Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2019, syyskuu

Kuluttajahintaindeksin perusvuosi uudistui

Tilastokeskus on uudistanut kuluttajahintaindeksiä. Perusvuodeksi on valittu 2015=100, jotta kansallinen kuluttajahintaindeksi on linjassa EU-jäsenmaissa tuotetun yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kanssa. Aikaisemmin kuluttajahintaindeksi on uudistettu viiden vuoden välein, joten nyt uudistettu kuluttajahintaindeksin sarja on myös tämän perinteen kanssa linjassa. Samalla indeksin painorakenne ja hintaseurannassa oleva hyödykekori on päivitetty vastaamaan uuden perusvuoden kulutusta.

Uudistuksen jälkeen hyödykekori sisältää 476 tuotetta ja palvelua. Indeksissä pyritään seuraamaan mahdollisimman edustavien hyödykkeiden hintakehitystä, joten hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä sekä sieltä poistetaan hyödykkeitä, joiden paino on alle promillen kokonaiskulutuksesta. Uusia hyödykkeitä kuluttajahintaindeksissä ovat annospuurohiutale, pakastelehtitaikina, soijajuoma, oliiviöljy, sisäverhouspaneeli, sähköasennuspalvelu, maalauspalvelu, tehosekoitin, laajakaista-tv-palvelu ja kotiateriapalvelu. Poistuvien hyödykkeiden listalta löytyvät mm. vehnäleipä, patonki, keittokinkku, valmisruoka-annos, vauvan ulkoiluhaalari, sohvapöytä, navigaattori, stereosarja ja sulkapallomaila. Yhteensä poistuvia hyödykkeitä oli 24.

Kuluttajahintaindeksissä käytetty hyödykeluokitus uudistui

Kuluttajahintaindeksissä otettiin vuoden 2016 alussa käyttöön päivitetty hyödykeluokitus (eCOICOP, European Classification of Individual Consumption According to Purpose). Hyödykeluokitus perustuu YK:n käyttötarkoitusluokitukseen, josta on muodostettu EU-jäsenmaiden käyttöön tarkoitettu hyödykeluokitus. Uusi luokitus erottelee entistä tarkemmin tuotteet ja palvelut hyödykeluokkiin. Samalla hyödykeluokitus tarkentuu 4-numerotasolta 5-numerotasolle. Kuluttajahintaindeksissä nyt käyttöönotettava luokitus on vahvistettu EU:n komission asetuksella.

EU:n luokitus kattaa kokonaisindeksin lisäksi neljä luokitustasoa, joiden lisäksi kansallisia tarpeita varten on lisätty kaksi alatasoa. eCOICOP-hyödykeluokitusta käyttävät myös kansainvälinen hintavertailu, kulutustutkimus sekä kansantalouden tilinpito (vuodesta 2018 lähtien). Kuluttajahintaindeksiin eCOICOP-hyödykeluokituksen käyttöönotto tuo täsmennyksiä tuoreiden ja pakastettujen elintarvikkeiden alajaotteluun, uusia palvelueriä asunnon huoltoon ja korjaukseen sekä uusia korjauspalveluja useampaan hyödykeryhmään. Osa hyödykeluokitukseen liittyvistä muutoksista voidaan ottaa indeksiin mukaan vasta kun tarkempaa hyödykekohtaista tietoa on saatavilla kansantalouden tilinpidosta, kyseisen hyödykkeen painon määritystä varten. Hyödykeluokituksen käyttöönoton yhteydessä on jouduttu päivittämään useamman hyödykkeen aiemmin käytössä olleita luokituskoodeja vastaamaan uutta luokitusta.

Kuluttajahintaindeksin painorakennetta päivitettiin

Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen tietoihin. Tiedot päivitetään vuosittain. Aiemmin (ennen vuotta 2013) kuluttajahintaindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein. Viimeinen suuri määräaikaisuudistus tehtiin vuoden 2011 alussa, jolloin hyödykkeistä vaihtui n. 15 %. Vuoden 2016 hyödykevalikoimaan lisättiin uusia hyödykkeitä ja siitä poistettiin hyödykkeitä, joiden kulutus oli alle yhden promillen kokonaiskulutuksesta.

Hyödykekohtaisen alajaottelun määrittelyssä käytetään myös muita lähteitä kuin Tilastokeskuksessa viiden vuoden välein toteutettu kulutustutkimus, muiden tilastojen tuottamat tilastoaineistot, Suomen Pankin tilastot sekä keskusliikkeiden ja –liittojen myyntiaineistot. Vuoden 2016 painorakenne vastaa vuoden 2015 yksityisen kulutuksen arvoa, joka oli noin 99,4 miljardia euroa. Aikaisempana perusvuotena 2010 kulutuksen arvo oli 83,3 miljardia euroa ja vuonna 2005 vastaavasti 70,4 miljardia euroa.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksisarjojen välinen painorakennevertailu, prosenttia

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksisarjojen välinen painorakennevertailu, prosenttia

Oheisessa kuvassa vertaillaan kolmen perusvuoden indeksisarjan painorakennetta hyödykeryhmätasoittain. Suurimmat painoarvot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet ryhmällä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet sekä ryhmällä 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat.

Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta. Kotitalouksissa ovat mukana myös turistien kulutus Suomessa sekä laitoskotitaloudet. Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri. Indeksissä seurataan edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Vuosittain päivitettävien hyödykkeiden ja painojen avulla taataan hyödykkeiden ajantasaisempi edustavuus indeksissä.

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakennevertailu, prosenttia

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakennevertailu, prosenttia

Suurimmat muutokset indeksin painorakenteessa edellisvuoteen verrattuna ovat 04 Asumisen sekä 12.6.2. muiden rahoituspalvelujen hyödykeryhmissä. Asumisen osalta 04.6.2 Peruskorjaukset-erän arvopaino nelinkertaistui johtuen Korjausrakentamisen tilaston tiedon tarkentumisesta. Muiden rahoituspalvelujen osalta 12.6.2.1.1 Pankkipalvelumaksut-erän arvopainoa nostettiin tarkemman rahoituslaitosten tilinpäätöstietojen perusteella. Näiden ryhmien hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat nyt entistä enemmän kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksiin.

Uudistus ei katkaise kaikkia sarjoja

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2015=100) ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi.

Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen vuokrat kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi.

Myös aikaisempien perusvuosien kuten 2005=100 ja 2010=100 sarjoja ketjutetaan eteenpäin kuluttajahintaindeksin 2015=100 kuukausimuutoksella. Lisäksi tilasto tuottaa erityisindeksejä maksullisena tietopalveluna.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi uudistettiin

Tilastokeskus on uudistanut myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Samassa yhteydessä perusvuodeksi vaihdettiin 2015=100 EU-komission päivittämän asetuksen mukaisesti.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi: siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 85 % kansallisesta indeksistä. Ennen vuoden 2016 painorakenteen päivitystä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kattavuus oli lähes 90 % luokkaa. Syy kattavuuden pienenemiseen on kuluttajahintaindeksin peruskorjausten paino-osuuden nousussa, jota erää ei huomioida yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä.

Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2016

COICOP      Hyödyke/ryhmä Paino KHI:ssä, o/o
04.6 Omistusasuminen 10,76
07.2.4.2.1.1   Ajoneuvovero 1,27
09.4.3.0.1.1 Rahapelit 1,93
12.5.2.0.1.2 Omakotitalon palovakuutusmaksu   0,08
12.6.2.1.1.2 Kulutusluottojen korot 1,19
YKHIstä poistetut yhteensä 15,23

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ilkka Lehtinen 029 551 3478, Kristiina Nieminen 029 551 2957, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 19.2.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2016, Kuluttajahintaindeksin perusvuosi uudistui . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2016/01/khi_2016_01_2016-02-19_kat_001_fi.html