Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2008

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tilasto sisältää tietoja tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvän innovaatiotoiminnan yleisyydestä yrityksissä ja ko. innovaatiotoiminnan luonteesta (kuten innovaatioyhteistyö ja innovaatiotoiminnan tavoitteet ja tietolähteet) sekä tietoja markkinointi- ja organisaatioinnovaatioiden käyttöönoton yleisyydestä (ml. niiden tavoitteet). Innovaatiotoiminnan laajuutta ja luonnetta kuvataan muun muassa yritysten suuruusluokan ja toimialan mukaan. Tiedot on kerätty vähintään kymmenen henkilöä työllistäviltä yrityksiltä.

Innovaatiotutkimus 2008 on osa Eurostatin koordinoimaa EU:n jäsenmaiden yhteishanketta, Community Innovation Survey (CIS2008).

Tietoja käyttävät muun muassa viranomaiset ja tutkijat niin innovaatiotoiminnan laajuuden ja luonteen analysoinnissa kuin innovaatiopolitiikan taustamateriaalina. Tietoja käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

1.2 Keskeiset käsitteet. käytetyt luokitukset. tiedonantajat sekä tietojen kerääjä

Innovaatiotutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat innovaatio ja innovaatiotoiminta. Tuoteinnovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu. Innovaatioita ovat myös yrityksen käyttöönottamat uudet tai olennaisesti parannetut prosessit, kuten tuotantomenetelmät, logistiikkaratkaisut ja jakelumenetelmät tai tukitoiminnot yrityksen prosesseja varten (pelkät organisaatioon liittyvät muutokset eivät kuulu prosessi-innovaatioihin). Innovaation (uuden tai olennaisesti parannetun tavaran, palvelun tai prosessin) on oltava uusi kyseessä olevan yrityksen näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi yrityksen toimialan tai markkinoiden kannalta. Sillä ei ole merkitystä, kuka innovaation on alun perin kehittänyt — onko se kehitetty kyseisessä yrityksessä vai muissa yrityksissä.

Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa yrityksen kannalta uusia tai parannettuja tuotteita tai prosesseja. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiksi yrityksiksi katsotaan innovaatioita käyttöönottaneiden yritysten lisäksi ne, joilla on ollut innovaatioiden kehittämiseen tähtääviä, joko edelleen tarkastelujakson jälkeen jatkuneita tai jo tarkastelujaksolla keskeytyneitä projekteja.

Innovaatiotutkimuksen innovaatiokäsite kattaa myös markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot. Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (ml. tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Menetelmä ei ole ollut yrityksen käytössä aiemmin. Uuden menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen. Organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa. Markkinointi-innovaatio on uusi markkinointi-idea tai -strategia, joka olennaisesti eroaa yrityksen käyttämästä markkinointimenetelmästä ja jota yritys ei ole aiemmin käyttänyt. Markkinointi-innovaatio edellyttää olennaisia muutoksia tuotteen muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa. Markkinointimenetelmien kausiluonteiset, säännölliset tai muut rutiiniluonteiset muutokset eivät kuulu markkinointi-innovaatioihin.

Tilastossa tarkastellaan tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvän innovaatiotoiminnan harjoittamisen lisäksi myös laajan määritelmän mukaista innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuutta. Tähän lasketaan mukaan yritykset, jotka ovat tarkasteluajanjakson aikana eli viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana tuoneet markkinoille tuoteinnovaation tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä prosessi-innovaation tai joilla on ollut näihin tähtäävää toimintaa tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä organisaatio- tai markkinointi-innovaation tai -innovaatioita.

Keskeiset käsitteet perustuvat OECD:n ja Eurostatin määritelmiin (Oslo Manual, Guidelines for collecting and interpreting innovation data, 3rd Edition, OECD 2005).

Toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus TOL 2008 (Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008).

Innovaatiotutkimuksen kohteena on kolmen vuoden ajanjakso; tutkimuksen kvalitatiiviset tiedot kerätään kattaen koko kolmen vuoden periodi, mutta tutkimuksen kvantitatiiviset tiedot (tuoteinnovaatioiden liikevaihto-osuudet ja innovaatiotoiminnan menot) kysytään ainoastaan periodin viimeisimmältä vuodelta eli tutkimuksen tilastovuodelta. Nyt tutkimuksen kohteena oli yritysten innovaatiotoiminta vuosina 2006–2008.

Tilastoyksikkö on yritys, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa. Tietojen kerääjä on Tilastokeskus.

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuotanto perustuu tilastolakiin (280/2004). Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (No 1608/2003/EC) ja EU:n komission implementointiasetus (No 1450/2004)).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Innovaatiotutkimus 2008 oli osa Eurostatin koordinoimaa EU:n jäsenmaiden yhteishanketta, Community Innovation Survey (CIS2008). Menetelmällisesti tutkimuksen toteutus noudatti täten Eurostatin ohjeita ja suosituksia.

Tutkimuksen perusjoukko oli vähintään kymmenen henkilön yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus TOL 2008):
- Kaivostoiminta ja louhinta (B 05–09)
- Teollisuus (C 10–33)
- Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D 35)
- Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E 36–39)
- Tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa (46)
- Kuljetus ja varastointi (H 49–53)
- Kustannustoiminta (58)
- Televiestintä (61)
- Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62)
- Tietopalvelutoiminta (63)
- Rahoitus- ja vakuutustoiminta (64–66)
- Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi (71)

Otantakehikkona käytettiin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvaa tietokantaa. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki otantakehikon vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Alle 250 henkilön yrityksistä tehtiin ositettu yksinkertainen satunnaisotanta, jonka ositteina olivat yrityksen henkilöstön suuruusluokka ja toimiala sekä suuralue (NUTS 2).

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrät ja vastausprosentit henkilöstön suuruusluokan mukaan

Toimiala Henkilöstön suuruusluokka Kehikko Kysely Peitto-% Ylipeitto Vastanneet Vastaus-%
Kaikki toimialat Kaikki yritykset 8613 3576 41,5 51 2622 74,4
Teollisuus 10-49 3074 978 31,8 19 676 70,5
50-249 960 844 87,9 9 639 76,5
250- 246 246 100,0 4 200 82,6
Kaikki yritykset 4280 2068 48,3 32 1515 74,4
Palvelut 10-49 3520 764 21,7 9 534 70,7
50-249 638 569 89,2 7 434 77,2
250- 175 175 100,0 3 139 80,8
Kaikki yritykset 4333 1508 34,8 19 1107 74,3

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrät ja vastausprosentit toimialan mukaan

Toimiala Kehikko Kysely Peitto-% Ylipeitto Vastanneet Vastaus-%
Kaivostoiminta ja louhinta 73 54 74,0 0 38 70,4
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 348 153 44,0 4 111 74,5
Tekstiilien valmistus 61 38 62,3 1 30 81,1
Vaatteiden valmistus 59 42 71,2 1 27 65,9
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 27 27 100,0 0 17 63,0
Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 313 115 36,7 1 88 77,2
Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 74 62 83,8 2 44 73,3
Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 185 84 45,4 1 57 68,7
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 119 96 80,7 1 76 80,0
Kumi- ja muovituotteiden valmistus 201 95 47,3 0 79 83,2
Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 162 96 59,3 2 61 64,9
Metallien jalostus 58 51 87,9 2 39 79,6
Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 904 255 28,2 4 190 75,7
Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 153 88 57,5 1 63 72,4
Sähkölaitteiden valmistus 171 94 55,0 2 68 73,9
Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 459 211 46,0 0 155 73,5
Moottoriajoneuvojen, perä- ja puoliperävaunujen valmistus 82 56 68,3 1 37 67,3
Muiden kulkuneuvojen valmistus 66 52 78,8 2 39 78,0
Huonekalujen valmistus 182 68 37,4 1 40 59,7
Muu valmistus 69 50 72,5 2 32 66,7
Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 179 67 37,4 1 50 75,8
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 164 96 58,5 0 88 91,7
Veden otto, puhdistus ja jakelu 63 47 74,6 1 38 82,6
Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto 108 71 65,7 2 48 69,6
Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvot ja -pyörät) 1309 384 29,3 9 284 75,7
Kuljetus ja varastointi 1265 403 31,9 5 253 63,6
Posti- ja kuriiritoiminta 41 37 90,2 2 25 71,4
Kustannustoiminta 185 103 55,7 0 81 78,6
Televiestintä 66 43 65,2 0 31 72,1
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 465 174 37,4 1 135 78,0
Tietopalvelutoiminta 51 27 52,9 0 21 77,8
Rahoituspalvelut 285 100 35,1 0 84 84,0
Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta 63 44 69,8 1 39 90,7
Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 78 23 29,5 0 17 73,9
Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 525 170 32,4 1 137 81,1
Kaikki toimialat 8613 3576 41,5 51 2622 74,4

Tiedonkeruu

Tutkimuksen tiedot kerättiin Eurostatin kehittämän mallin mukaan laaditulla lomakkeella. Pääasiallisin tietojen toimitustapa oli sähköinen lomake, jonka lisäksi yritysten oli mahdollista antaa vastauksensa myös paperilomakkeella. Innovaatiotilaston tuotanto perustuu tilastolakiin, joten kyselyyn vastaaminen oli lakisääteistä. Kyselyn vastausprosentti oli 74.

Kysely käynnistettiin syyskuussa 2009 ja ensimmäinen muistutuskirje lähetettiin vastaamattomille yrityksille lokakuun lopussa varsinaisen vastausajan umpeuduttua. Toinen muistutuskirje lähetettiin marraskuussa. Lisäksi yrityksiä muistutettiin kyselyyn vastaamisesta puhelimitse ja sähköpostitse.

Tietojen tarkistaminen ja aineiston käsittely

Tietoja tarkistettiin ja korjattiin pyytämällä lisätietoja yrityksistä ja vertaamalla aineistoa yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä Tilastokeskuksen muihin yritystilastoihin.

Innovaatioiden käyttöönottoa koskevissa kysymyksissä katoa ei ollut, sillä niihin vaadittiin yrityksen oma vastaus. Sellaisten kysymysten osalta, joissa on useampia alakohtia, osittaiskatoon on laskettu vain kokonaan puuttuvat vastaukset. Osittain täytetyt vastaukset katsottiin puuttuvien kohtien osalta ei-relevanteiksi tai ei käytössä olleiksi.

Kysymysten osittaiskadot tarkistusten jälkeen, prosenttia hyväksytyistä vastauksista

  Puuttuvien vastausten osuus, %
Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneet  
Tuoteinnovaatioiden kehittäjä 0,8
Tuoteinnovaatioiden uutuus 0,4
Tuoteinnovaatioiden liikevaihto 4,6
Prosessi-innovaatioiden kehittäjä 0,7
Innovaatiotoimet 2,3
Innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus 3,4
Innovaatiotoiminnan tietolähteet 3,1
Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö 0,1
Innovaatiotoiminnan tavoitteet 2,7
Markkinointi- ja organisaatioinnovaatioita käyttöön ottaneet  
Organisaatioinnovaatioiden tavoitteet 0,6
Markkinointi-innovaatioiden tavoitteet 0,1

Järjestysasteikolliset muuttujat imputoitiin aineiston käyttäen otososion mediaania ja nominaaliasteikolliset muuttujat käyttäen tyyppiarvoa. Liikevaihdon suhteen dominoivat yritykset (osuus yli puolet osion liikevaihdosta) poistettiin imputoinnista. Lopullisessa aineistossa ei ole puuttuvia arvoja.

Estimointi

Kyselyn tiedot korotettiin perusjoukon tasolle otoskehikon yritysten lukumäärän ja vastanneiden yritysten lukumäärän suhteella (Wij = Nij /nij , missä Wij = korotuskerroin ositteessa ij, Nij = kehikon yritysten lukumäärä ositteessa ij ja nij = vastanneiden yritysten lukumäärä ositteessa ij). Konsernien sekä yritysten, joiden osuus toimialan vastanneiden liikevaihdosta oli yli puolet, kerroin sai arvon yksi.

Mittausvirhe

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on kyselyssä mahdollista määritellä ja ohjeistaa vain yleisellä tasolla; erilaisille toiminnoille – eri toimialoille ja niiden yrityksille – soveltuvia tarkkoja määritelmiä ei ole kyselyn yhteydessä mahdollista laatia. Viime kädessä käsitteiden tulkinta jää näin ollen vastaavalle yritykselle. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä, otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa.

Mittausvirhettä eli vastaajan antamia virheellisiä tietoja korjattiin tietojen loogisuustarkistusten perusteella. Loogisuustarkistusten ohella tietoja arvioitiin ja tarkistettiin vertaamalla niitä yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä muihin olemassa oleviin lähteisiin. Tarvittaessa yrityksiin otettiin yhteyttä ja tarkennettiin innovaatiotoiminnan käsitettä, jonka myötä tietoja korjattiin tarpeen mukaan.

Tulosten raportointi

Tulosten toimialoittaisessa raportoinnissa on käytetty 2–numerotasoa muutamaa yhdistettyä luokkaa lukuunottamatta ja mikäli taulukon yhteydessä ei toisin mainita. Taulukoissa 'Teollisuus' ja 'Teollisuus, yhteensä' kattavat myös kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon ja vesi- ja jätehuollon.

Tulosten toimialoittainen raportointitaso ja estimoidut yritysmäärät

  TOL2008 Yritysten lukumäärä 1)
Kaivostoiminta ja louhinta 05–09 72
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10–11 337
Tekstiilien valmistus 13 60
Vaatteiden valmistus 14 58
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 15 26
Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 16 311
Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 17 66
Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 18 183
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 19–21 2) 112
Kumi- ja muovituotteiden valmistus 22 199
Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 23 159
Metallien jalostus 24 55
Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 25 900
Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 26 146
Sähkölaitteiden valmistus 27 163
Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 28 452
Moottoriajoneuvojen, perä- ja puoliperävaunujen valmistus 29 79
Muiden kulkuneuvojen valmistus 30 64
Huonekalujen valmistus 31 175
Muu valmistus 32 67
Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 33 176
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 35 157
Veden otto, puhdistus ja jakelu 36 61
Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto 37–39 3) 105
Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvot ja -pyörät) 46 1263
Kuljetus ja varastointi 49–52 1221
Posti- ja kuriiritoiminta 53 39
Kustannustoiminta 58 176
Televiestintä 61 66
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 62 429
Tietopalvelutoiminta 63 50
Rahoituspalvelut 64 283
Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta 65 62
Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 66 77
Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 71 509
Kaikki toimialat 05–71 8358
Teollisuus yhteensä 05–39 4184
Palvelut yhteensä 46–71 4174
1) Estimoidut yritysmäärät poikkeavat kehikon lukumääristä mm. konsernivastauksista johtuen.
2) Sisältää myös koksin ja jalostettujen öljytuotteiden sekä lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistuksen.
3) Sisältää jätteen keruun, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä materiaalien kierrätyksen ja maaperän ja vesistöjen kunnostuksen sekä muut ympäristönhuoltopalvelut.

Estimoidut yritysmäärät kokoluokittain

  Yritysten lukumäärä
Toimiala Henkilöstön suuruusluokka  
Kaikki toimialat 10-49 6403
50-249 1545
250- 410
Kaikki yritykset 8358
Teollisuus 10-49 3039
50-249 908
250- 237
Kaikki yritykset 4184
Palvelut 10-49 3364
50-249 637
250- 173
Kaikki yritykset 4174

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on mahdollista määritellä vain yleisellä tasolla. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä, otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa. Mahdollisen mittausvirheen laajuudesta ei kuitenkaan voida antaa tarkkaa arviota.

Lopulliset tiedot poikkeavat maaliskuussa 2010 julkistetuista ennakkotiedoista. Syynä tähän on aineiston estimointiin tehdyt menetelmämuutokset.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tutkimuksen tulokset valmistuivat EU-regulaation määräajassa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tutkimuksen tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla; julkistus (sisältäen keskeiset tiedot innovaatiotoiminnan yleisyydestä) maaliskuussa 2010, laajempi julkaiseminen (kaikki tulokset) kesäkuussa 2010. Lisäksi Eurostat julkaisee kansainvälisiä vertailuja.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tutkimuksen tiedot eivät sellaisenaan ole suoraan vertailukelpoisia aiempien innovaatiotutkimusten tulosten kanssa. Keskeisin syy tähän on toimialaluokituksen muuttuminen, minkä vuoksi toimialoittaiset tiedot eivät ole sellaisenaan kaikilta osin vertailukelpoisia edellisten tutkimusten tuloksiin. Lisäksi, esimerkiksi organisaatio- ja markkinointi-innovaatioita koskevat kysymykset poikkeavat edelliskerran kysymyksistä, jolloin niitä tiedusteltiin yrityksiltä ensimmäistä kertaa.

Ympäristöinnovaatioista ja niiden tuottamista ympäristöhyödyistä ei ole aiemmin kerätty tietoa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Käytetyt määritelmät ja rajaukset kuvataan tilastotietojen ohessa ja näillä internetsivuilla.


Lähde: Innovaatiotoiminta 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi (09) 1734 3263, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 10.6.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2008, Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2008 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/inn/2008/inn_2008_2010-06-10_laa_001_fi.html