Vanhoja osakeasunto­kauppoja tehtiin tämän vuoden tammi–huhtikuussa saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Tämä merkitsee noin 63 000 kauppaa vuodelle 2018. Oletuksena on, että alku­vuoden vire säilyy eikä taloudessa tapahdu suuria myllerryksiä. 

Tällä vuosi­tuhannella vanhojen osake­asuntojen kauppoja on tehty vuodessa keski­määrin 70 000. Kun uusien asuntojen tuotanto jatkuu lähivuosina ennätystasolla ja vuokra-asuntojen tarjonta on vilkasta, ei vanhojen osakeasuntojen kauppojen määrä juuri nykytasolta nouse parin seuraavan vuoden aikana.

Vanhoja omakotitalo­kiinteistöjen kauppoja tehtiin viime vuonna 13 072. Ensimmäisellä neljänneksellä 2018 kaupan­käynti pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Tämä tahti viittaa koko vuoden osalta noin 13 100 vanhan omakoti­talon kauppaan eli ollaan pitkän ajan keski­arvossa. Tilastoista puuttuvat kokonaan vuokratontilla myydyt omakotitalot (ei tilastoida). Lisäksi vanhojen osakeasuntojen tilastossa (63 000) on omakotitaloja. Kaikkiaan pientaloja myytiin viime vuonna reilut 16 000 vanhaa omakotitaloa.

Uusia kiinteistö­muotoisia omakoti­taloja valmistui viime vuonna 7 400. Tänä vuonna päästään ehkä 7 200 uuteen omakoti­taloon ja rakennustilastojen sisältämien lupa- ja aloitustietojen perusteella lähivuosina pysytään tuotannossa nykytasolla. 

Uusien omakoti­talojen rakentaminen on romahtanut viime vuosina. Pitkän ajan keskiarvo­tuotanto on ollut 12 200 omakoti­taloa vuodessa. Omatoiminen omakotitalojen rakentaminen näyttää hiipuvan voimakkaasti. Toisaalta vanhojen omakotitalojen runsas tarjonta tekee uusien omakotitalojen rakentamisen haasteelliseksi.

Ainoastaan uusien osake­asuntojen tuotanto käy edelleen kuumana. Niitä valmistuu tänä vuonna  yli 29 000, mikä on reilusti yli pitkän ajan keski­arvon 12 200. Liikkeellä ovat tavallisten ostajien lisäksi edelleen asunto­rahastot, institutionaaliset sijoittajat kuten vakuutus­yhtiöt sekä yksityiset sijoittajat. Lähivuosina uusien osakeasuntojen tuotanto pysyy arviolta 25 000–27 000 tasolla.

Varovasti arvioituna viimeisen kolmen–neljän vuoden aikana sijoitusvuokra-­asuntoja on valmistunut tai on valmistumassa ainakin 30 000.

Uusien osakeasuntojen kasvanut tarjonta selittää osaltaan vanhojen asuntojen kaupan­käynnin alhaisen tason. Sijoittajien ostamien uusien asuntojen kaupassa ei synny asunto­kaupan ketjua, mikä pitää vanhojen asuntojen kaupan määrän vaisuna.

Viime vuonna näytti siltä, että asuntotuotanto lähtee vuoden 2018 jälkeen selvään laskuun. Maaliskuun 2018 rakennuslupien ja aloitusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että vielä vuosina 2019 ja 2020 valmistuu selvästi keskimääräistä enemmän uusia osakeasuntoja. 

Asuntokauppoja on laajassa mielessä (myydyt asunnot ja itse rakennetut omakoti­talot) tehty tällä vuosi­tuhannella vuodessa keski­määrin 107 300. Vuonna 2017 kauppoja tehtiin 103 400 ja tänä vuonna päästään ehkä 112 500 kauppaan, kiitos uusien osakeasuntojen kaupan vilkastumisen. Koko asuntotuotanto näyttää pysyvän lähivuodet yli 40 000 asunnossa.

Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys eriytyy voimakkaasti. Pääkaupunkiseudulla ja muutamassa kasvukeskuksessa hinnat nousevat pari kolme prosenttia vuositasolla. Taantuvilla paikkakunnilla hinnat laskevat saman verran. Kaikki talouden merkit viittaavat siihen, että tämä kehitys jatkuu myös lähivuosina. 

Pääkaupunki­seudulla vanhat osake­asunnot ovat kallistuneet vuodesta 2010 noin 15 prosenttia, muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet reilun prosentin (Kuvio 1). Yksiöissä hintojen eriytyminen on ollut vielä keskimääräistä selvästi suurempaa. 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.