Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes

Julkaistu: 21.12.2018

Julkisyhteisöjen velka väheni 0,3 miljardia euroa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa 135,7 miljardia euroa ja väheni neljänneksen aikana 0,3 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 1,2 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka väheni kolmannen neljänneksen aikana 0,5 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 115,0 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien määrä kasvoi kolmannen neljänneksen aikana nettomääräisesti 2 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainojen kanta väheni samaan aikaan 2,4 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla, mutta lyhytaikaisten laina kanta väheni 0,4 miljardia euroa. Lisäksi käteistalletusten määrä kasvoi 0,2 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka väheni 0,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 19,8 miljardia euroa. Lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrä väheni hieman, mutta muiden velkainstrumenttien kanta pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 2,3 miljardia euroa. Velka kasvoi lähinnä työeläkelaitosten johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanottamien käteisvakuuksien kasvun johdosta.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Henna Laasonen 029 551 3303, Olli-Pekka Aaltonen 029 551 3090, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 21.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 3. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2018/03/jyev_2018_03_2018-12-21_tie_001_fi.html