Yhteenveto kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -uudistuksen sisällöstä

1.Taustaa

Euroopan Unionin jäsenvaltioissa tällä hetkellä voimassa oleva kansantalouden tilinpidon järjestelmä EKT 95, joka pohjautuu maailmanlaajuiseen SNA 93 -suositukseen, otettiin käyttöön pääosin vuonna 1999. Tämän jälkeen mm. globalisaatio ja uudet taloudelliset ilmiöt ovat aiheuttaneet uudistustarpeita kansantalouden tilinpidolle. Maailmanlaajuista SNA-järjestelmää alettiin uudistaa vuonna 2002, ja samalla aloitettiin myös EKT-järjestelmän uudistustyö Euroopan Unionissa. Uusi SNA 2008 hyväksyttiin vuonna 2009, jonka jälkeen useat maat ovat aloittaneet siirtymäprosessin kohti uutta järjestelmää.

Euroopan Unionissa siirrytään uuteen järjestelmään (EKT 2010, englanniksi ESA 2010) syyskuun lopussa 2014, jolloin EKT 2010 -asetuksen sisältämä tietojen lähettämisohjelma astuu voimaan. Tilinpidon tiedot laaditaan tuolloin pohjautuen uuteen EKT 2010 -menetelmäkäsikirjaan. Suomen osalta heinäkuussa 2014 julkaistavat kansantalouden tilinpidon tiedot tulevat jo olemaan uuden järjestelmän mukaisia.

Uudistukseen ei sisälly paljoakaan perustavanlaatuisia uudistuksia, mutta uudistuksen myötä kansantalouden tilinpidon järjestelmä päivittyy ajantasaisemmaksi suhteessa nykyiseen taloudelliseen ympäristöön ja vastaa tietojen käyttäjien uusiin tietotarpeisiin. Uusi EKT 2010 mm. laajentaa varojen käsitettä kattamaan tutkimus- ja kehittämismenot, ohjeistaa vanhaa järjestelmää paremmin globaalien tuotantotapojen käsittelyyn sekä laajentaa ja nopeuttaa tietojen raportointivaatimuksia joiltakin osin.

Tässä dokumentissa esitetty katsaus EKT 2010 -uudistuksen sisältöön pyrkii kuvaamaan tietojen käyttäjien ja lähdetietojen tuottajien kannalta tärkeimmät muutokset. Lista ei kuitenkaan ole tyhjentävä: SNA- ja EKT -uudistukseen sisältyy lisäksi joukko pienempiä uudistuksia ja tarkennuksia, joilla ei ole käytännön laskelmien kannalta suurta merkitystä. Dokumentissa on pyritty muutosten sisällön lisäksi kuvaamaan uudistuskohdissa hyödynnettäviä lähdetilastoja ja muita aineistoja.

2. Tärkeimmät menetelmä- ja luokittelumuutokset sekä tietosisällön laajennukset

2.1 Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen

Tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) käsitellään kansantalouden tilinpidossa nykyisin juoksevina menoina. Uudessa järjestelmässä ko. menot käsitellään pääoman muodostuksena eli investointeina. Kyseessä on EKT 2010 -uudistuksen merkittävin osa BKT-vaikutuksen osalta. Menetelmämuutos nostanee BKT:n tasoa EU-maissa vaihdellen nollan ja viiden prosentin välillä. Suhteellisen suurten T&K-panostustensa takia vaikutus on Suomelle todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Alustavien arvioiden mukaan vaikutus on Suomessa 2000-luvulla kolmen ja neljän prosentin välillä.

Lähdetietojen osalta kansantalouden tilinpito tukeutuu menetelmämuutoksessa pitkälti Tilastokeskuksessa tuotettavaan Tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilastoon.

2.2 Varallisuustaseiden kehittäminen

Tähän mennessä varallisuustaseiden tietosisältö on rajoittunut lähinnä rahoitusvaroihin ja velkoihin. Kuitenkin kansantalouden ja sen sektoreiden kokonaisvarallisuuden (reaali- ja rahoitusvarat) tiedoille olisi runsaasti käyttöä. Lisäksi uusi EKT 2010 hieman laajentaa tietojen pakollisia toimittamisvaatimuksia reaalivarallisuuden osalta. Tämän takia Tilastokeskus on EKT 2010 -uudistuksen yhteydessä kehittämässä reaalivarallisuutta koskevaa tietosisältöä.

Tavoitteena on tuottaa sektoreittaiset tiedot tärkeimmistä reaalivarallisuuseristä, minkä kautta päästäisiin tarkastelemaan arvioita kansantalouden ja sektoreiden kokonaisvarallisuudesta. Tietosisältö ei kuitenkaan vuonna 2014 tule kattamaan kaikkia reaalivarallisuuden tyyppejä. Pääpaino projektissa on maan ja asuntokannan tietojen kehittämisellä, mikä parantaisi mahdollisuuksia analysoida erityisesti kotitaloussektorin kokonaisvarallisuuden kehitystä.

Kansatalouden tilinpitoon jo nyt sisältyvä pääomakanta tulee olemaan pohja useille tasetiedoille reaalivarallisuudesta. Pääomakannan aikasarjoihin tulee vuonna 2014 mahdollisesti joitakin muutoksia, jotka ovat seurausta varallisuustaseiden kehittämistyössä havaituista muutostarpeista.

Tärkeänä yhteistyötahona kehittämistyössä on Maanmittauslaitos, jonka tuottamat tiedot tulevat olemaan keskeinen pohja tiedoille maan arvosta. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet hyödyntää Tilastokeskuksen ympäristötilastoja luonnonvaratietojen arvioinnissa.

2.3 Julkisyhteisöjen rajauksen tarkentaminen

Nykyisessä EKT-asetuksessa rajanveto julkisyhteisöjen ja muiden sektorien välillä tehdään suurelta osin mekaanisten (kvantitatiivisten) kriteerien perusteella. Uudessa EKT 2010:ssä tilanne muuttuu siten, että näiden ohella sektorirajauksessa otetaan huomioon erilaisia laadullisia kriteerejä, minkä tarkoituksena on tuottaa nykyistä tarkempi kuva mm. julkisen alijäämän ja velan kehityksestä.

Rajanvedon muutosten myötä erilaisia julkisyhteisöjä avustavia yksiköitä - esimerkiksi julkisomisteisia osakeyhtiömuotoisia yksiköitä - siirretään yrityssektorista julkisyhteisöihin. Listaus EKT 2010:n käyttöönoton myötä siirtyvistä yksiköistä on julkaistu sektoriluokituksen soveltamispäätöksissä. Muutokset nostavat julkista velkaa jonkin verran, mutta tasomuutos ei tule olemaan julkisen velan kokonaiskuvan kannalta suuri. Julkisyhteisöjen alijäämä puolestaan voi vuodesta riippuen kasvaa tai pienentyä hieman, mutta keskimäärin sen ei odoteta juurikaan muuttuvan.

Muutosta toteutetaan yhteistyössä erityisesti Tilastokeskuksen Yritysrekisterin kanssa, johon sektoriluokat koodataan ja joka toimii sektoriluokituksen pohjana useimmille Tilastokeskuksen tilastoille.

2.4 Eläkelisätaulu

EKT 2010:n pakolliseen tietosisältöön sisältyy uusi ns. lisätaulukko, jossa raportoidaan kaikkien eläkejärjestelmien tietoja riippumatta niiden ominaispiirteistä ja käsittelytavasta kansantalouden tilinpidossa. Taulukko on seurausta kompromissista, joka saavutettiin globaalissa SNA-uudistuksessa. Kompromissin tuloksena esimerkiksi suomalaisen työeläkejärjestelmän vastuita ei kirjata varsinaiseksi velaksi ydintilinpitoon, mutta kyseisiä tietoja raportoidaan erikseen. Taulukko parantaa eläkejärjestelmien kansainvälisiä vertailumahdollisuuksia.

Taulukko toimitetaan Eurostatille pakollisena ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tärkeänä yhteistyötahona toimii Eläketurvakeskus, joka tuottaa taulukon keskeisen tietosisällön.

2.5 Maanpuolustuskalustohankinnat

EKT 2010:ssa maanpuolustuskaluston hankinnat kirjataan pääoman muodostukseksi eli investoinniksi nykyisen käsittelyn (juoksevia kuluja) sijaan. Tämä nostaa valtionhallinnolle kirjautuvaa kiinteän pääoman kulumista, mikä vaikuttaa BKT:hen nostavasti. Suomessa BKT:n taso tulee todennäköisesti nousemaan n. 0,2 - 0,5 prosenttia. Vaikutukset BKT:n vuosimuutoksiin ovat hyvin pieniä.

Muutoksen toteuttaminen perustuu valtion kirjanpidon ja puolustushallinnon aineistojen hyödyntämiseen.

2.6 Päästöoikeudet

Ilmastosopimuksiin liittyvät päästöoikeudet kirjataan uudessa tilinpitojärjestelmässä nk. sekavarana: päästöoikeuden alkuperäinen hinta (hinta mahdollisessa lupien huutokaupassa) kirjataan rahoitusvaraksi, ja tämän jälkeen tapahtunut hinnanmuutos kirjataan reaalivaraksi. Lisäksi huutokaupatuista päästöoikeuksista saadut tulot kirjataan valtion verotuloksi sille ajankohdalle, kun käytetyt oikeudet palautetaan päästöoikeuksien hallinnoijalle.

Ensimmäisen kerran päästöoikeuksien huutokaupoista johtuvia verotuloja tilastoidaan vuodelle 2014.

2.7 Työsuhdeoptiot

Työsuhdeoptiot eivät aiemmin ole olleet osa kansantalouden tilinpidon palkkakäsitettä. EKT 2010:ssä työsuhdeoptiotulot kirjataan osana palkkoja ja itse optiot kirjataan uutena rahoitusvaateena rahoitustilinpidossa. Optiotulojen ajoituksen osalta EKT 2010:n ohjeistusta ei kyetä käytettävissä olevien lähdeaineistojen puitteissa tarkasti seuraamaan, vaan tulot tullaan todennäköisesti kirjaamaan palkkatuloksi sille hetkelle, kun optio käytetään tai myydään, mihin myös optiotulojen verotus perustuu. Esimerkiksi vuonna 2011 muutos nostaa tilinpidon mukaista palkkasummaa arviolta 0,1 prosenttia.

Muutoksen toteuttamisessa käytettäneen lähdeaineistona Verohallinnon vuosi-ilmoitusaineistoa. Muutoksen yhteydessä ei ole tavoitteena yhdenmukaistaa palkkakäsitettä kansantalouden tilinpidon mukaiseksi työsuhdeoptioiden osalta kaikissa Tilastokeskuksen palkkoja kuvaavissa tilastoissa.

2.8 Vakuutuksen laskenta

Vakuutussektorin laskentaan liittyy useita mahdollisia muutoksia. EKT 2010 mahdollistaa vakuutuksen tuotoksen arvon laskennan kustannusten kautta, mikä saattaisi parantaa ko. aikasarjan mielekkyyttä, volatiliteettia vähentäen. Lisäksi EKT 2010:een sisältyy muutos, jonka mukaan eläkelaitosten nk. tasausvastuuta ei enää tule lukea mukaan osaksi vakuutusteknistä vastuuvelkaa.

Muutosten toteuttamisessa käytetään pääosin vakuutussektorin laskennassa jo aiemmin hyödynnettyjä vakuutuslaitosten tilinpäätöstietoja.

2.9 Valmistuttaminen ulkomailla

Valmistuttamisessa on kyse siitä, että tavaroita lähetetään toiseen maahan edelleen jalostusta/muokkausta varten ja ne palaavat lähettävään talouteen ilman, että tavaroiden omistajuus vaihtuu prosessissa. EKT 2010:ssa valmistuttaminen käsitellään siten, että - nykyisestä EKT95:stä poiketen - tavaroiden liikkumista rajojen yli ei huomioida tavaroiden viennissä ja tuonnissa, vaan ainoastaan valmistuttamisprosessin marginaali (valmistuspalvelun arvo) näytetään palveluiden vientinä jalostavalle/muokkaavalle taloudelle ja palveluiden tuontina tuotteet omistavalle taloudelle. Jalostavan talouden tuotannossa näkyy muutoksen jälkeen ainoastaan ko. palvelun tuotanto, eikä enää koko tuotteen arvoa.

Aikasarjojen laskenta ja juokseva laskenta tulee perustumaan suuryrityksiltä saataviin tietoihin, Tullin Ulkomaankauppatilastoon ja Tilastokeskuksen Palveluiden ulkomaankauppa -tilastoon.

2.10 Välityskauppa

Välityskaupalla tarkoitetaan EKT 2010:ssä ilmiötä, jossa jokin yksikkö hankkii omistukseensa tavaroita toisesta maasta ja myy ne edelleen kolmanteen maahan ilman, että tavarat käyvät lainkaan ko. yksikön kotimaassa. Aiemmin välityskauppaan liittyvä marginaali on käsitelty osana palvelujen vientiä, mutta uudessa EKT 2010:ssa se tullaan käsittelemään osana ulkomaisen tavarakaupan marginaalia: tavaroiden osto kirjataan välityskauppaa harjoittavan yksikön kotimaassa negatiiviseksi tavaroiden vienniksi ja niiden myynti edelleen tavaroiden positiiviseksi vienniksi.

Aikasarjojen osalta välityskaupan muuttuva käsittely ei todennäköisesti aiheuta oleellisia muutoksia. Suuryritysten globaalien tuotantojärjestelyjen tilastointiratkaisut ovat edelleen joiltakin osin kesken kansainvälisellä tasolla.

2.11 Standarditakaukset

EKT 2010:n mukaan tietyistä takaustyypeistä aletaan kirjata jo takausta myönnettäessä odotettavissa oleva tappio takauksen myöntäjän menoksi, ja vastaavasti erä kirjataan takauksen myöntäjän velaksi ja takauksen haltijan varaksi. Menettelyä sovelletaan vain ns. standarditakauksiin eli ehdoiltaan vakioituihin, useille tahoille myönnettäviin takauksiin, jotka kattavat Suomessa todennäköisesti ainakin opintolainatakaukset ja valtion asuntolainatakaukset.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen Valtion takaukset -tilaston kanssa.

2.12 Talletusten ja lainojen rajanvedon muutos

Uudessa EKT 2010:ssa talletusten ja lainojen rajanveto muuttuu siten, että rahalaitosten (MFI) välillä ei enää voi esiintyä lainoja - aiemmin lainoiksi kirjatut erät luokitellaan nyt talletuksiksi. Tämä johtaa suureen siirtymään rahoitustilinpidon tiedoissa lainojen ja talletusten välillä, mutta muutos ei vaikuta keskeisiin seurattaviin tunnuslukuihin.

2.13 Julkisen alijäämän käsite

Tähän mennessä julkisen alijäämän käsite EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvässä liiallisten alijäämien menettelyssä (EDP) on poikennut hieman kansantalouden tilinpidon ns. sektoritilien alijäämästä. Swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät korkovirrat, jotka EDP-raportoinnissa on kirjattu osaksi korkoja, on kansantalouden tilinpidossa käsitelty johdannaisiin kohdistuvina rahoitustaloustoimina. Uudistuksen myötä erillinen EDP-alijäämän määritelmä poistetaan EKT-käsikirjasta, jolloin myös EDP-raportoinnissa siirrytään suoraan kansantalouden tilinpidon mukaiseen alijäämään. Uudistus tulee muuttamaan Suomen julkista alijäämää (EDP) siten, että vuosina 2002 - 2011 alijäämä tulee pääosin nousemaan hieman, todennäköisesti keskimäärin n. 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.

Tiedot swap-sopimuksiin liittyvistä korkovirroista lasketaan Valtiokonttorissa.

2.14 ALV-maksun käsittely

Jäsenmaiden Euroopan Unionin budjettiin maksamista maksuista arvonlisäveropohjaan perustuva maksu (ALV-maksu) on aiemmin tilastoitu EU:n keräämänä verona. Uudistuksen jälkeen ALV-maksu käsitellään valtionhallinnon EU:lle maksamana tulonsiirtona, yhdenmukaisella tavalla bruttokansantuloon pohjautuvan BKTL-maksun kanssa. Muutoksen seurauksena valtion verokertymä kasvaa ja EU:n verokertymä pienenee kansantalouden tilinpidossa. Muutos myös nostaa bruttokansantuloa, mutta ei vaikuta BKT:hen.

Tilastokeskuksen Verot ja veronluonteiset maksut -tilastossa, joka perustuu OECD:n verotilastoon, käsittely on jo nykyisin tilinpidon uuden menettelyn mukainen.

3. Luokitusten ja koodien muutokset

Uudistuksen yhteydessä kansantalouden tilinpidossa käytössä oleviin keskeisiin luokituksiin tulee useita muutoksia. Erityisesti tämä koskee sektoriluokitusta, varaluokitusta ja taloustoimiluokitusta, joihin tulee sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia. Pienempiä muutoksia saattaa tulla muihinkin luokituksiin mm. kooditusten osalta. Sektori-, vara- ja taloustoimiluokitusten julkaisutasojen muutokset on kuvattu erillisessä taulukossa (Excel).

3.1 Sektoriluokitus

Sektoriluokituksen rakenne muuttuu siten, että rahoituslaitossektori jaetaan alaluokkiin entistä tarkemmin ja luokkien sisältö muuttuu hieman. Uudistunut luokitus edellyttää samalla joidenkin nyt yrityssektoriin kuuluvien hallintayhtiöiden luokittelua rahoituslaitoksiin. Lisäksi julkisyhteisöjen ja yrityssektorin keskinäiseen rajanvetoon on odotettavissa joitakin muutoksia (ks. kohta 2.3 Julkisyhteisöjen rajauksen tarkentaminen).

Tilastokeskus on julkaissut päivitetyn sektoriluokituskäsikirjan kesäkuussa 2012. Tilastokeskuksen Yritysrekisterissä uudistunut luokitus otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa.

3.2 Varaluokitus

Varaluokituksen rakenne muuttuu jonkin verran sekä rahoitusvarojen että reaalivarojen osalta, minkä lisäksi luokitukseen sisällytetään uudet EKT 2010:n mukanaan tuomat varatyypit: reaalivarojen puolella tutkimus ja kehittäminen sekä maanpuolustuskalusto, ja rahoitusvarojen puolella työsuhdeoptiot sekä standarditakuisiin liittyvä vara.

3.3 Taloustoimiluokitus

Taloustoimiluokituksen rakenteeseen ei tule merkittäviä muutoksia, mutta taloustoimien kooditus muuttuu joiltakin osin, ja luokitukseen tulee joitakin uusia eriä/erittelyjä: mm. sosiaaliturvamaksujen ja omaisuustulojen osalta luokitus tarkentuu.

4. Muutokset tietojen toimittamisessa

Kansantalouden tilinpidon tietojen toimittamisen ja laadinnan tarkkuustasoa ja aikatauluja säätelee paljolti EKT-asetukseen liittyvä tietojen lähettämisohjelma, joka määrittää Eurostatille toimitettavat tietosisällöt ja näiden toimitusten aikataulut. Uuden EKT 2010:n lähettämisohjelmassa on jonkin verran lisätty raportointivaatimuksia (erityisesti koskien edellä kappaleessa 2 käsiteltyjä varallisuustaseita ja eläketietoja) ja nopeutettu tietojen toimittamista verrattuna edelliseen versioon. Nopeuttamiset koskevat erityisesti neljännesvuosittain toimitettavia tietoja.

Kaikki EU:n jäsenmaat siirtyvät uuteen tilinpidon järjestelmään samanaikaisesti. Jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus hakea EU:n komissiolta määräaikaisia poikkeuksia siirtymän yksityiskohtiin. Nämä poikkeukset voivat koskea esimerkiksi tietojen kattavuutta tai niiden valmistumisaikatauluja, joten EU-maiden välillä on joiltakin osin eroja uudistuksen toteutumisessa käytännössä.

Suomi pystyy pääosin toteuttamaan uudenkin lähettämisohjelman vaatimukset. Lähettämisohjelmaan ollaan haettu seitsemää poikkeusta. Nämä koskevat mm. neljännesvuosittaisten tilinpidon pääaggregaattien (mm. BKT) ja näiden tietojen ensimmäisten vuositietojen toimitusta, joihin Suomi hakee viiden päivän lisäaikaa, sekä aluetilinpidon ennakollisten tietojen (mm. BKT NUTS II-aluetasolla) toimittamista, joihin haetaan 24 kk:n viivettä lähettämisohjelmassa olevan 12 kk:n sijaan vuoteen 2016 asti.

Suomen hakemat poikkeukset eivät ole merkittäviä lähettämisohjelman kokonaisuuden kannalta ja niiden määrä on EU-tasolla hyvin pieni.

EKT-lähettämisohjelman lisäksi uudistus vaikuttaa myös muihin kansantalouden tilinpitoon liittyviin tietojen raportointeihin. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen julkisen alijäämän ja velan raportointi muuttuu EKT 2010 -pohjaiseksi samanaikaisesti muun tilinpidon kanssa syyskuussa 2014 (ks. myös kappale 2.13). Bruttokansantulon raportointi, jota käytetään määriteltäessä jäsenmaiden maksuosuudet EU:n budjettiin, siirtyy puolestaan EKT 2010 -pohjaiseksi arvion mukaan mahdollisesti vuonna 2016. Tämän muutoksen aikataulu riippuu EU:n rahoitusjärjestelmään liittyvän omien varojen päätöksen päivittämisen aikataulusta.

5. Muut aikasarjakorjaukset

Kansantalouden tilinpidon aikasarjoihin tehdään aika ajoin aikasarjatarkistuksia, joiden taustalla on yleensä muuttuneita laskentamenetelmiä, uusia lähdeaineistoja sekä virheiden korjaustarpeita. Tilastokeskus tulee vuoden 2014 heinäkuussa julkaistavissa tilinpidon tiedoissa tekemään aikasarjatarkistuksen, jossa aikasarjoihin tulee muutoksia muutenkin kuin suoraan EKT 2010 -uudistukseen liittyen.

Merkittävin EKT 2010:en käyttöönottoon liittymätön aikasarjatarkistus tulee todennäköisesti koskemaan korjausrakentamisen tietoja. Tilastokeskuksen tavoitteena on tuolloin julkaistavissa tiedoissa parantaa korjausrakentamisen tietojen ajantasaisuutta uusien käyttöön otettavien lähdetietojen avulla.

Toinen mahdollisesti merkittävä tarkistus koskee kotitalouksien kulutusmenoja, koska vuoden 2012 kulutustutkimuksen tiedot ovat käytettävissä vuonna 2014.

Lisätietoja: kansantalous@stat.fi; Paula Koistinen-Jokiniemi 09 1734 3362; Olli Savela 09 1734 3316

 


Päivitetty 20.5.2014