Rakentamisen trendit ja muutokset huomioidaan rakennuskustannusindeksin uudistamisessa
Rakennuskustannusindeksin seuraavaksi perusvuodeksi vaihtuu 2021=100 ensi vuoden alussa. Perusvuosiuudistuksessa päivitetään indeksin painorakenne vastaamaan ajantasaista rakennustuotantoa ja kustannusrakenteita. Samalla tiedonkeruuta uudistetaan.
Uudistukseen vaikuttavia viime vuosien trendejä ovat mm. kerrostalorakentamisen kasvu, pientalorakentamisen ammattimaistuminen ja puumateriaalin käytön lisääntyminen.
Kerrostalorakentamisen kasvu näkyy talotyyppien painotuksissa
Rakennuskustannusindeksi kuvastaa ammattimaisen uudisrakentamisen kustannuksia rakennusyrittäjälle.
Indeksiin valitaan rakennus- ja asuntotuotantotilaston mukaan merkittävimmät rakennustyypit. Ne yhdistetään keskenään ominaisuuksiltaan ja kustannusrakenteeltaan samankaltaisten rakennusten kanssa neljäksi rakennushanketyypiksi (indeksitalotyyppi): pientalo, kerrostalo, palvelurakennus ja tuotantorakennus. Palvelurakennus vastaa rakennuskustannusindeksin 2015=100 hanketyyppiä toimitila.
Neljä talotyyppiä painotetaan rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksiin perustuen niiden osuuksiin uudisrakentamisen käypähintaisesta arvosta. Kuviossa 1 näkyvät talotyyppien keskinäiset osuudet uudisrakentamisen käyvästä arvosta vuodesta 2000 lähtien.
Kerrostalorakentamisen osuus uudisrakentamisen arvosta on ollut kuvion 1 tarkastelujaksolla alimmillaan 17 prosentissa finanssikriisin vuosina 2008-2009. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kerrostalorakentamisen osuus on ollut keskimäärin 31 prosenttia kaikesta rakennuskustannusindeksin kattamasta uudisrakentamisen arvosta. Kerrostalojen paino kokonaisindeksissä tuleekin nousemaan rakennuskustannusindeksin uudistamisen yhteydessä. Nykyisessä 2015=100 indeksissä kerrostaloja painotetaan 24 prosentilla.
Palvelurakennukset ovat olleet merkittävin rakennushanketyyppi koko 2000-luvun. Palvelurakennus tulee säilyttämään suurimman paino-osuuden rakennuskustannusindeksissä, vaikka sen merkitys pieneneekin kerrostalojen kasvun seurauksena. Tuotantorakennusten osuus on pysynyt tasaisena 20 prosentin tuntumassa viimeiset 10 vuotta, eikä sen painotuksessa ole odotettavissa suuria muutoksia.
Pientalojen liiketaloudellinen rakennuttaminen lisääntynyt, määrä romahtanut huippuvuosista
Rakennuskustannusindeksin pientalojen painon määrittämisessä huomioidaan vain niiden liiketaloudellisen rakentamisen arvo. Rakennusluvista saadaan tieto pääasiallisesta rakentajasta. Rakennushankeilmoitukseen (RH1-lomake) merkitään liiketaloudellinen rakentaja silloin, kun suurin osa rakentamistyöstä teetetään ulkopuolisella rakentajalla kuten työkunnalla, kirvesmiesryhmällä tai urakoitsijalla. Kun suurin osa rakentamistyöstä tehdään omatoimisesti, merkitään rakentajaksi muu.
Pientalojen liiketaloudellisen rakentamisen osuus pysyi keskimäärin 34 prosentissa vuoteen 2008 asti, mutta finanssikriisiin ajoittuvan notkahduksen jälkeen liiketaloudellinen rakentaminen on jatkuvasti kasvattanut osuuttaan.
Vuonna 2017 jo yli puolet pientaloista oli rakennusyritysten tekemiä. Vuonna 2020 osuus oli 57 prosenttia. Kuvion 2 tarkastelussa pientalot sisältävät omakoti- ja paritalojen lisäksi rivitalot, jotka ovat pääasiassa aina liiketaloudellisesti rakennettuja.
Pientalorakentamisen ammattimaistuminen on mielenkiintoinen kaupungistumiseen liittyvä ilmiö. Suomalaiset haluavat tutkimusten mukaan asua mieluiten omakotitaloissa ja jopa yhtiömuotoinen omakotirakentaminen on nostanut suosiotaan. Yhtiömuotoisessa omakotitalossa perustetaan taloyhtiö omakotitalon hallinnoimiseksi.
Liiketaloudellisen ja omatoimisen rakentamisen välinen rajanveto ei kuitenkaan ole aina helppoa, koska rakentamisessa on usein mukana sekä omatoimista että ammattimaista työtä. Myös talopaketteja voidaan hankkia erilaisilla valmiusasteilla eikä rakennushankeilmoituksen täyttöohjeissa oteta näihin suoraan kantaa.
Pientalojen ammattimaisen rakentamisen kasvusta huolimatta pientalojen merkitys rakennuskustannusindeksin talohanketyypeissä ei kuitenkaan nouse seuraavassa perusvuosiuudistuksessa, sillä pientalojen rakentamisen määrä on laskenut rajusti huippuvuosista (kuvio 3).
Uusien pientaloaloitusten lukumäärä on asettunut noin 10 000 asuntoon, kun 2010-luvun alussa lukema oli suurimmillaan lähes 16 800. 2000-luvun huippuvuosien yli 22 500 aloitettuun asuntoon verrattuna pientalojen rakentaminen on vähentynyt alle puoleen.
Liiketaloudellisen rakentamisen osuus on huomioitu myös kuvion 1 taustalla olevissa uudisrakentamisen käyvissä arvoissa niin, että pientalojen omatoiminen rakentaminen on jätetty tarkastelun ulkopuolelle rakennuskustannusindeksiin kuulumattomana.
Puurakentaminen lisääntynyt lähes kaikissa talotyypeissä
Rakennuslupien ominaisuustiedoista saadaan monipuolista tietoa rakennustavan muutoksista.
Rakennuskustannusindeksin painorakennetta varten on tarkasteltu rakennustyypeittäin esimerkiksi julkisivu- ja runkomateriaalivalintoja, lämmitystapoja ja lämmönlähteitä. Materiaalit, talotekniikan muutokset ja tilankäyttö rakennushankkeissa otetaan huomioon kunkin indeksitalotyypin kustannusrakenteessa.
Suomalaiset pientalot ovat pääasiassa puurakenteisia ja puun käyttö on niissä vielä entisestään lisääntynyt viime vuosina. Taulukossa 1 esitetään runkomateriaalien osuudet talotyypeittäin viiden vuoden keskiarvoina. Puurunkoisten pientalojen osuus on noussut 83 prosentista (keskiarvo 2011-2015) 85 prosenttiin (keskiarvo 2016-2020). Toiseksi suosituin runkomateriaali betoni on menettänyt asemaansa pientalojen runkorakenteissa.
| Betoni | Muu | Puu | Teräs | Tiili | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pientalo | ka 2011-2015 | 14 % | 1 % | 83 % | 0 % | 1 % |
| ka 2016-2020 | 12 % | 1 % | 85 % | 0 % | 1 % | |
| Kerrostalo | ka 2011-2015 | 94 % | 0 % | 4 % | 0 % | 1 % |
| ka 2016-2020 | 94 % | 0 % | 5 % | 0 % | 1 % | |
| Palvelurakennus | ka 2011-2015 | 65 % | 1 % | 18 % | 14 % | 2 % |
| ka 2016-2020 | 66 % | 2 % | 20 % | 12 % | 1 % | |
| Tuotantorakennus | ka 2011-2015 | 33 % | 0 % | 26 % | 40 % | 0 % |
| ka 2016-2020 | 33 % | 1 % | 27 % | 40 % | 0 % |
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Kerrostalot rakennetaan lähes pelkästään betonista (94%), mutta puurunkoisten kerrostalojen osuus on kasvanut hiukan.
Palvelurakennusten runkomateriaaleista betoni on selvästi yleisin noin 65 prosentin vakiintuneella osuudella, mutta puurakenteiset palvelurakennukset ovat yleistyneet hiukan teräksen menettäessä osuuttaan.
Puu on edelleen toiseksi yleisin palvelurakennusten runkomateriaali.
Puuta ainakin julkisivuun
Pientalojen julkisivumateriaalina puun suosio on lisääntynyt selvimmin. Puun osuus nousi 2010-luvulla 77 prosentista 83 prosenttiin (taulukko 2).
Puu on syrjäyttänyt erityisesti tiilen käyttöä pientalojen julkisivuissa. Julkisivujen verhoilu tiilellä onkin vähentynyt kaikissa muissa rakennustyypeissä paitsi tuotantorakennuksissa.
| Betoni | Kivi | Lasi | Metallilevy | Muu | Puu | Tiili | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pientalo | ka 2011-2015 | 6 % | 1 % | 0 % | 0 % | 6 % | 77 % | 10 % |
| ka 2016-2020 | 5 % | 2 % | 0 % | 0 % | 5 % | 83 % | 5 % | |
| Kerrostalo | ka 2011-2015 | 21 % | 1 % | 0 % | 0 % | 27 % | 6 % | 45 % |
| ka 2016-2020 | 25 % | 2 % | 0 % | 0 % | 24 % | 7 % | 40 % | |
| Palvelurakennus | ka 2011-2015 | 19 % | 1 % | 2 % | 30 % | 15 % | 13 % | 19 % |
| ka 2016-2020 | 23 % | 2 % | 3 % | 27 % | 14 % | 16 % | 16 % | |
| Tuotantorakennus | ka 2011-2015 | 13 % | 0 % | 0 % | 64 % | 11 % | 8 % | 2 % |
| ka 2016-2020 | 7 % | 0 % | 0 % | 71 % | 14 % | 5 % | 3 % |
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Kerrostalojen julkisivuissa tiili on kuitenkin edelleen eniten käytetty materiaali, mutta toiseksi yleisin materiaali betoni on kasvattanut osuuttaan.
Betonin käyttö on lisääntynyt myös palvelurakennusten julkisivuissa. Palvelurakennukset ovat keskenään hyvin erilaisia, minkä takia julkisivumateriaaleista ei löydy yhtä selvää suosikkia. Betoni, metalli, tiili ja puu ovat tyypillisimmät materiaalit ja näistä puu ja betoni ovat kasvattaneet suosiotaan tiilen ja metallin kustannuksella.
Muista rakennustyypeistä poiketen tuotantorakennuksissa puun ja betonin käyttö julkisivuissa on vähentynyt, mutta metallin lisääntynyt. Tuotantorakennusten runkorakentamisen materiaaleissa ei ole tapahtunut muutoksia.
Uusi indeksi julkaistaan helmikuussa
Rakennuskustannusindeksin uudistamisessa konsultteina toimivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n rakentamisen asiantuntijat, jotka toteuttivat Tilastokeskuksen toimeksiannosta painorakenteen, tiedonkeruukehikon sekä -otoksen päivityksen.
Uudistustyötä taustoittava VTT:n loppuraportti julkaistaan rakennuskustannusindeksin 2021=100 käyttöönoton yhteydessä. Uudistettu rakennuskustannusindeksi julkaistaan 15.2.2022.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.