tk-icons
Sivuston näkymät

Pääseekö Suomen teollisuus­tuotanto pitkän aikavälin kasvu-uralle?

8.2.2019
Kari Rautio

Suomessa on tilastoitu teollisuus­tuotantoa toista sataa vuotta. Viime vuosien romahdukseen asti trendi oli notkahduksista huolimatta ylöspäin.

Teollisuuden kasvu on ollut olennaisimpia yhteis­kunnallisia kehitys­suuntia Suomessa. Tehdas­teollisuuden keski­määräinen vuosi­kasvu oli vuosina 1900–1965 runsaat 5 prosenttia, 1945–1965 peräti runsaat 7 prosenttia. Suomi muuttui maatalous­yhteiskunnasta teollisuus­yhteiskunnaksi.

Pienenä avoimena taloutena Suomi on ollut riippuvainen viennistä ja riittävistä investoinneista. Tätä kehitystä tuettiin kaikin keinoin, vastapainona oli kotimaisen kulutuksen vaisu kehitys.

Devalvaatiot olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Palkka­tason kehitys laahasi muiden Pohjois­maiden perässä. Aina kun näytti, että talous alkaa sakata ja viennin veto hyytyä, tehtiin devalvaatio ja päästiin uudelleen kasvu-uralle.

Teollisuustuotannon keski­määräinen kasvu­vauhti hidastui vuoden 1965 jälkeen keski­määrin 4,6 prosenttiin vuosina 1966–1998.

Euroaikana keskimääräinen vuosi­kasvu on ollut vain 1,7 prosenttia. Tuotanto pysyi kuitenkin pitkän aika­välin kasvu-uralla aina finanssi­kriisiin eli vuoteen 2008 saakka (kuvio 1).

Kuvio 1. Teollisuus­tuotannon volyymi-indeksi 1925-2018, 1938=100
Kuvio 1. Teollisuus¬tuotannon volyymi-indeksi 1925-2018, 1938=100 Lähde: Vuodet 1925¬–1958: Margit Sahavirta, Teollisuus¬tuotannon volyymi-indeksi vuosina 1925–1958, eripainos tilasto¬katsauksista 1959:10 & Tilasto¬keskus arkisto, teollisuus¬tuotannon volyymi-indeksin tilastoja 1959–2018
Lähde: Vuodet 1925­–1958: Margit Sahavirta, Teollisuus­tuotannon volyymi-indeksi vuosina 1925–1958, eripainos tilasto­katsauksista 1959:10 & Tilasto­keskus arkisto, teollisuus­tuotannon volyymi-indeksin tilastoja 1959–2018

Finanssikriisi iski kuin talvi­sota

Vuonna 2009 teollisuus­tuotanto väheni runsaat 18 prosenttia. Edellisen kerran Suomen taloudessa koettiin vastaava romahdus talvi­sodan vuonna 1940.

Milloinkaan muulloin lähes sadan vuoden aikana teollisuus­tuotanto ei ole yhtenä vuonna laskenut niin dramaattisesti kuin talvi­sodan ja finanssi­kriisin myötä.

Vuoden 1940 romahduksesta toivuttiin suhteellisen nopeasti, ja vuoden 1938 taso ylitettiin vuonna 1946. Tähän päästiin osittain devalvaatioiden avulla. Sotien jälkeenkin iskeneistä lamoista tai taantumista selvittiin, ja aina selviytymisiin liittyivät devalvaatiot.

Vuodesta 1999 lähtien Suomi on ollut osa euro­aluetta, ilman omaa rahaa ja raha­politiikkaa. Ulkoisista shokeista pitäisi selvitä sisäisellä devalvaatiolla eli palkkoja ja muita kustannuksia alentamalla. Tie on huomattavasti kipeämpi kuin valuutta­kurssien muuttaminen.

Kun finanssikriisistä on kulunut 10 vuotta, teollisuus­tuotantomme on edelleen runsaat 9 prosenttia vuoden 2008 ala­puolella. Vuoden 2008 tason saavuttaminen näyttää kaukaiselta haaveelta, varsinkin jos uusi taantuma iskee talouteen, kuten moni povaa.

Suomi on edelleen viennistä riippuvainen maa, ja meihin kansain­välisen talouden vaikeudet osuvat kipeästi.

Talouskuri kuristi kasvun

Tehdasteollisuuden osuus koko Suomen talouden arvon­lisäyksestä oli ennen finanssi­kriisiä 23,7 prosenttia. Saksassa osuus oli 22,5 prosenttia.

Finanssikriisin seurauksena tehdas­teollisuuden osuus on Suomessa laskenut enemmän kuin muissa euro- tai EU-maissa. Se oli 17,6 prosenttia vuonna 2017. Saksassa osuus oli noussut 23,7 prosenttiin.

EU:n ja euro­alueen malli­oppilaana Suomi omaksui finanssi­kriisin alusta alkaen Euroopan Keskus­pankin suositteleman talouskuri­politiikan.

Mutta, kuten Mark Blyth toteaa Talouskuri-kirjassaan, politiikka ei ole selvästikään toiminut, jos sillä tavoitellaan velan pienentämistä ja kasvun edistämistä. Kriisi on johtunut pankeista, ratkaisunkin pitäisi löytyä sieltä.

Se, että EU:n johtajat valitsivat pian talouden hoito­keinoksi julkisten menojen leikkaamisen, oli kohtalokas virhe, arvioi puolestaan taloustieteen professori Matti Tuomala.

Myös nobelisti Joseph E. Stiglitz toteaa Euro-kirjassaan, että euro­kriisiä on hoidettu väärin. Kriisin alussa ylijäämä­maiden kuten Saksan olisi pitänyt nostaa palkkojaan ja vauhdittaa inflaatiota. Niin euro olisi heikentynyt ja kriisi­maat kuten Kreikka olisivat voineet lisätä vientiään halventuneen euron johdosta. Näinhän Saksa ei toiminut.

Jotta yhteisvaluutta onnistuisi, maiden pitää olla riittävän saman­kaltaisia. Euro­maat eivät sitä ole. Euro­alueella on sekä ylijäämä- että alijäämä­maita. Tällaisessa tilanteessa yksi korko ja yksi valuutta ei sovi ongelmien ratkaisuun.

Kun finanssikriisi iski ja velka­suhteet ylittivät sallitut rajat, EU:n komissio ja EKP vaativat joko verojen korotuksia tai julkisen kulutuksen alentamista. Tästä kuri­politiikasta seurasi kasvun hyytyminen ja velkaantumisen kasvu.

Nyt jopa Kansain­välisen valuutta­rahaston johto on muuttanut politiikka­suosituksiaan euro­alueen osalta. IMF toivoo talouskuri­politiikan hölläämistä ja elvyttävän finanssi­politiikan ottamista keino­valikoimaan.

EKP:n johdossa näyttää edelleen olevan saman­lainen käsitys kuin Titanicin kapteenilla. Kurssia ei muuteta piiruakaan, vaikka uusi katastrofi olisi näkö­piirissä.

***

Oma 30 vuoden rupeamani teollisuus­tuotannon tilastoijana on päättymässä. Kesän tullen on aika jättää työ nuoremmille.

Arvioni on, että seuraajani raportoivat vuoden 2025 paikkeilla teollisuus­tuotannon nousseen finanssi­kriisiä edeltäneelle vuoden 2008 tasolle. Mutta pitkän aika­välin kasvu-uraansa Suomen teollisuus­tuotanto ei enää saavuta. Vaikka, kuten tunnettua, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden… 

 

Kari Rautio on laskenut teollisuus­tuotannon volyymi-indeksiä vuodesta 1987. Hän jää eläkkeelle elokuussa 2019.

 

Lähteet:

Suomen teollisuus ja teollinen käsityö 1900-1965: Reino Hjerppe- Riitta Hjerppe- Kauko Mannermaa – O.E.Niitamo-Kaarlo Siltari Suomen Pankki Helsinki 1976. Uudenmaan Kirja­paino Oy

Mark Blyth: Talouskuri: vaarallisen opin historia. Vasta­paino Tampere 2017

Kansan Uutiset 25.11.2018

Kauppalehti 16.11.2018 ja 17.12.2018

Joseph E. Stiglitz: The Euro: How a common currency threatens the future of Europe 2016

Tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastoja

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta: