tk-icons
Sivuston näkymät

Suomen ajoneuvokanta vanhenee eikä muutu vähäpäästöisemmäksi

29.11.2019
Twitterissä: @StatJP
Kuva: Shutterstock

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja pääministeri Rinteen hallitus puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoiset tavoitteet vaativat merkittäviä toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Tilastojen valossa tehtävää on vielä paljon.

Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä liikenne tuottaa noin 20 prosenttia, josta tieliikenteen osuus on yli 90 prosenttia. Tieliikenteen päästöistä puolestaan noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Paketti- ja kuorma-autojen osuus tieliikenteen päästöistä on noin 36 prosenttia.

EU-tasolla tieliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöistä on reilu 70 prosenttia eli Suomessa tieliikenteen osuus on selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin 1.11.2019 asettamalle työryhmälle annettiin tehtäväksi valmistella Suomen tiekartta kohti fossiilitonta liikennettä.

Tieliikenteen päästöt riippuvat ajetuista kilometreistä eli ajosuoritteesta, ajoneuvon energiatehokkuudesta ja polttoaineen hiilisisällöstä. Näihin voidaan vaikuttaa useilla eri mekanismeilla, mutta joka tapauksessa ajoneuvokanta tulisi muuttua vähäpäästöisemmäksi.

Tämä vaatii käytännössä esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla ja uusiutuvilla polttoaineilla sekä kannan kiertonopeuden tehostamista. Lisäksi ajosuoritteiden määrän tulisi vähentyä. Tilastojen valossa näiden kehitys on ollut joko hidasta tai vääränsuuntaista.

Positiivinen kehitys ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräisissä päästöissä on pysähtynyt

Yksi nopea indikaattori päästötarkasteluun on ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt. Vuodesta 2006 vuoteen 2016 keskimääräiset päästöt vähenivät keskimäärin 3,9 prosenttia vuodessa, mutta seuraavina kolmena vuotena muutos jäänyt 0,9 prosentin tasolle.

Vuonna 2019 vähennyskehitys on käytännössä pysähtynyt. Vertailukelpoisuuden vuoksi tässä on laskettu tulokset vanhan NEDC-mittaustavan mukaisesti.

Kuvio 1. Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt 2006-2019, vanha NEDC-mittaustapa (g/km)
Kuvio 1. Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt 2006-2019, vanha NEDC-mittaustapa (g/km). Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot

Uudistettu mittaustapa on tuottanut vuoden 2019 tammi-lokakuun ensirekisteröinneissä 19,4 prosenttia korkeammat keskimääräiset päästöarvot kuin aiempi mittaustapa.

Vuonna 2019 lokakuuhun mennessä WLTP-mittaustavan mukaiset CO2-päästöt olivat keskimäärin 140,1 g/km, kun NEDC-mittaustavalla vastaava arvo oli 117,3 g/km.

Vuoden 2019 tiedoista näkyy, että bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen keskimääräiset päästöt ovat pysyneet ennallaan läpi vuoden. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien päästöt ovat hieman vähentyneet vuoden aikana.

Taulukko 1. Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO-päästöt 2019, uusi WLTP-mittaustapa (g/km)
Kuukausi Yhteensä Bensiini Diesel Maakaasu Bensiini/
sähkö
Sähkö Diesel/
sähkö
1 143,8 143,6 168,4 120,6 62,1 0,0 42,0
2 142,5 144,7 165,8 120,7 58,7 0,0 69,5
3 140,8 145,7 164,4 122,6 57,9 0,0 68,0
4 142,0 145,8 164,3 111,3 59,0 0,0 41,8
5 141,7 143,5 163,7 114,8 56,9 0,0 40,2
6 139,9 143,6 162,2 115,5 52,7 0,0 41,3
7 139,1 142,4 162,7 114,2 51,5 0,0 40,2
8 139,5 143,2 164,2 113,4 49,5 0,0 39,6
9 140,5 143,9 164,4 114,6 55,3 0,0 43,4
10 136,6 144,2 163,8 114,6 50,4 5,6 37,6

Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot

Yksi merkittävä globaali trendi on katumaastureiden suosion kasvu. Myös suomalaiset hankkivat entistä isompia autoja, esimerkiksi tänä vuonna uusista henkilöautoista noin 32 prosenttia on ollut katumaastureita.

Vuonna 2018 maailmassa uusista henkilöautoista miltei 40 prosenttia oli katumaastureita, kun vielä vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 10 prosentin luokkaa. Tämä näkyy myös päästötilastoissa, sillä katumaasturit kuluttavat keskimäärin noin neljänneksen verran enemmän energiaa keskikokoisiin henkilöautoihin verrattuna.

Autokanta vanhenee vuosi vuodelta

Vuodesta 2007 lähtien niin rekisterissä kuin liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on noussut joka vuosi. Vuosien 2007–18 aikana ajoneuvokannan keski-ikä on noussut 10,7 vuodesta 14,9 vuoteen.

Vastaavasti liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on noussut 10,4 vuodesta 12,1 vuoteen. Näiden osalta Suomi asemoituu lähinaapurien vertailussa ennemmin Baltian maihin kuin Pohjoismaihin.

Kuvio 2. Ajoneuvokanta (henkilöautot) ikäryhmittäin Pohjoismaissa ja Baltiassa 31.12.2017
Kuvio 2. Ajoneuvokanta (henkilöautot) ikäryhmittäin Pohjoismaissa ja Baltiassa 31.12.2017. Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot
Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot; Eurostat, ajoneuvotilastot

Syitä tähän on monia. Ensinnäkin ensirekisteröintien määrä on pysynyt matalana huippuvuosista ja tänä vuonna jäädään selvästi edellisvuosien tason alle. Toisekseen henkilöautoja on tuotu ulkomailta käytettynä yhä kiihtyvässä määrin viimeisten vuosien aikana.

Vuonna 2019 tuontiautojen keski-ikä on ollut noin kahdeksan vuotta. Samaan aikaan rekisteristä poistettujen henkilöautojen keski-ikä on pysynyt yli 20 vuodessa.

Tästä kaikesta seuraa se, että ajoneuvokannan kiertonopeus pysyy matalana ja lisäksi uusien autojen sijaan kantaan tuodaan entistä enemmän käytettyjä autoja erityisesti Ruotsista ja Saksasta.

Kuvio 3. Henkilöautojen ajoneuvokannan muutokset 2014-2019
Kuvio 3. Henkilöautojen ajoneuvokannan muutokset 2014-2019. Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot
Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kasvaa hitaasti

Positiivista kehitystä on ollut vaihtoehtoisten käyttövoimien määrän suhteellinen kasvu niin ensirekisteröinneissä kuin erityisesti käytettynä maahantuoduissa autoissa. Toisaalta absoluuttiset määrät ovat molemmissa tapauksissa edelleen vähäiset. Manner-Suomessa 30.9.2019 liikennekäytössä olevista henkilöautoista 98,6 prosenttia oli joko bensiini- tai dieselautoja.

Vuonna 2019 Manner-Suomessa on lokakuun loppuun mennessä ensirekisteröity 1 649 henkilöautoa, 1 633 kaasuautoa ja 4 391 ladattavaa hybridiä. Näiden osuus kaikista ensirekisteröinneistä on 7,9 prosenttia. 

Samaan aikaan maahan tuotiin käytettynä 344 sähköautoa, 4 870 ladattavaa hybridiä ja 1 199 joko osittain tai kokonaan kaasulla kulkevaa henkilöautoa. Näiden osuus kaikista maahantuoduista henkilöautoista oli 17,2 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2019 aikana ajoneuvokantaan lisätyistä henkilöautoista bensiinillä tai dieselillä kulki edelleen 89,3 prosenttia.

Kuvio 4. Henkilöautojen ensirekisteröinnit käyttövoimittain Manner-Suomessa 2014-2019
Kuvio 4. Henkilöautojen ensirekisteröinnit käyttövoimittain Manner-Suomessa 2014-2019. Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot
Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot

Lisäksi Suomeen tuodaan käytettynä edelleen absoluuttisesti ylivoimaisesti eniten käytettyjä dieselautoja erityisesti Ruotsista ja Saksasta.

Käytettynä maahantuotujen bensiini- ja dieselautojen keskimääräiset päästöt ovat myös selvästi vastaavia ensirekisteröintejä suuremmat.

Kuvio 5. Käytettynä maahantuodut henkilöautot käyttövoimittain 2014-2019
Kuvio 5. Käytettynä maahantuodut henkilöautot käyttövoimittain 2014-2019. Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot
Lähde: Tilastokeskus, ajoneuvotilastot

Liikkumisen tarve ei vähene

Liikkuminen on eittämättä suurten muutosten äärellä, mutta toisaalta liikkumisen tarve tuskin vähenee ainakaan lähitulevaisuudessa. Pikemminkin voisi ennustaa, että liikkumisen tarve ja erityisesti vaatimukset sen palvelutason osalta kasvavat.

Myös tilastojen mukaan yksityisautoilu on pitänyt edelleen pintansa liikkumismuotona ja esimerkiksi vuosien 2015–18 aikana tieliikenteen kokonaissuorite on kasvanut hitaasti mutta varmasti.

Maanteille tarvitaan siis nopeasti uusia vähäpäästöisempiä autoja, vaikka muut liikkumistavat muuttuisivatkin nykyistä suositummiksi.

 

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.

 

Lähteet:

Tilastokeskus, ajoneuvotilastot

Eurostat, ajoneuvotilastot

 

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta: