Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 13.4.2007

Kärjessä Itä-Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa - teollisuusvetoiset maakunnat vaikeuksissa

21.9.2007 Aikasarjaa 1975-2004 koskevat tiedot on korjattu tuoteverojen, tuotantotukipalkkioiden ja bruttokansantuote markkinahintaan osalta.

Alueiden tuotannon ja työllisyyden kasvuerot ovat supistuneet 2000 -luvun kuluessa. Tasaantuminen näkyy selvästi seutukuntien kehityksessä. Tasoittumisen syynä on ollut ensisijaisesti kärjessä olleiden seutujen kasvuvauhdin hidastuminen, ei niinkään heikoimpien alueiden kehityksen parantuminen. Tieto- ja viestintäalojen kasvun taittuminen ja vientiteollisuuden kasvun tyrehtyminen on pudottanut monet kärjessä olleet seudut tavallisten seutujen joukkoon.

Tuotannon, työllisyyden ja väestön muutoksia mittaavan ja koko maan kehitykseen vertaavan BTV-indikaattorin kärkisijan 2000-2005 ottaa Itä-Uusimaa tuotannon huikean kasvun turvin. Tuotannon kasvun ykkössijasta ja toiseksi nopeimmasta väestön kasvusta huolimatta, maakunnan työllisyyskehitys on ollut heikoimpia. Toisena olevan Pirkanmaan tuotanto, työllisyys ja väestö on kasvanut vakuuttavan tasaisesti. Samaan tahtiin, mutta hieman hitaammin on edetty myös Pohjois-Pohjanmaalla. Kanta-Häme ottaa neljännen sijan tuotannon kasvullaan ja Ahvenanmaa viidennen hyvällä työllisyys- ja väestökehityksellään.

Kärkisijoilta keskikastiin ovat pudonneet Varsinais-Suomi ja Uusimaa. Maan suurin maakunta ylittää täpärästi koko maan kehityksen suotuisan väestökehityksen ansiosta. Varsinais-Suomen vetää pinnalle kohtuullisesti kasvanut tuotanto.

Maakunnan BTV-indikaattori 2001- 2005*. Komponenttien vaikutus keskimääräiseen vuosipoikkeamaan

Tyvipäässä on tasaista. Kainuussa ovat supistuneet niin tuotanto, työllisyys kuin väestökin. Etelä-Karjalan on upottanut tuotanto. Itä-Lapissa supistuva tuotanto ja vähenevä väestö vetää tulosta voimakkaasti miinukselle. Näistä huolimatta työllisyys on sinnitellyt lievästi plussan puolelle.

Aluetalouden rakennetta ja kehitystä esittelevä aluetalouskatsaus sekä tietoaineistot ovat Tilastokeskuksen aluetilinpidon tuotanto- ja työllisyystilien sekä aluetalouden indikaattoreiden internet-sivuilla.

Lähde: Aluetilinpito 1975-2005*. Tilastokeskus; Eurostat 13.4.2007

Lisätietoja: Erkki Niemi (09) 1734 3313, Kari Ritvanen (09) 1734 3361, Juha-Pekka Konttinen (09) 1734 2706, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Taulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 13.4.2007

Viittausohje:

Tilasto: Aluetalouden indikaattorit [verkkojulkaisu].
2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/atind/2005/atind_2005_2007-04-13_tie_001.html