4. Koulutustarvetta liiketalous- ja oikeustieteissä

Hieman vajaa puolet, eli 46 prosenttia 18–64-vuotiasta suomalaisista koki tarvitsevansa ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta vuonna 2012. Osuus oli hieman korkeampi kuin kuusi vuotta aikaisemmin. Tällöin ammatillista lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 43 prosenttia 18–64-vuotiaista. Vuosituhannen alussa koulutustarvetta kokevien määrä oli vielä niinkin korkea kuin 54 prosenttia. Nyt näyttääkin siltä, että viime vuosikymmenen alkupuoliskon raju pudotus koetussa koulutustarpeessa on taittunut.

Naiset kokivat tarvitsevansa lisää ammattitaitoaan kehittävää tai uraansa edistävää koulutusta useammin kuin miehet (kuvio 4.1). Naisista tällaista koulutusta koki tarvitsevansa puolet, miehistä vajaat kymmenen prosenttiyksikköä harvempi. Koettu ammatillinen lisäkoulutustarve oli molemmilla sukupuolilla vähäisempää kuin vuosituhannen alussa.

Kuvio 4.1 Ammatillinen aikuiskoulutustarve sukupuolen mukaan vuosina 2000, 2006 ja 2012 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Kuvio 4.1 Ammatillinen aikuiskoulutustarve sukupuolen mukaan vuosina 2000, 2006 ja 2012 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Mitä nuoremmasta henkilöstä oli kysymys, sitä todennäköisemmin hän koki tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta (kuvio 4.2). Kun alle 35-vuotiaista reilusti yli puolet ilmoitti tarvitsevansa lisää ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta vuonna 2012, oli 55–64-vuotiaista vastaavasti kokevia vajaa kolmannes. Koettu ammatillinen lisäkoulutustarve laski hyvin tasaisesti nuorimmasta vanhimpaan ikäluokkaan siirryttäessä.

Kuvio 4.2 Ammatillinen aikuiskoulutustarve iän mukaan vuonna 2012 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Kuvio 4.2 Ammatillinen aikuiskoulutustarve iän mukaan vuonna 2012 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Eniten ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutustarvetta koettiin liiketalous- ja oikeustieteen sekä terveys- ja sosiaalialan koulutuksiin (taulukko 4.1). Liiketalous- ja oikeustieteissä ammatillista lisäkoulutusta koki tarvitsevansa reilu neljännes niistä 18–64-vuotiaista, jotka olivat ilmaisseet lisäkoulutustarpeensa. Terveys- ja sosiaalialan koulutusta ilmoitti tarvitsevansa joka viides, samoin insinööritieteitä (tekniikka, tuotanto, rakentaminen). Tietotekniikka-sisältöistä ammatillista lisäkoulutusta ilmoitti tarvitsevansa 14 prosenttia ja vieraita kieliä 11 prosenttia ammatillista lisäkoulutusta tarvitsevista.

Sukupuolten välillä eroja oli ainoastaan terveys- sekä insinööritieteiden koulutustarpeessa. Naiset ilmoittivat tarvitsevansa terveysalan ammatillista lisäkoulutusta selvästi useammin kuin miehet. Heistä tätä koulutusta ilmoitti tarvitsevansa noin joka kolmas, miehistä ainoastaan noin joka kahdeskymmenes koulutustarpeensa ilmaisseista. Insinööritieteiden osalta tilanne oli tasan päinvastainen.

Taulukko 4.1. Ammatillinen aikuiskoulutustarve sisällön mukaan vuonna 2012 (18–64-vuotias väestö, joka oli ilmaissut tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta)

Koulutuksen sisältö %
Liiketalous- ja oikeustieteet 28
Terveys- ja sosiaaliala, hyvinvointi 20
Tekniikka, tuotanto, rakentaminen 18
Tietotekniikka 14
Vieraat kielet 11
Palvelut, harrastukset, turvallisuusala 11
Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet, journalistiikka 9
Taideaineet 7
Muut aineet 17

Huom! Osuudet eivät summaudu 100 prosenttiin, koska vastaaja sai vastata 1-5 alaa .

Reilu kolmannes, eli 36 prosenttia, 18–64-vuotiaista suomalaisista ilmoitti tarvitsevansa koulutusta harrastuksiinsa tai vapaa-aikaansa liittyen. Naiset ilmoittivat miehiä useammin tarvitsevansa tällaista koulutusta. Heistä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvää koulutusta tarvitsi noin neljä henkeä kymmenestä, miehistä kolme henkeä kymmenestä.

Harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvää koulutusta ilmoittivat tarvitsevansa eniten 25–44-vuotiaat. Heistä noin neljä henkeä kymmenestä koki tarvetta tämänlaatuiselle koulutukselle. Muilla ikäluokilla vastaava osuus oli noin kolme kymmenestä.


Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Helena Niemi 09 1734 2488 =>(9.6.2014 alkaen 029 551 2488), Timo Ruuskanen 09 1734 3620 =>(9.6.2014 alkaen 029 551 3620), Tarja Seppänen 09 1734 3220 =>(9.6.2014 alkaen 029 551 3220), aikuiskoulutus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 28.5.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutukseen osallistuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=2489-6918. Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2012, 4. Koulutustarvetta liiketalous- ja oikeustieteissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aku/2012/02/aku_2012_02_2014-05-28_kat_004_fi.html