavan ikäisistä tytöistä osallistuneita oli hieman vajaa puolet.

Urheilun ja liikunnan suurtapahtumien osalta vastaavat osuudet olivat pojilla 28 prosenttia, ja tytöillä 24 prosenttia.  

Sen sijaan kestävyysurheilutapahtumat ovat eniten 25–44-vuotiaiden juttu. Tämän ikäisistä miehistä näihin tapahtumiin osallistui noin kuusi prosenttia ja naisista kolme prosenttia.

Jääkiekkoa seurataan eniten paikan päällä

Joukkuelajit olivat vahvasti esillä, kun vastaajilta kysyttiin, mitä urheilulajeja he ovat käyneet seuraamassa paikan päällä.

Selvästi suosituin laji oli jääkiekko, mitä noin joka viides vastaaja ilmoitti seuranneensa (kuvio 3).

Jalkapalloa seurasi noin joka kahdeksas ja muita pallopelejä (pesäpallo, koripallo, lentopallo) vajaa kymmenes suomalaisista. Yleisurheilua, raveja ja hiihtokilpailuja seurasi paikan päällä noin joka kahdeskymmenes.

Kuvio 3. Urheilukilpailujen seuraaminen 2017
Kuvio 3. Urheilukilpailujen seuraaminen 2017. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Jääkiekon seuraamisen suosio on pysynyt vakaana 1990-luvun alusta alkaen (taulukko 1).  Sen sijaan lähes kaikkien muiden urheilulajien osalta kilpailujen seuraaminen paikan päällä on vähentynyt.

Jalkapallon osalta vähentyminen on ollut suhteellisen maltillista, mutta perinteisiksi luokiteltavien urheilulajien (yleisurheilu, ravit, hiihto) osalta hyvinkin voimakasta.

Näissä perinteisissä lajeissa kisoja paikan päällä seuranneiden osuus on laskenut reilussa 25 vuodessa noin kolmasosaan aikaisemmasta.

Taulukko 1. Urheilukilpailujen seuraaminen vuosina 1991, 2002 ja 2017
  1991 2002 2017
Jääkiekko 22,4 23,7 21,2
Jalkapallo 17,0 15,4 13,4
Pesäpallo, koripallo, lentopallo * 12,2 9,1
Muu liikuntatapahtuma 13,5 7,7 8,6
Urheilun ja liikunnan suurtapahtumat * 7,2 7,5
Moottoriurheilu 10,4 7,0 6,6
Yleisurheilukilpailu 15,3 9,0 5,2
Ravit 16,6 11,7 4,8
Hiihto, mäkihyppy 15,3 7,7 4,6

*Tiedot puuttuvat. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimukset

Jotain urheilulajia kävi paikan päällä katsomassa vajaa puolet, eli noin 46 prosenttia kymmenen vuotta täyttäneistä suomalaisista vuonna 2017.

Miehet kävivät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin vuonna 2017. Kun jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, oli vastaava osuus naisista vajaat neljä henkeä kymmenestä.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista lähes joka toinen seurasi vähintään yhtä urheilukilpailua vuonna 2017. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista paikan päällä katsomassa olleita oli muutama prosenttiyksikkö vähemmän, ja pelkän perusasteen suorittaneista noin kolmannes.

Urheilukilpailujen seuraaminen vähenee iän myötä. Alle 15 vuotiaista kilpailuja kävi paikan päällä katsomassa vuoden aikana peräti seitsemän kymmenestä, ja 15–44-vuotiaisistakin reilu puolet. Vanhimmasta, 65 vuotta täyttäneiden, ikäryhmästä kilpailuja seurasi vajaa kolmannes.

Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa asuvat seurasivat kilpailuja paikan päällä hivenen useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvat.

Jääkiekko on katsotuin laji riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, pohjakoulutuksesta ja asuinkunnasta.

Myös jalkapallo ja muut joukkuepelilajit pitävät hyvin pintansa seuraaviksi suosituimpina kaikkien tutkittujen demografisten taustamuuttujien osalta.

Katsomisen volyymi taas seuraa lähes kaikissa lajeissa yleistä trendiä; miehet, korkeasti koulutetut ja nuoret seuraavat lähes kaikkia lajeja, useammin kuin muut.

Urheilukilpailuja käydään katsomassa1–5 kertaa vuodessa…

Urheilukilpailuja tai -tapahtumia vuoden aikana seuranneista lähes kolmannes katsoi kilpailuja paikan päällä kolmesta viiteen kertaa vuodessa (kuvio 4).

Kaksi kertaa vuodessa kilpailuja seurasi reilu viidennes ja kerran vuodessa vajaa viidennes vastaajista.

Kaiken kaikkiaan useampi kuin neljä viidestä urheilukilpailuja seuranneesta oli paikan päällä alle 10 kertaa vuodessa. Sen sijaan urheilun suurkuluttajia, vähintään 30 kertaa viimeisen vuoden aikana kilpailuja katsoneita, oli noin neljä prosenttia.

Kuvio 4. Urheilukilpailujen ja -tapahtumien katsomisen tiheys 2017 (vähintään yhtä tapahtumaa vuoden aikana paikan päällä seuranneet)
Kuvio 4. Urheilukilpailujen ja -tapahtumien katsomisen tiheys 2017 (vähintään yhtä tapahtumaa vuoden aikana paikan päällä seuranneet). Lähde: Tilastokeskus,  vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Miehet seurasivat urheilua paikan päällä paitsi naisia enemmän, myös useammin. Urheilukilpailuja seuranneista naisista lähes puolet kävi katsomassa kilpailuja korkeintaan kaksi kertaa vuonna 2017. Miehistä vastaava osuus oli reilu kolmannes.

Vastaavasti urheilukilpailuja seuranneista vähintään kymmenen kertaa kilpailuja seuranneita oli miehistä lähes joka viides, naisista ainoastaan noin joka kahdeksas.

Muiden tutkittujen taustamuuttujien (ikä, koulutusaste, kuntaryhmä) suhteen ei ole havaittavissa vastaavaa ilmiötä, vaan urheilutapahtumia seuranneilla seuraamisen tiheyden ja näiden taustamuuttujien väliltä ei ole löydettävissä yhteyttä.

… ystävien, kavereiden tai tuttavien kanssa

Noin puolet urheilukilpailuja tai -tapahtumia paikan päällä seuranneista seurasi niitä ystävän, kaverin tai tuttavan seurassa (kuvio 5).

Puolison kanssa urheilutapahtumia seurasi noin kolmannes ja jonkun muun perheenjäsenen tai sukulaisen kanssa noin neljännes. Itsekseen urheilua seurasi vajaa viidesosa.

Kuvio 5. Kenen kanssa käynyt urheilukilpailuissa 2017 (vähintään yhtä tapahtumaa vuoden aikana seuranneet)
Kuvio 5. Kenen kanssa käynyt urheilukilpailuissa 2017 (vähintään yhtä tapahtumaa vuoden aikana seuranneet). Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Kun yhdistetään sekä urheilutapahtumissa kilpailleet että niitä katselleet, käy ilmi, että näissä tapahtumissa kävi noin puolet (49 %) suomalaisista vuonna 2017.

Kilpailijana osallistuneista peräti neljä viidestä seurasi tapahtumia myös katsojana. Urheilutapahtumia katsomosta seuranneista puolestaan noin neljännes osallistui tapahtumiin myös kilpailijana.

Niistä, ketkä eivät katsoneet urheilu­tapahtumia paikan päällä, ainoastaan joka kahdes­kymmenes osallistui tapahtumiin kilpailijan roolissa.

Katsomokato ei kerro lajin kiinnostavuudesta

Sponsoroinnin ja viestinnän tutkimusyritys Sponsor Insightin vuosittainen Sponsor Navigator -tutkimus selvittää vuosittain suomalaisten kiinnostavimmat urheilulajit.

Vuonna 2017 kiinnostavimpien lajien viiden kärki oli järjestyksessä jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto ja Formula 1.

Jääkiekkoa lukuun ottamatta ranking on hyvin erinäköinen, kuin vapaa-aikatutkimuksen tuottamat luvut urheilukilpailujen seuraamisesta paikan päällä.

Perinteiset lajit (hiihto, yleisurheilu) näyttäisivät Sponsor Navigator-tutkimuksen perusteella edelleen kiinnostavan suomalaisia huolimatta siitä, että näitä lajeja seurataan paikan päällä kisa­katsomoissa aiempaa vähemmän.

Lajien seuraaminen onkin siirtynyt yhä enemmän paikan päällä tapahtuvasta eri medioiden välityksellä seuraamiseen.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.7.2019
Miia Huomo

Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.

Artikkeli
23.5.2019
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.

Artikkeli
18.4.2019
Timo Ruuskanen

Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.