Laatuseloste: Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannukset

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannukset kuvaa asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöissä ja rakennuksissa tehdyn korjausrakentamisen arvoa. Tilasto on vuositilasto ja aikasarjat alkavat vuodesta 1996. Tietoja käyttävät mm. kansantalouden tilinpidon ja asuntoyhteisöjen taloustilaston lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan eri järjestöt, yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto.

1.2 Käsitteet, luokitukset, tietolähteet

1.2.1 Tietolähteet

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen arvotilasto perustuu otokseen valittujen yhtiöiden isännöitsijöille lähetettävään tiedusteluun. Tiedustelu tehdään yhdessä asuntoyhteisöjen taloustilaston kanssa, josta saadaan korjausrakentamisen tilastoissa käytetyt asunto-osakeyhtiöiden taustatiedot.

1.2.2 Käytetyt luokitukset

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen kustannustilastossa on käytetty Tilastokeskuksen sektoriluokitusta 2000 (Tilastokeskus käsikirja 5, 2000), jossa asuntoyhteisöt luokitellaan pääluokkaan voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin.

Asunto-osakeyhtiöt ovat luokiteltu rivi- ja ketjutaloihin ja asuinkerrostaloihin.

1.2.3 Käytetyt käsitteet

Asunto-osakeyhtiö

Osakeyhtiö, jonka osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiettyjä yhtiöjärjestyksessä määrättyjä rakennuksen tiloja (huoneistoja).

Korjausrakentaminen (yleinen käsite)

Korjausrakentamisella tarkoitetaan rakennustoimintaa, joka rakennuksen tai rakennuksen tilan säilyttäen muuttaa sitä senhetkisestä tilasta toivottuun suuntaan. Korjausrakentamista on myös sellainen uudistustyö, jossa vanhan tilalle rakennetaan nykyaikaisempi laite tai rakennelma. Korjausrakentamiseen sisältyvät esim. sellaiset rakennustyöt kuten perusparannus, saneeraus, restaurointi, entisöinti, remontointi, kunnossapito, vuosikorjaus, kunnostus ja purkaminen. Rakennusten laajennukset eivät kuuluu korjausrakentamiseen.

Uudisrakentaminen

Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakentamista, joka tuottaa uutta tilaa tai uuden rakennelman.

 

 

Vuosikorjaus

Vuosikorjauksella tarkoitetaan asuntoyhteisön tuloslaskelmaan suoraan kuluiksi kirjattuja kustannuksia. Vuosikorjauksella pidetään tonttia, rakennusta ja laitteita käyttökelpoisina ja toiminnassa.

Aktivoidut korjauskustannukset (peruskorjaukset)

Aktivoiduilla korjauskustannuksilla tarkoitetaan peruskorjauksesta ja perusparantamisesta aiheutuneita kustannuksia, joita ei suoraan merkitä tuloslaskelmaan niiden toteutumisajankohdan tilikauden kuluiksi. Aktivoidut korjauskustannukset sisältyvät käyttöomaisuuteen kohottaen sen arvoa.

1.3 Lait, asetukset ja suositukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki, jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko

Asunto-osakeyhtiöiden otannan perusjoukko on muodostettu verohallinnon verotuksen kiinteistörekisteristä. Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukossa on mukana noin 70 000 yhtiötä, josta otoskehikkoon poimitaan kaikki asuinpinta-alaltaan vähintään 700 m2 asunto-osakeyhtiöt, näitä on noin 37 000. Otokseen poimitaan 2300 asunto-osakeyhtiötä, mikä on 6,2 prosenttia otoskehikon yhtiöiden lukumäärästä.

2.2. Otos ja laskentamenetelmä

Tiedustelussa käytetään ositettua otantaa. Tiedot koskevat asuntoyhteisöjen viimeisen vuoden tilinpäätöstietoja. Tilastoyksikkönä on asunto-osakeyhtiö.

Ositusmuuttujina ovat olleet NUTS3 alueet eli maakunnat, rakentamisvuosi ja talotyyppi. Ositus muodostuu luokittelemalla ristiin em. muuttujat, jolloin aluetasolla (maakunta, 21 kpl) on jaettu asunto-osakeyhtiöt talotyypin mukaan pientaloihin ja kerrostaloihin. Pientalot on jaettu rakennuksen valmistumisvuoden mukaan ennen vuotta 1975 ja sen jälkeen rakennettuihin taloihin. Kerrostalot on vastaavasti jaettu ennen 1960, 1960-1969, 1970-1979, 1980-1989 ja 1990 - rakennettuihin. Esimerkiksi vuoden 2003 aineistosta ositteita oli 147 ja otoskoko oli 2289 asunto-osakeyhtiötä.

Kadon vaikutusta korjataan painottamalla käyttäen homogeenisten osajoukkojen menetelmää. Vastaukset painotetaan ositteittain kertoimella, joka saadaan jakamalla perusjoukon lukumäärä vastanneiden lukumäärällä.

Tarkastetusta ja painotetusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja. Vuoden 2003 tiedustelun vastausprosentti oli 72 ja tuloksia voidaan pitää luotettavina.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vuoden 2003 tiedustelu koski noin 2300 asunto-osakeyhtiötä (noin 6 % otoskehikosta). Asunto-osakeyhtiöiden vastaukset korotetaan otoskehikkoa vastaavaksi ja korjauksista saadaan hyvä tulos. Pinta-alaltaan pienet alle 700 m2 asunto-osakeyhtiöt eivät kuulu tiedusteluun.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Asunto-osakeyhtiöiden korjausten arvotiedot koskevat yhtiöiden tilikautta ja lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden marras-joulukuussa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Asunto-osakeyhtiöiden korjausten arvo julkaistaan kerran vuodessa rakentamisen ja asumisen vuosikirjassa, 'Talonrakentaminen ja suhdanteet '- julkaisussa ja Tilastokeskuksen korjausrakentamisen kotisivuilla.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen arvotiedot ovat vertailukelpoisia osakeyhtiöiden osalta vuodesta 1996 lähtien.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen arvotiedot perustuvat vähintään 700 m2 suuruisille yhtiöille tehtyyn vuosittaiseen tiedusteluun.

8. Dokumentointi

Tilaston tuotannossa käytettäviä metatietoja on saatavissa Tilastokeskuksen rakentamisen suhdanteet vastuualueelta.

 

 


Päivitetty 30.8.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Korjausrakentaminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-2958. 2004, Laatuseloste: Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannukset . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kora/2004/kora_2004_2004-12-21_laa_002.html