4. Sähköinen kauppa

Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.

Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai vaikka vasta myöhemmin lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin verkkokauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty EDI-kauppa. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.

4.1 Verkkokauppa

Yritysten verkkokaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkkokaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan verkkokauppaan, samoin mobiililaitteiden sovelluksilla tehdyt tilaukset.

Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 19 prosenttia ilmoitti myyvänsä verkkokaupalla. Verkkokauppaa käytiin kaikkein useimmin tukkukaupan toimialalla, 40 prosentissa yrityksistä. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan (27%), vähittäiskaupan (27%) ja informaation ja viestinnän (25%) toimialoilla tehtiin verkkokauppaa useammin kuin muilla toimialoilla. Harvimmin myyntiä verkkokaupalla tehtiin rakentamisen (5%) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (11%) toimialoilla. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna verkkokaupan yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, reilussa kolmanneksessa yrityksistä.

Kuvio 15. Verkkokaupan yleisyys vuonna 2017

Kuvio 15. Verkkokaupan yleisyys vuonna 2017
Osuus luokan yrityksistä.

Verkkokaupalla myyvistä yrityksistä 66 prosenttia myi tavaroita, 38 prosenttia palveluita ja 13 prosenttia sähköisiä tuotteita.

Verkkokauppaa tehdään yleisimmin omien verkkosivujen kautta, markkinapaikkojen kautta myi vain noin kaksi prosenttia yrityksistä. Lähes aina verkkokauppaa tekevät yritykset myyvät ainakin omilla sivuillaan. Pelkästään markkinapaikoilla myyminen oli harvinaista. Markkinapaikoilla myyminen oli selvästi yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa niiden kautta myi 13 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 3).

Verkkokaupan myynnin arvo on suurimmalla osalla yrityksistä pieni. Vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla sai 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan sai seitsemän prosenttia yrityksistä. Verkkokauppaa harjoittavista yrityksistä 82 prosenttia sai vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla. Näistä yrityksistä 38 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan verkkokaupalla ja 21 prosenttia vielä vähintään neljänneksen.

Verkkokaupan myynnin kokonaisarvo oli noin 19 miljardia euroa vuonna 2017. Summa vastaa noin 6,0 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Taulukossa 1 on esitetty sähköisen kaupan myynnin jakautuminen verkkokauppaan ja EDIin euroina ja osuutena yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuosina 2007–2017.

Noin 61 prosenttia yritysten yhteenlasketusta verkkokaupasta kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 39 prosenttia kotitalouksien tekemistä tilauksista.

Kuvio 16. Yritysten yhteenlasketun verkkokaupan jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2017, %

Kuvio 16. Yritysten yhteenlasketun verkkokaupan jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2017, %

Taulukko 1. Sähköisen kaupan arvo sekä osuus liikevaihdosta vuosina 2007-2017, vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset

  Vuosi Verkkokauppa EDI-
myynti
Sähköinen
kauppa
yhteensä
Euro mrd 2007 17 29 46
2008 18 33 51
2009 15 29 44
2010 17 36 53
2011 19 34 53
2012 12 38 50
2013 15 44 59
2014 15 52 67
2015 17 47 64
2016 18 42 60
2017 19 47 66
Osuus
liikevaihdosta, %
2007 6,1 10 16,1
2008 6,1 10,9 17
2009 6,1 11,6 17,8
2010 6,4 13,2 19,6
2011 6,7 11,7 18,5
2012 3,8 12,3 16,1
2013 5 14,3 19,2
2014 4,6 16,4 21
2015 5,8 16 21,8
2016 6,2 14,4 20,6
2017 6 14,7 20,7

4.2 EDI-myynti

Sähköinen tiedonsiirto eli EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä (esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja tai rahtikirja).

Yrityksistä kahdeksan prosenttia käytti EDI:ä myyntitilauksien vastaanottoon. EDI:n käyttö tilausten vastaanottoon on toimialoista selvästi yleisintä tukkukaupassa (20%) ja teollisuudessa (19%). Suuruusluokittain EDI-tilausten vastaanotto on painottunut vahvasti suurimpiin yrityksiin (26%).

Kuvio 17. Yritys on vastaanottanut EDI-tilauksia vuonna 2017

Kuvio 17. Yritys on vastaanottanut EDI-tilauksia vuonna 2017
Osuus luokan yrityksistä

EDI-myynnin arvo kaikissa vähintään kymmenen hengen yrityksissä oli vuonna 2017 noin 47 miljardia euroa. Summa vastaa 14,7 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suuri osa tästä summasta syntyy sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin EDI:n välityksellä vastaanotetuista tilauksista. Niistä yrityksistä, jotka myyvät EDI:n välityksellä, saa 77 prosenttia yrityksistä liikevaihdostaan vähintään 10 prosenttia EDI-myynnistä. Vähintään puolet liikevaihdostaan EDI-myynnistä saa 37 prosenttia EDI:llä myyvistä yrityksistä.


Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, yritys.ict@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 30.11.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2018, 4. Sähköinen kauppa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2018/icte_2018_2018-11-30_kat_004_fi.html