Julkaistu: 15.3.2019

Julkisyhteisöjen velka kasvoi 1,8 miljardia euroa vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 neljännen neljänneksen lopussa 137,5 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 1,8 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 0,3 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka kasvoi neljännen neljänneksen aikana 0,8 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 115,8 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien määrä kasvoi neljännen neljänneksen aikana nettomääräisesti 0,2 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi samaan aikaan 0,5 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta laski 0,1 miljardia edellisen neljänneksen tasolta ja lyhytaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,3 miljardia euroa. Lisäksi käteistalletusten määrä laski 0,1 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,8 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 20,6 miljardia euroa. Lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrä väheni 0,4 miljardilla ja pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi 1,3 miljardilla. Sosiaaliturvarahastojen velka laski 0,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 2,2 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli-Pekka Aaltonen 029 551 3090, Aaro Hottinen 029 551 3231, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 15.3.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 4. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2018/04/jyev_2018_04_2019-03-15_tie_001_fi.html