Laatuseloste: kiinteistöjen hinnat

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Kiinteistöjen hintatilasto kuvaa omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoja ja hintojen muutoksia neljännesvuosi- ja vuositasolla. Tilasto sisältää alueen mukaan luokiteltuja tietoja vuodesta 1985 lähtien.

Tilaston tarkoituksena on tarjota tietoa omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintakehityksestä kaikille asuntomarkkinoita seuraaville tahoille.

1.2. Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot

Aineistot ja tiedonantajat:

Kiinteistöjen hintatilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisterin kauppahintatietoihin, jotka toimitetaan Tilastokeskukseen neljännesvuosittain. Kauppahinta-aineistoon haetaan lisäksi taustatietoja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistosta.

Käsitteet:

Omakotitalokiinteistö: Tilastossa mukana olevat omakotitalokiinteistöt on määritelty seuraavasti: Kiinteistön käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka, kiinteistöllä on vain asuin- ja sivurakennuksia, eikä kiinteistö sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinrakennus- tai asuinpientalokortteli.

Omakotitalotontti: Tilaston omakotitalotontit, eli rakentamattomat pientalotontit, on määritelty seuraavin ehdoin. Kiinteistön käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka, eikä kiinteistöllä ole rakennuksia. Kiinteistö ei myöskään sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinpientalokortteli sekä rakennusoikeudesta on tieto rekisterissä ja rakennustehokkuuskerroin on alle 0,5. Haja-asutusalueella käytetään ehtona vain käyttötarkoitusta ja ranta-alue-ehtoa, koska kaavan laatua ja rakennusoikeutta ei ole määritelty kyseisellä kaava-alueella.

Keskihinta: Tilastossa julkaistavat keskihinnat ovat pinta-alapainotettuja aritmeettisia keskineliöhintoja (€/m2).

Keskipinta-ala: Omakotitalojen pinta-ala tarkoittaa asuinpinta-alaa (m2) ja omakotitalotonttien pinta-ala tarkoittaa tontin kokonaispinta-alaa. Asuinpinta-ala lasketaan asuntoa rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asuinpinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpyhuoneen, askarteluhuoneen, takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan, pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asuinpinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.

(Nimellis)hintaindeksi: Kertoo hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (1985=100) verrattuna.

Reaalihintaindeksi: Kertoo reaalisen hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (1985=100) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin pisteluku vastaavan ajankohdan ja vastaavan perusvuoden kuluttajahintaindeksin pisteluvulla.

Jakaumatunnusluvut:

Q1 (alakvartiili) = 25 % neliöhinnoista ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin alakvartiili.

Med (mediaani) = Keskimmäinen neliöhinta, kun neliöhinnat on järjestetty suuruusjärjestykseen.

Q3 (yläkvartiili) = 75 % neliöhinnoista ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin yläkvartiili.

Luokitukset:

Aluejako: Omakotitalojen ja omakotitalotonttien tilastoissa käytettävä alueluokitus sisältää tiedot seuraavilta alueilta: koko maa, pääkaupunkiseutu, muu Suomi, kehyskunnat, asukasluvun mukaiset tiedot, läänitiedot ja suuraluetiedot.

Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Läänijako on vuonna 1997 asetetun mukainen läänijako, ja suuraluejako on vuonna 1994 voimaan tullut suuraluejako. Ahvenanmaa ei sisälly tilastoon.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Kiinteistöjen hintatilaston laadinnassa käytetään varsin tehokkaita indeksilaskentamenetelmiä. Lähtökohtana on aineiston luokittelun ja regressiomallien yhdistäminen. Tilaston perustamisvaiheessa on laadittu varsin kattava menetelmäseloste tutkimustuloksineen, ja tämä raportti löytyy tilaston internetsivuilta Menetelmäselosteet -kohdasta.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Tilaston luotettavuus

Tilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriin, joka sisältää kaikki kiinteistökaupat. Tilastosta jää kuitenkin pois havaintoja normaalien tarkistusten (kts. kohta 3.2.) kautta.

Tilaston tuloksia tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota alueella tehtyjen kauppojen lukumääriin. Etenkin pääkaupunkiseudulla kiinteistökauppojen lukumäärät ovat verrattain pieniä, joten neljännesmuutoksen sijasta on parempi tarkastella pidemmän aikavälin kehitystä. Mikäli kauppoja on tehty vähän, niin muutama poikkeava tapaus alueella voi vaikuttaa merkittävästi keskihintaan.

3.2. Tilaston tarkistukset

Omakotitalojen hintatilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa kokonaiskauppahinta on alle 17 000 €. Lisäksi tontin pinta-alan tulee olla 400 ja 20 000 m2:n välillä, ja asuinpinta-alan tulee olla 40 ja 400 m2:n välillä. Tilastoon ei hyväksytä vuokratontilla sijaitsevia omakotitaloja. Lisäksi aineistolle suoritetaan neliöhinnan mukainen rajaus, jossa rajataan poikkeuksellisen alhaisen tai korkean neliöhinnan omaavat tapaukset (esim. sukulaiskaupat ja aineistovirheet).

Omakotitalotonttien tilastoon hyväksytään tontit, joiden pinta-ala on 400 - 20 000 m2. Lisäksi suoritetaan neliöhintarajaus omakotitalojen tapaan.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1. Tilaston ilmestymistiheys ja mittausjakso

Kiinteistöjen hintatilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 10 viikkoa vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja. Vuositiedot julkaistaan neljännen neljänneksen julkaisun yhteydessä.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Kiinteistöjen hintatilaston julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla tilastoon perustuva tuorein tilasto -tiedote. Tilastosta ei tuoteta erillistä paperi- tai pdf-julkaisua, mutta kaikki tilastoon liittyvät tiedot ovat saatavilla Tilastokeskuksen internetsivuilta ( http://tilastokeskus.fi/til/kihi/index.html) .

Kauppakohtaista ja muuta yksityiskohtaista tietoa kiinteistöjen toteutuneista kauppahinnoista saa Maanmittauslaitoksesta (http://www.maanmittauslaitos.fi).

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin

Maanmittauslaitos julkaisee kauppahinta-aineistoon perustuvaa kauppahintatilastoa. Keskeisin ero Tilastokeskuksen laatiman hintaindeksin ja Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston välillä on siinä, että kauppahintatilasto esittää ensisijaisesti kauppojen ja hintojen jakaumatietoja tiettynä ajankohtana, kun hintaindeksi puolestaan keskittyy mittaamaan hintojen muutosta ajankohdasta toiseen. Jälkimmäisessä huomioidaan eri ajankohtina myytyjen kiinteistöjen laatueroista johtuvat hintaerot ja poistetaan niiden vaikutus indeksilaskennassa.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Kiinteistöjen hintatilaston tiedot ovat saatavilla vuodesta 1985 lähtien. Kaikki tiedot on laskettu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin tiedoista käyttämällä samaa laskentamenetelmää, joten tiedot ovat vertailukelpoisia koko tilastointiajalta.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kiinteistöjen hintojen neljännesvuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen neljännesvuosi- ja vuositilastoa. Tilastokeskuksen tilastojen lisäksi asuntojen hinnoista ja asuntojen hintakehityksestä julkaisevat tietoa mm. Maanmittauslaitos, kiinteistönvälittäjät, luottolaitokset ja pankit. Kiinteistöjen hintatilastojen eroa on selitetty tarkemmin kohdassa 6.1.


Päivitetty 30.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kiinteistöjen hinnat [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-456X. 2005, Laatuseloste: kiinteistöjen hinnat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kihi/2005/kihi_2005_2005-05-30_laa_001.html