Yritystilastojen lainsäädäntöuudistusta (Frame regulation for integrated business statistics, FRIBS) on valmisteltu EU-yhteistyössä jo vuosikausia ja nyt se on vihdoin edennyt Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission trilogi-neuvotteluihin saakka. Tavoitteena on saada asetus­kokonaisuus voimaan porrastetusti vuoden 2021 alusta.

Uusi yritystilastojen asetuskokonaisuus kattaa yritystilastot aina yritys­rekisteristä suhdanne- ja rakenne­tilastoihin sekä ulkomaankauppa­tilastoihin.

Asetusuudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat uusiin tietotarpeisiin vastaaminen (palvelualat, globalisaatio, kasvu­yritykset jne.) sekä tilastojen laadun, ajan­tasaisuuden ja vertailu­kelpoisuuden parantaminen.

Keskeisiä tavoitteita ovat myös uusien tieto­lähteiden ja menetelmien nykyistä parempi hyödyntäminen, tiedonantaja­rasitteen vähentäminen ja yksikkö­kohtaisten tietojen vaihdon mahdollistaminen.

Käyn tässä artikkelissa läpi uudistuksen mukanaan tuomia parannuksia niin tietoja antavien yritysten kuin tilastojen käyttäjienkin näkökulmasta.

Palvelualojen tilastointi laajenee

Palvelualojen osuus arvonlisäyksestä on kasvanut ja sen myötä myös tarve palvelualojen tilastoinnin kehittämiselle on lisääntynyt. Viime vuonna palveluiden osuus Suomen kokonais­arvon­lisäyksestä oli 69 prosenttia, ja talouskasvu on viime aikoina pohjautunut juuri palvelualojen varaan.

Palvelualojen tilastointia parannetaan asetus­uudistuksen myötä niin suhdanne- kuin vuosi­tilastojenkin puolella.

Ensimmäisenä palveluiden tilastointi laajenee palveluiden volyymi-indeksillä, jonka julkaisu Suomessa aloitetaan maaliskuussa 2019 koskien tammikuun tietoja. Palveluiden volyymi-indeksiä tullaan tuottamaan lähes samalla toimiala­tarkkuudella kuin liikevaihto­sarjoja nykyisellään ja indeksien aikasarja ulottuu taannehtivasti aina vuoteen 2010 saakka.

Indeksilaskentamenetelmänä käytetään ketjuindeksiä, joka tarjoaa laadukkaan ja ajantasaisen suhdanne­kuvan. Uuden tilaston julkaisun myötä Suomi siirtyy samaan sarjaan Ruotsin ja Britannian kanssa, joissa palveluiden volyymi-indeksejä on tuotettu jo useamman vuoden ajan.

Palveluiden volyymi-indeksi lasketaan arvotietoja deflatoimalla, jolloin myös hintaindeksien on oltava laadukkaita ja kattavia. Tällä hetkellä palveluiden hintaindeksejä julkaistaan runsaalta 90 toimialalta ja asetus­uudistuksen myötä niitä tullaan tuottamaan myös monilta uusilta toimialoilta.

Viime vuonna aloitettiin uutena indeksinä muun muassa muiden liikennettä avustavien palveluiden hinta­indeksien julkistus. Tällä hetkellä työn alla on hintaindeksien kehittäminen toimialoille ’74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle’ ja ’82 Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle’.

Myös hintaindeksien sisältöä on laajennettu: Yrityksiltä yrityksille ja julkis­yhteisöille (Business to Business, BtoB) tuottamien palvelujen hinta­kehityksen sijaan indeksi kuvaa kaikille loppu­käyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hinta­kehitystä.

Tarkoitus on myös tulevaisuudessa laajentaa kaupan suhdanne­tilastojen toimiala­kattavuutta viimeistään seuraavan perusvuoden vaihdon yhteydessä vuonna 2022. Tällä hetkellä kaupan toimialojen liikevaihdon ja myynnin määrän aikasarjat painottuvat vähittäis­kauppaan, mutta asetus­muutoksen myötä toimiala­valikoima laajentuu myös moottori­ajoneuvojen kauppaan sekä tukku­kaupan toimialoille.

Tulevina vuosina on myös tarkoitus lisätä palvelualojen toimialojen kattavuutta yritysten rakenne- ja tilinpäätös­tilastoon, tytäryhtiö­tilastoihin sekä alueelliseen yritystoiminta­tilastoon.

Liikevaihtokuvaajat nopeutuvat kuukaudella

Talouden ja yritysten seurantaan kaivataan myös koko ajan entistä nopeampia tilastotietoja. Aiempaa tuoreempien tietojen tarve koskee niin suhdanne­tilastoja kuin laajemmalla sisällöllä tuotettavia vuositason rakenne­tilastojakin.

Toimialoittaisia liikevaihtokuvaajia on tähän saakka julkistettu pääosin 75 päivän viiveellä. Tammikuun 2019 tiedoista lähtien julkaisuviive lyhenee kuukaudella toimiala­tarkkuuden pysyessä nykyisellä tasollaan.

Nopeutuksiin päästään hyödyntämällä uusia nowcasting –menetelmiä ja liikevaihto­tietoja nopeammin kertyviä palkkasumma­tietoja. Nopeutuksen kääntöpuolena saattaa tosin olla, että joidenkin tarkempien toimiala­tietojen kohdalla uusimpien kuukausien tiedot tarkentuvat. Niistä tullaan viestimään käyttäjille julkistusten yhteydessä.

Liikevaihtokuvaajien menetelmäkehitystyötä jatketaan edelleen ja jopa alle kuukauden viiveellä tuotettavista liikevaihto­kuvaajista on saatu lupaavia tuloksia. Tulevaisuudessa on hyvinkin mahdollista, että liikevaihto­kuvaajia julkaistaan puolentoista kuukauden sijaan jopa alle kuukauden viiveellä, mutta sitä ennen on seurattava ja kehitettävä ennuste­malleja niin, että ennuste­virheet vielä pienenevät.

Globalisaatiotilastojen kattavuus ja laatu paranevat

Yritysten rakenteet monimutkaistuvat ja arvoketjut pirstaloituvat myös kansainvälisesti. Talouden tilastoinnin kannalta tarvitaan sekä entistä paremmin globalisaatiota kuvaavia aineistoja että kehittyneempiä tapoja tuotannon ja tulojen mittaamiseen.

FRIBS:n myötä globalisaatiota kuvaavien tilastojen perhe kasvaa yhdellä globaalien arvoketjujen tilastoinnin alkaessa. Arvoketjuihin liittyvään tieto­tarpeeseen pyritään vastaamaan aluksi ISS-tiedonkeruulla (International Sourcing Survey), jolla kerätään tietoja yritysten ulkoistamista toiminnoista kotimaassa ja kansainvälisesti.

Tähän saakka tiedonkeruuta on tehty muutaman kerran Eurostatin vetämissä kansainvälisissä hankkeissa pilotti­luonteisesti, mutta jatkossa tilastoa tuotettaisiin säännöllisesti kolmen vuoden välein. Tiedot kerätään toiminnoittain, jotta ne vastaisivat paremmin yritysten käytäntöjä.

Tilasto sisältää tietoja kotimaahan tai ulkomaille ulkoistetuista toiminnoista sekä näiden toimenpiteiden henkilöstö­vaikutuksista (uudet ja menetetyt työpaikat). Lisäksi tarkastellaan toimintojen siirtoa takaisin Suomeen sekä sen työllisyys­vaikutuksia. Yrityksiltä kysytään myös kannusteita ulkoistamiseen sekä merkittävimpiä ulkoistamisen esteitä.

Viimeisin tiedonkeruu on toteutettu keväällä 2018 ja tuloksia tutkimuksesta on julkaistu vuoden 2018 lopulla Kokeellisena tilastona.

Myös muita globalisaatiota kuvaavia tilastoja uudistetaan asetus­muutoksen yhteydessä.

Palveluiden ulkomaankaupasta ollaan näillä näkymin kehittämässä omaa raportointia Eurostatille ja mahdollisesti siihen perustuvaa omaa yritys­tilastoa. Toiveissa on lisäksi vapaaehtoinen palveluiden ulkomaan­kaupan jaottelu toimialan, kokoluokan ja omistaja­tyypin mukaan. Näille tiedoille on kansallisestikin kysyntää, ja asiaa on jo alustavasti suunniteltu yhteistyössä Tullin kanssa.

Asetusuudistuksesta huolimatta palveluiden ulkomaan­kaupan tietoja on tarkoitus kuitenkin jatkossakin julkistaa nykyisen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa­tilaston yhteydessä.

Myös tytäryhtiötilastoihin on tulossa muutoksia, jotka parantavat tilaston vertailtavuutta muihin yritys­tilastoihin: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston osalta tiedon­keruuseen tarvitaan tarkennuksia muun muassa henkilöstö­kulujen, investointien ja liikevaihdon käsitteiden osalta.

Jatkossa liikevaihtotieto haluttaisiin ilman veroja, mikä parantaisi tilaston tietojen vertailtavuutta muihin yritys­tilastoihin. Tilaston kattavuutta on myös tarkoitus laajentaa ainakin näillä näkymin koskemaan myös rahoitus- ja vakuutus­toiminnan toimialoja.

Ulkomaan tavarakauppatilastoinnin osalta asetusuudistus tuo merkittävän muutoksen tietojen keruuseen; jatkossa EU-vientitiedot on tarkoitus toimittaa myös muille maille ja niistä muodostuu suoraan kohdemaan tuontitiedot.

Yritysten tiedonantajarasite vähenee merkittävästi

Yritystilastoasetuksen uudistuksessa yhtenä merkittävänä tavoitteena on yrityksiin kohdistuvan tiedonantaja­rasitteen vähentäminen. Tässä edistytään oleellisesti uudistamalla tavaroiden ulkomaankauppa­tilastoinnin tiedonkeruuta.

Tällä hetkellä tavarakauppatilaston tarvitsemat tilastotiedot EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävästä kaupasta saadaan tullaus­järjestelmällä. Tiedot EU-jäsenmaiden välisestä kaupasta kerätään puolestaan yritys­tiedonkeruulla, jota kutsutaan Intrastat-järjestelmäksi. Viennin osalta ulkomaankauppa­tilastossa tilastoidaan tavaroiden vienti määränpää­maan mukaan. Tilastossa on sekä viennin arvo- että määrätiedot tavara­nimikkeittäin.

Jatkossa yrityskohtaiset EU-vientitiedot olisi pakollista toimittaa muille EU-maille ja niistä muodostuisivat vastapuolen tuontitiedot. Tämä vähentää merkittävästi yrityksiin kohdistuvaa tiedonanto­rasitetta. Pelkästään Suomessa on arvioitu, että muutos vähentäisi yritysten tiedonantaja­rasitetta lähes 130 henkilö­työvuodella.

Tullin tekemien tutkimusten mukaan myös vienti­tietojen laatu on tuonti­tietoja parempaa, jolloin tietojen vaihtamisen myötä myös ulkomaankauppa­tilastoinnin laatu paranee. Lisäksi maiden vienti- ja tuontitiedot ovat jatkossa paremmin tasapainossa, ja saamme yhtenäisemmän ja nykyistä laadukkaamman kuvan maiden välisistä tavara­virroista.

Laajemmin tietoja yritysten elinkaarista

Asetusuudistuksen myötä on myös tarkoitus julkaista kattavammin tietoa yritysten elinkaarista, aloituksista, lopetuksista sekä kasvu­yrityksistä. Tällä hetkellä Tilastokeskus julkaisee aihealueelta ainoastaan neljännesvuosittain aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastoa sekä konkurssi­tilastoja, joissa tiedot päätellään hallinnollisten aineistojen perusteella. Tätä kattavampia yritysdemografia­tietoja on toistaiseksi tuotettu lähinnä Eurostatin rahoittamissa erillis­projekteissa.

Jatkossa yritysdemografiatietoja olisi kuitenkin tarkoitus tuottaa ja julkaista nykyistä laajemmalla tieto­sisällöllä. Tilasto­kokonaisuus pitäisi sisällään tietoja yritysten rekisteröinneistä, konkursseista, aktiivisista yrityksistä, työnantaja­yrityksistä, ulkomaalais­omisteisista yrityksistä sekä niiden henkilöstö­määristä jne.

Kokonaan uutta tilastotietoa yritysdemografian osalta olisivat myös kasvu­yritysten tiedot, joita on aiemmin tuotettu lähinnä asiakas­rahoitteisina selvityksinä. Asetuksen myötä kasvuyritys­tietojen tuottaminen aloitetaan myös muissa EU-maissa, jolloin saadaan nykyistä paremmin ja yhtenäisemmin verrattua myös kasvuyritysten määriä ja henkilöstö­vaikutuksia eri maissa.

Tilastojen vertailtavuus paranee

Asetusuudistuksen myötä parannetaan myös yritys­tilastojen vertailtavuutta aina yritys­rekisteristä alkaen. Yritysrekisteristä halutaan jatkossa yhä vahvemmin kaikkien yritys­tilastojen otoskehikko niin jäsenmaissa kuin koko Euroopankin tasolla.

Jatkossa yritysrekisteri palvelee suhdanne­tilastoja nykyistä paremmin, kun se sisältää myös niissä tilasto­yksikkönä käytettävän toimiala­yksikön. Eurooppalainen konserni­rekisteri puolestaan hyötyy pakolliseksi tulevasta maiden välisestä yksikkö­tietojen vaihdosta, jonka myötä saadaan mm. tytäryhtiö­tilastojen ja suorien ulkomaisten sijoitusten otospohjaa parannettua merkittävästi.

Uudistuksen yhteydessä on käyty läpi tilastoissa käytettyjä käsitteitä ja määritelmiä, joita harmonisoidaan tilastojen välillä. Aiemmin eri tilastoissa on samoillakin muuttujilla voinut olla hieman toisistaan poikkeavia sisältöjä.

Tällaisista muuttujista esimerkkejä ovat niinkin keskeiset käsitteet kuin liikevaihto, investoinnit tai palkka­summa. Esimerkiksi Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilastossa liikevaihto on sisältänyt verot, kun taas muissa rakennetilastoissa näin ei ole. Palkkasumman käsitteessä eroa tekevät suhdanne- ja rakennetilaston tuloksiin muun muassa optioiden käsittely eri tavoin.

Jatkossa tällaisista eroavaisuuksista päästään eroon, jolloin tilastojen vertailukelpoisuus ja laatu paranevat.

Asetusta käsitellään parasta aikaa EU:n parlamentin, neuvoston ja komission kolmikanta­neuvotteluissa, trilogeissa. Toiveena on, että vuosien työ saataisiin päätökseen Romanian puheenjohtaja­kaudella tämän kevään aikana. Lähestyvien parlamentti­vaalien vuoksi aika saattaa kuitenkin käydä vähiin eikä työ ennätä valmistua kevään aikana, joten Suomi valmistautuu jatkamaan työtä syksyllä omalla puheenjohtajuus­kaudellaan. Myönteistä kuitenkin on, että asetuksen vaatimia muutoksia on meillä työstetty jo pitkälle ja tilastojen käyttäjät pääsevät hyödyntämään niitä jo tästä keväästä alkaen.

Kirjoittaja on kehittämis­päällikkö Tilasto­keskuksen yritys­tilastot -yksikössä.