tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Asuntorakentaminen kaukana huippuvuosista

16.12.2016

London School of Economicsin professori Paul Cheshire kirjoitti loka­kuussa tutkimus­keskus The Spatial Economics Research Centren (SERC) blogissa Englannin ja erityisesti Lontoon asuntotuotannosta kriittiseen sävyyn.

Lontooseen vuosittain valmistuvien asuntojen luku­määrä on ollut 2000-luvulla noin 20 000 asuntoa vuosittain, vaikka tavoitteet ovat olleet huomattavasti korkeammalla. Esimerkiksi 1930-luvulla vastaava luku oli lähes 80 000 vuosittain. Kaupungin väki­luku kasvaa ennusteiden mukaan lähes 1,2 miljoonalla asukkaalla eli noin 14 prosentilla vuosina 2014–2024. Ei käy kateeksi uusia tulokkaita.

Helsingin kaupungin tieto­keskus ylläpitää Helsingin historiallisia aika­sarjoja muun muassa valmistuneista asunnoista.

Helsinkiin valmistui vuosina 2000–2009 selvästi enemmän asuntoja kuin 1920- ja 1930-luvuilla (kuvio 1). Väkiluvun taas ennustetaan kasvavan 2025 mennessä niin sanotun perus­vaihtoehdon mukaan noin 55 000 uudella asukkaalla eli noin yhdeksän prosenttia kumulatiivisesti.

Näiden lukujen valossa Helsingin asunto­tilanne ei ole lainkaan niin ongelmallinen kuin esimerkiksi Lontoossa.

Kuvio 1. Valmistuneet asunnot ja väestö Helsingissä 1920–2015

Kuvio 1. Valmistuneet asunnot ja väestö Helsingissä 1920–2015  Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015

Toisaalta kuviosta 1 nähdään, että edelliseen suureen kaupungistumis­aaltoon 1950- ja 1960-luvuilla pystyttiin asunto­tuotannolla reagoimaan nopeammin. 1960-luvulla Helsinkiin valmistui noin 60 000 ja 1950-luvullakin lähes 40 000 asuntoa. Huippuvuonna 1961 Helsinkiin valmistui yli 8500 asuntoa.

Kun verrataan 2000-lukuun, 1960-luvulla Helsinkiin valmistui yli 70 prosenttia enemmän asuntoja. 2010-luvun toistaiseksi toteutuneella keski­arvolla päästäisiin osa­puilleen 1950-luvun tasolle, kun lukuun lisätään käyttö­tarkoituksen muutokset. Vuosien 2010–2015 asunto­tuotannon keski­arvo on kuitenkin yhä noin 35 prosenttia jäljessä 1960-luvun keski­arvosta.

Tilannetta mutkistaa se, että pääkaupunki­seudulla on valmistunut asuntoja myös Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle. Niissä asunto­tuotannon huippu­vuodet ajoittuivat 1970-luvulle, jolloin Espooseen valmistui 24 614 ja Vantaalle 28 891 asuntoa. Vuosien 2010–2014 toteutuneella keski­arvolla vastaavat luvut 2010-luvulla olisivat 23 750 ja 16 980 asuntoa.

Espoon asunto­tuotanto ei koskaan romahtanut; asuntoja valmistui yli 20 000 niin 1980-, 1990- kuin 2000-luvullakin. Vantaan asunto­tuotanto taas ei koskaan palannut lähelle huippu­vuosien tasoa.

Pelkkä rakennus­lupien myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asuntoja alkaa välittömästi valmistua. Asunnot pitää myös rakentaa. Myönnettyjen rakennus­lupien ja aloitettujen rakennusten välillä onkin tietty viive, jota voidaan kutsua vaikka lupa-aloitus­viiveeksi.

Kuvio 2. Myönnetyt luvat, aloitetut asuin­rakennukset ja valmistuneet asuin­rakennukset Helsingissä

Kuvio 2. Myönnetyt luvat, aloitetut asuin¬rakennukset ja valmistuneet asuin¬rakennukset Helsingissä  Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

Vuosina 1995–2000 myönnettyjen lupien ja aloitettujen rakennusten asuntojen kappale­määrät olivat vielä lähellä toisiaan (kuvio 2). Joka vuosi kuitenkin myönnettiin rakennus­lupia enemmän kuin asuntoja on oikeasti aloitettu rakentamaan. Vuodesta 2000 eteenpäin vaihtelu on suurempaa ja finanssi­kriisi näkyy tässäkin tilastossa.

Erotusta ei ole mielekästä tarkastella vuosittain, mutta kumulatiivinen erotus pidemmältä ajanjaksolta on kiinnostava. Vuosina 1995–2015 asuntoja valmistui lähes 4 000 vähemmän kuin lupia myönnettiin. Erotus vastaa karkeasti yhden vuoden valmistuneiden asuntojen luku­määrää 2010-luvulla.

Tulevaisuudessa Helsingin asunto­tuotantoa pyritään lisäämään merkittävästi muun muassa uuden yleis­kaavan myötä. Kaavoituksen ja rakennus­lupien myöntämisen lisäksi on hyvä huolehtia siitä, että asunnot myös rakennetaan aika­taulussa, ja että jälki on laadukasta.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

Artikkeli
30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.