Kotitaloudet tekevät määrällisesti paljon kotitöitä ja se on myös kansantaloudellisesti merkittävä asia

Kansainvälisesti sovitun käytännön mukaan palkatonta kotityötä eli kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita ei pääsääntöisesti lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen. Tälle kotitalouksien tekemälle työlle voidaan kuitenkin laskea arvo. Arvon laskemiseksi on olemassa kaksi keskenään varsin erilaista menetelmää: työ voidaan hinnoitella joko markkinahintaan tai sitten kustannusten (työ sekä tuotannossa käytetyt tuotteet) summana. Kotitaloustuotannon hinnoittelu markkinahintaan olisi teoreettisesti oikeampi tapa, mutta siihen ei löydy riittävästi tietoa. Vuonna 2017 julkaistu kansainvälinen ohjeistus suosittelee kotitaloustuotannon arvon laskelmista kustannusten kautta eli niin kutsuttua input-menetelmää käyttäen. Suomessa kotitaloustuotannon arvoa on laskettu input-menetelmää käyttäen vuodesta 2001 alkaen niille vuosille, kun käytössä on ollut jompikumpi päälähteistä, ajankäyttötutkimus tai kulutustutkimus. Aikaisemmin laskelmat laadittiin Tilastokeskuksen ja Kulutustutkimuskeskuksen yhteistyönä, mutta vastuu on siirtynyt kokonaan Tilastokeskukselle, joka julkaisee nyt vuoden 2016 laskelmat.

Kotitaloustuotannon arvo -tilaston vuoden 2016 laskelmissa käytetään uusimman kulutustutkimuksen (2016), vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen sekä monien vuositilastojen tietoja. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tiedot on päivitetty huomioiden kotitaloustyyppien lukumäärät vuonna 2016. Kotitaloustuotannon arvoa koskevat luvut on laskettu uuden kansainvälisen ohjeistuksen mukaan, jolloin laskelmissa huomioidaan yli 15-vuotiaiden kotityöaika (aikaisemmin Suomessa laskelmiin otettiin mukaan yli 10-vuotiaiden kotityöaika) ja vapaaehtoistyötä ei lasketa mukaan kotitaloustuotantoon, vaan se näytetään erillisenä osana.

Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, sillä tarkoitetaan sekä bruttokansantuotteeseen sisältyvää että sen ulkopuolelle jäävää kotitaloustuotantoa. Laskelmissa nämä kaksi erää pidetään erillään, jolloin BKT:n ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai se voidaan summata bruttokansantuotteen kanssa niin kutsutun laajennetun bruttokansantuotteen laskemiseksi, eikä laskelmiin näin tule päällekkäisyyttä.

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys kattaa input-menetelmällä laskien kotitalouksien itselleen tekemän työn arvon ja tuotannossa käytetyn kiinteän pääoman kulumisen, ja se on bruttokansantuotetta vastaava käsite näissä laskelmissa.

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 95,2 miljardia euroa

Bruttokansantuote oli Suomessa 216,1 miljardia euroa vuonna 2016, ja koko kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 95,2 miljardia euroa. Kotitaloustuotannosta BKT:hen sisältyvä osuus oli 16,4 miljardia ja BKT:n ulkopuolelle jäävän (nk. non-SNA) kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 78,8 miljardia euroa. Tilinpidon ulkopuolelle rajattu osuus kotitaloustuotannosta vastasi 36,5 prosenttia BKT:stä. Hyvin samalla tasolla on ollut BKT:n ulkopuolisen kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen suhde BKT:hen myös vuosina 2009 ja 2012.

Kuvio 1. BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen

Kuvio 1. BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen

Niin kutsuttu laajennettu BKT, eli BKT:n ja BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen summa, oli 295,0 miljardia euroa vuonna 2016. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys – eli nyt voidaan huomioida sekä BKT:hen jo sisältyvä että sen ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto – on tästä laajennetusta BKT:stä hieman vajaa kolmannes eli 32,3 %.

Kuvio 2: Laajennettu BKT

Kuvio 2: Laajennettu BKT

Kotitaloustuotanto laajempi käsite

Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, eikä pelkästään kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksestä, käsite sisältää sekä työajan että tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut. Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien investoinneiksi lasketaan vain asuntojen hankinta ja muut menot ovat loppukulutusta. Kotitaloustuotannon arvo -tilastoa laadittaessa kotitalouksien kulutusmenot ryhmitellään uudestaan niin, että osa tuotteista lasketaan tuotannossa käytetyiksi välituotteiksi, osa investoinneiksi ja osa suoraan loppukäytöksi. Näistä välituotekäyttö tulee mukaan laskelmaan sellaisenaan. Investointien perusteella lasketaan niin kutsuttu kiinteän pääoman kuluminen, joka huomioidaan laskelmissa. Loppukäyttö ei sisälly kotitaloustuotantoon.

Suomessa kehitetyssä mallissa myös vapaaehtoistyöhön käytetty aika on laskettu mukaan kotitaloustuotantoon: ajankäyttötutkimuksen tulosten mukaan vuonna 2009 vapaaehtoistyöhön käytetystä ajasta 75 % oli naapuriapua ja 25 % käytettiin yhdistystoimintaan. Kansainvälisessä mallissa vapaaehtoistyötä ei sisällytetä kotitaloustuotantoon, mutta suositellaan, että se lasketaan ja näytetään tuloksissa erikseen.

Taulukko 1: Kotitaloustuotannon arvo Suomessa 2016

Kotitaloustuotannon arvo 2016 / Kotitaloudet yhteensä / Miljoonaa euroa Kotitaloustuotanto (SNA + non-SNA) Kotitaloustuotanto (SNA + non-SNA) Kotitaloustuotanto ml. vapaaehtoistyö
Arvonlisäys, netto 84 918 7 286 92 204
Pääoman kuluminen 10 297 0 10 297
Arvonlisäys, brutto 95 214 7 286 102 500
Välituotekäyttö 33 170 0 33 170
Tuotoksen arvo 128 384 7 286 135 670

Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon merkitystä. Tilasto kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa.

Tilastokeskuksen internet-sivuille on tuotettu taulukot, joista näkyvät aiemmat, Suomessa laaditun mallin mukaiset laskelmat vuosille 2001-2012 sekä uudemmat, kansainvälisen suosituksen mukaisesti laaditut laskelmat vuosille 2009-2016.


Lähde: Kotitaloustuotannon arvo, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 7.11.2018

Viittausohje:

Tilasto: Kotitaloustuotannon arvo [verkkojulkaisu].
ISSN=2490-0214. 2016, Kotitaloudet tekevät määrällisesti paljon kotitöitä ja se on myös kansantaloudellisesti merkittävä asia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kotsa/2016/kotsa_2016_2018-11-07_kat_001_fi.html