Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Lainamarginaaleissa on tinkaamisen varaa

18.2.2013

Asuntolainojen marginaalit ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi puolessatoista vuodessa. Eivät silti ihan niin korkealle kuin pankinjohtajien puheista voisi päätellä. Vuodenvaihteessa viitekorkoina käytetyt Euribor-korot vaihtelivat 0,3-0,6 prosentin välillä, ja uuden asuntolainan sai keskimäärin 1,8 prosentilla. Lainamarginaali oli laskelmieni mukaan noin 1,4 prosenttia.

Tämän vuoden puolella euriborit ovat nousseet prosenttiyksikön kymmenyksen verran. Marginaalien kehityksestä alkuvuonna ei ole vielä tietoa, vain pankkien haarukointia julkisuudessa. Kauppalehdessä (1.2.) pankit kertoivat, että marginaali on noin 1,5 prosenttia.

Pankit selittävät marginaalien nousua pankkiverolla, vakavaraisuuden nostovaatimuksella ja Liikasen työryhmän ehdotuksilla koskien pankkien tulevaa sääntelyä ja ohjausta. OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen totesi 29.1.2013, että pankkiverosta tulee asuntolainojen marginaaleihin 0,07 prosenttiyksikön korotustarve. Kannattaa panna merkille, että pilkun ja seiskan välissä on nolla. Niin suuria paineita siis. Ja suomalaisten pankkien vakavaraisuus on jo tällä hetkellä korkeampi kuin tulevat EU-vaatimukset. Ennakkosäästämisvelvoitteesta ja Liikasen työryhmän vaatimuksista vasta keskustellaan.

Mitkä ovat todelliset syyt marginaalien 0,8 prosentin nousun takana? Suomalaispankkien voitot olivat viime vuonna ennätystasolla ja asuntolainojen luottotappiot olemattomia. Pankkien riskit tulevat yrityslainoista ja sijoituspuolelta. Pankkiveron lainamarginaaleihin kohdistama kustannusvaikutus on yrityslainoilla 0,4 prosenttiyksikköä eli kuusinkertainen asuntolainoihin verrattuna. Tulee pyytämättäkin mieleen, että uusien asuntolainojen ottajat subventoivat viime vuosien alhaisia marginaaleja ja tasaavat yrityslainojen riskejä.

Pankit eivät pääse kiinni vanhoihin marginaaleihin, vaikka mieli tekisi. Pankit ovat vilkuilleet myös muiden maiden asuntolainamarkkinoita. Suomessa saa tällä hetkellä Euroopan halvinta asuntolainaa, marginaalien kohoamisesta huolimatta. Pohjoismaisten pankkien pääkonttoreista on taidettu huomauttaa asiasta suomalaisille pankinjohtajille. Pääsyy alhaisiin korkoihin Suomessa on se, että lainat sidotaan lyhyisiin, kuuden kuukauden tai vuoden Euribor-korkoihin. Keski-Euroopassa asuntolainat sidotaan hitaammin reagoiviin pidempiin korkoihin.

Vaikka Finanssivalvonta ei ole saanut vielä valtuuksia määrätä 5–20 prosentin ennakko­säästämis­velvoitetta uusiin asuntolainoihin, tuntuvat pankit jo toteuttavan ehdotusta. Meillä pankit ovat hyvin kuuliaisia. Ne noudattavat toiminnassaan ja hinnoittelussaan lakeja ja säädöksiä jo tänään, vaikka niistä vasta keskustellaan eduskunnassa ja EU-tasolla.

Miten lainanhakijan tulisi sitten vastata, jos pankinjohtaja esittää 1,5–2 prosentin marginaalia? Riippuu tietysti hartioiden leveydestä: lainamäärästä, säästöistä, vakuuksista, palkasta, työpaikan pysyvyydestä, pankkisuhteesta. Asuntolainassakin joutuu maksamaan riskistä. Jos hartiat ovat kunnossa, ei kannata tyytyä pankinjohtajien julkisuudessa puhumaan 1,5 prosentin marginaaliin. Keskustelu kannattaa aloittaa lähempää yhtä kuin puoltatoista prosenttia.

 

Ilkka Lehtisen artikkeli talouskriisin vaikutuksista suomalaisten asumiseen julkaistaan Hyvinvointikatsauksen maaliskuun numerossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons