Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Sinunkin elämällesi oikea hinta?

11.4.2018
Twitterissä: @TimoKoskimaki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi (HS 10.4.) laskevansa jokaiselle kansalaiselle riskiarvion, joka kuvaa yksilöllisesti kunkin meistä terveyden­huolto­järjestelmälle aiheuttamia kustannuksia. Laskelma perustuisi jokaisen henkilökohtaiseen terveys­historiaan ja lisäksi tarkkoihin ammatti-, työhistoria- ja koulutus­tietoihin.

Laskelmaa ja muita vastaavia kalkyylejä on tarkoitus käyttää tulevien sosiaali- ja terveys­palveluiden maksatus­järjestelmässä ja muissa sote-järjestelmän ohjaus- ja valvonta­tehtävissä. Tällaisten laskelmien tekemistä ja käyttöä kutsutaan mm. sote-keskustelussa tiedolla johtamiseksi.

Läpinäkyvyyttä tiedolla johtamiseen

Toki on hienoa, että päätökset perustuvat tietoon eivätkä poliittis­luontoiseen kaupan­käyntiin. Tiedon käyttö on kuitenkin myös vallan käyttöä ja sen pitää olla läpinäkyvää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, ettei se aio kertoa kansalaisille kalkyyliensä tuloksia. Tulokset tulisivat käyttöön ainoastaan terveydenhuollon hallinnon virkamiehille ja palveluja tarjoaville yrityksille.

Ajatus on yllättävä etenkin sen vuoksi, että toukokuun alussa on astumassa voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Asetuksessa taataan kansalaisille selvästi nykyistä paremmat oikeudet hallita omia tietojaan ja velvoitetaan tietoja käsittelevät organisaatiot läpinäkyvään toimintaan.

Lainsäädäntöä kunnioitettava

Hahmotelluissa laskelmissa kerrotaan käytettävän myös Tilastokeskuksen tilasto­tarkoituksiin keräämiä tietoja.

Tuntematta suunnitelman yksityiskohtia on vaikea sanoa, olisiko tällainen tilastodatan käyttö ylipäätään mahdollista: tilasto­lain­säädännössä edellytetään, että tilastointia varten kerättyjä tietoja ei luovuteta tunnisteellisina muihin käyttö­tarkoituksiin kuin tilastointiin.

Niin sanottuna pseudonymisoituna datana, jolloin henkilö ei ole identifioitavissa, tilastoaineistoa voidaan luovuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja tilastollisiin selvityksiin.  

Olisi tarpeen, että kaikessa tiedolla johtamisessa noudatettaisiin tilasto­lain­säädännön periaatetta, joissa tietojen käyttö yksilöä koskevaan hallinnolliseen päätöksen­tekoon selvästi erotetaan tietojen käytöstä tilastointiin, tutkimukseen ja organisaatioiden yleiseen johtamiseen. 

Uudet lakihankkeet riski yksityisyyden suojalle?

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä useampia lakihankkeita, joiden tarkoitus on edistää tiedolla johtamista, tärkeimpinä laki sosiaali- ja terveys­tietojen tieto­turvallisesta käytöstä ja joukko sote-kokonaisuuteen liittyviä lakeja. Lisäksi käynnissä on kansallisen tietosuojalain käsittely.

Lakiehdotusten yhteisenä piirteenä on se, että niissä ehdotetaan sosiaali- ja terveysalan viranomaisille hyvin laajoja tiedonsaanti­valtuuksia paitsi sote-toimijoilta myös muilta rekisteri­viranomaisilta.

Lakiesityksissä on kovin vähän pidäkkeitä tai menettely­tapoja sille, mitä tietoja sosiaali- ja terveysalan viranomaiset voisivat muilta toimijoilta vaatia. Pidäkkeitä on niukasti myös sille, miten viranomaiset saamiaan tietoja tarkkaan ottaen käyttävät.

Toivon lainsäätäjiltä valveutuneisuutta sille, että kyseisissä lakihankkeissa kansalaisten yksityisyyden suoja ja tietojen asianmukainen käyttö turvataan.

 

Timo Koskimäki on Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtaja.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons