Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2017, 2. vuosineljännes

Julkaistu: 23.9.2015

Julkisyhteisöjen ylijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa huhti-kesäkuussa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2015 toisella neljänneksellä 1,1 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat vastaavasti 0,2 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) kasvoi 0,9 miljardilla eurolla. Kokonaistulot kasvoivat 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2015 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotoanto) oli 1,6 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 14,9 miljardia euroa ja kokonaismenot 13,9 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 6,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat erityisesti verotulot. Vastaavasti kokonaismenot vähenivät 3,4 prosenttia. Tulojen ja menojen erotus parani 1,0 miljardin euron ylijäämäksi.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 12,7 miljardia euroa. Ne kasvoivat 0,1 miljardia euroa eli 1,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten saadut tuloverot ja muut välittömät verot. Paikallishallinnon kokonaismenot olivat toisella neljänneksellä 12,5 miljardia euroa. Ne kasvoivat 0,2 miljardilla eurolla eli 1,6 prosenttia. Eniten menoista kasvoi muu välituotekäyttö. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni edellisestä vuodesta ollen 0,2 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 7,1 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,2 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,1 miljardia euroa eli 1,4 % ja kokonaismenot 0,4 miljardia euroa eli 7,7 %. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 0,3 miljardia euroa ollen 0,9 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat toisella neljänneksellä 4,2 miljardia euroa. Tulot vähenivät vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 1,1 prosenttia. Tulojen lasku johtui pääosin valtiolta saatujen tulonsiirtojen vähenemisestä. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,7 miljardia euroa ja niiden kasvu vuodentakaisesta neljänneksestä oli 1,7 prosenttia. Menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli toisella vuosineljänneksellä 468 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisestä neljänneksestä käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtion kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 3,2 prosenttia. Vastaavasti valtion kokonaismenot pienenivät 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,6 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,9 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot supistuivat edellisestä neljänneksestä 0,7 prosenttia ja menot pienenivät 0,9 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä : http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 16.09.2015 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 16.12.2015.


Lähde: Julkisyhteisön tulot ja menot, 2. neljännes 2015. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Teuvo Laukkarinen 029 551 3315, Anu Karhu 029 551 3325, Kirsi Peltonen 029 551 3464, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (381,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 24.06.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 2. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jtume/2015/02/jtume_2015_02_2015-09-23_tie_001_fi.html

Jaa