Julkaistu: 24.10.2017

Kulttuurialojen työllisyyden ja arvonlisäyksen osuus kansantaloudesta pysyi vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla

Vuonna 2015 kulttuurin osuus taloudessa oli sama kuin edellisenä vuonna eli 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Aikaisempina vuosina suuntaus on ollut laskeva sekä tuotannossa että erityisesti työllisyydessä, mutta tämä lasku näyttäisi nyt ainakin toistaiseksi pysähtyneen. Vaikka muuten kulttuurin osuus taloudesta on ennallaan, niin peliala kasvoi voimakkaasti myös vuonna 2015. Suurin osa pelialan toiminnasta jää varsinaisen kulttuurisatelliitin rajausten ulkopuolelle, mutta pelialasta on tehty tätä julkistusta varten erilliset laskelmat.

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2015

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2015

Käypähintaisesti mitattuna kulttuurin arvonlisäys oli vuonna 2015 hieman korkeampi kuin vuonna 2014, mutta kulttuurin osuus koko talouden arvonlisäyksestä oli samalla tasolla, sillä myös koko talouden arvonlisäys kasvoi. Monissa toimialaryhmissä arvonlisäys oli joko ennallaan tai kasvanut hieman ja erityisesti toimialaryhmissä ”elokuvat, videot ja tietokonepelit” sekä ”huvipuistot, pelit sekä muu viihde ja virkistys” näkyi vähän suurempaa kasvua. Toisaalta sanoma- ja aikakauslehtiin sekä muuhun painamiseen liittyvissä toimialaryhmissä oli selvää laskua.

Vuonna 2015 kulttuurin yhteenlaskettujen kulutusmenojen osuus kaikista kulutusmenoista laski hieman. Tilanne oli samanlainen sekä yksityisten että julkisten kulutusmenojen osalta – kulttuuriin käytetty käypähintainen rahamäärä pysyi käytännössä ennallaan, mutta kun koko talouden tasolla kulutusmenot kasvoivat, niin kulttuurin osuus sekä yksityisistä että julkisista kulutusmenoista pieneni.

Kulttuurin osuus työllisyydestä oli 3,5 prosenttia vuonna 2015. Kulttuurin osuus työllisyydestä on selvästi korkeampi kuin sen osuus arvonlisäyksestä (2,9 prosenttia) tai tuotoksesta (3,0 prosenttia). Kulttuurin työvoimavaltaisuuteen vaikuttavat muun muassa suhteellisen matala palkkataso, osa-aikaisuus sekä suuria voittoja tuottavien isojen yritysten puuttuminen. Vuodesta 2008 asti jatkunut kulttuuritoimialojen työllisten määrän absoluuttinen lasku näyttäisi taittuneen, ja työllisten määrä vuonna 2015 oli sama kuin vuonna 2014. Samanlaista nousua vuodelle 2015 kuin Tilastokeskuksen jo aiemmin julkaisemassa, kulttuuritoimialojen työllisyyttä kuvaavassa tilastossa, ei näissä luvuissa kuitenkaan näy.

Kulttuurista toimintaa on perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä eivätkä useimmat alan toimijat edes kuvittele rikastuvansa toiminnallaan. Kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi myös huonoina aikoina, vaikka sitten ilman voittoa. Pitkään jatkunut talouden taantuma on kuitenkin näkynyt sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa – kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja, kun talous on tiukalla – eikä talouden nousu varsinaisesti näy vielä kulttuurin puolella, vaikka erityisesti tuotannon puolelta näyttäisi, että pitkään jatkunut lasku on loppunut.

Laskusuuntauksesta huolimatta kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä sen osuus kulutuksesta on kuitenkin lähes 5 prosenttia ja työllisistä 3,5 prosenttia.

Peliala kasvaa kohisten – ja jää suurimmaksi osaksi kulttuurisatelliitin ulkopuolelle

Kulttuurisatelliitin ohessa Tilastokeskuksessa on laskettu myös paljon julkisuutta saaneen pelialan kokonaiskehitys vuosille 2008-2015. Peliala voidaan – ainakin laajasti ymmärrettynä – katsoa kulttuuriin kuuluvaksi, mutta suurin osa pelinkehittäjäyrityksistä toimii tietokoneohjelmoinnin toimialalla, jota ei oteta mukaan kulttuurisatelliittiin laskelmiin. Pelialan vuonna 2013 alkanut hurja kasvu jatkui myös vuonna 2015 – toki pääasiassa muutaman yksittäisen yrityksen kautta.

Jos pelialan yritykset kuuluisivat kulttuurisatelliittiin, kulttuurin arvonlisäys olisi vuonna 2015 lähes 20 prosenttia suurempi kuin nykyisellä rajauksella ja myös kulttuurin osuus BKT:stä kasvaisi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kulttuuritoimialan työllisyyteen pelialan yrityksillä ei olisi merkittävää vaikutusta, vaan työllisyys pysyisi käytännössä samalla tasolla. Koko talouden kannalta pelialalla ei kuitenkaan – ainakaan vielä – ole suurta merkitystä, vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta onkin lähes kolminkertaistunut noin 0,2 prosentista 0,6 prosenttiin.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän mukaisina vuosilta 2008-2015.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.


Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (229,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 24.10.2017

Viittausohje:

Tilasto: Kulttuurin satelliittitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-959X. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klts/2015/klts_2015_2017-10-24_tie_001_fi.html

Jaa