1. Kuolemansyyt 2017

Vuoden 2017 aikana kuoli 53 670 henkilöä, mikä on lähes 300 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Kuolleissa oli miehiä ja naisia lähes yhtä paljon.

Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus pieneni vuonna 2017 edellisvuodesta 2,8 prosenttia. Miesten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus aleni hieman naisia enemmän. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti 1970-luvulta lähtien ja suotuisa kehitys jatkui edelleen vuonna 2017 (kuvio 1). Ikävakioitu kuolleisuusluku ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2017

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2017

Vuonna 2017 kuolleista kaksi kolmesta oli täyttänyt 75 vuotta ja useampi kuin joka kolmas oli täyttänyt 85 vuotta. Vainajista 100 vuotta täyttäneitä oli yli 400. Kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli naisilla 85 vuotta ja miehillä 77 vuotta, kun 10 vuotta aiemmin kuolleiden keski-iät olivat naisilla 83 ja miehillä 74 vuotta. Mediaani kuvaa keskimmäistä arvoa, eli puolet kuolleista kuoli mediaani-ikää nuorempina ja puolet mediaani-ikää vanhempina.

Kuolleiden ikärakenteesta johtuen vanhempien ikäryhmien tyypilliset kuolemansyyt hallitsevat koko väestön kuolemansyyjakaumaa (taulukko 1). Vuonna 2017 suomalaisten kuolemista 36 prosenttia aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 24 prosenttia kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), joka aiheutti viidenneksen kaikista kuolemista. Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä. Vaikka haimasyöpään kuolleiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ikävakioitu haimakuolleisuus ei ole kasvanut, vaan pysynyt ennallaan. Miesten yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syöpämuodot olivat edelleen keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisten vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli 9 400 henkeä, mikä oli 17 prosenttia kaikista kuolleista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisten kuolemista joka neljäs ja miesten joka kymmenes aiheutui dementiasta. Naisia kuoli dementiaan yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Ikävakioidussa dementiakuolleisuudessa ei sukupuolten välillä näy selkeää eroa (kuvio 6).

Alkoholiperäisiin syihin kuoli vähemmän ja itsemurhiin enemmän kuin edellisvuonna

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2017 aikana lähes 1 600 henkeä, mikä oli lähes 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli 3 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana ikävakioitu kuolleisuus alkoholisyihin on pienentynyt viidenneksellä. Miehillä alkoholikuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin naisilla. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden naisten ja 75 vuotta täyttäneiden miesten alkoholikuolleisuus on lisääntynyt, kun vastaavasti nuorempien ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vähentynyt.

Vuoden 2017 aikana yli 800 henkilöä teki itsemurhan, mikä on yli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt selvästi (kuvio 12). Viimeisen viiden vuoden aikana miesten itsemurhakuolleisuus on pienentynyt noin 10 prosenttia, kun vastaavasti naisten itsemurhakuolleisuus on samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljästä itsemurhan tehneestä oli miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 46 vuotta. Itsemurhissa kuolleiden naisten keski-ikä oli 49 vuotta.

Vuonna 2017 tapaturmaisesti menehtyneitä oli yli 2 300 henkeä eli 4 prosenttia kaikista kuolleista, kun alkoholimyrkytykset lasketaan aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin kuolemiin. Tapaturmiin kuolleiden määrä on kasvanut muutama viime vuoden ajan. Vuonna 2017 tapaturmaisesti kuolleita oli lähes 100 enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmakuolleisuus on selvästi pienempää kuin kymmenen vuotta sitten, mutta verrattuna viiden vuoden takaisiin lukuihin kehitys ei ole ollut yhtä suotuisaa. Miesten tapaturmakuolleisuus oli vuonna 2017 lähes samalla tasolla (+1,1 %) kuin viisi vuotta sitten, kun naisten tapaturmakuolleisuus oli vähentynyt yli 10 prosenttia.

Taulukko 1. Kuolemansyiden rakenne 2017, kaikki

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Ikävakioitu kuolleisuus Ikävakioitu kuolleisuus
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Muutos
2016–2017, %
Muutos
2007– 2017, %
Kuolleita yhteensä 53 670 26 859 26 811 100 100 100 –2,8 –13,9
Verenkiertoelinten sairaudet 19 077 9 553 9 524 36 36 36 –5,5 –27,9
Kasvaimet 12 949 6 905 6 044 24 26 23 –1,2 –5,4
Dementia, Alzheimerin tauti 9 390 3 059 6 331 17 11 24 –0,6 +41,9
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 2 325 1 519 806 4 6 3 +2,2 –20,3
Hengityselinten sairaudet 2 084 1 263 821 4 5 3 –5,0 –29,4
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1 558 1 160 398 3 4 1 –10,5 –32,3
Itsemurhat 824 611 213 2 2 1 +4,2 –20,6
Muut kuolemansyyt 5 463 2 789 2 674 10 10 10 - -

Työikäisiä kuoli 2 400 kasvaimiin

Vuoden 2017 aikana kuolleista oli työikäisiä (15–64-vuotiaita) noin 8 000, mikä on 15 prosenttia kaikista kuolleista. Kuolleista miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes oli työikäinen. Työiässä kuolleiden määrä on vähentynyt selvästi. Vielä kymmenen vuotta sitten työikäisiä kuoli vuodessa lähes 3 000 henkeä enemmän.

Työikäisten ikävakioitu kuolleisuus kaikkiin kuolemansyihin on pienentynyt kymmenessä vuodessa yli neljänneksellä. Työikäisten miesten kuolleisuus on yhä yli kaksinkertaista naisiin verrattuna, vaikka miesten kuolleisuus on pienentynyt nopeammin kuin naisten, mikä on kaventanut sukupuolten välistä kuolleisuuseroa.

Työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin (taulukko 2). Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisistä. Työikäisinä kuolleista naisista kuoli kasvaimiin 44 prosenttia. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä oli naisilla 16 prosenttia vuonna 2017, kun vielä parikymmentä vuotta sitten osuus oli viidennes. Työikäisillä miehillä verenkiertoelinten sairauksien merkitys kuolemansyynä oli edelleen hieman suurempi kuin kasvaimien.

Naisten yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli rintasyöpä, johon kuoli vuonna 2017 noin 270 työikäistä naista (liitetaulukko 1c). Työikäisillä miehillä yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli keuhkosyöpä (liitetaulukko 1b).

Vuonna 2017 alkoholiperäisiin syihin kuoli noin 1 000 työikäistä. Määrä oli yli 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta, jolloin kuolleita oli 1 800. Työikäisiä miehiä menehtyi alkoholista johtuviin syihin huomattavasti enemmän kuin samanikäisiä naisia.

Taulukko 2. Työikäisten (15–64-vuotiaiden) kuolemansyyrakenne 2017

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % %
Kuolleita yhteensä 7 936 5 358 2 578 100 100 100
Kasvaimet 2 441 1 300  1 141  31 24 44
Verenkiertoelinten sairaudet 1 809 1 404 405 23 26 16
Hengityselinten sairaudet 190 129 61 2 2 2
Alkoholiperäiset taudit ja
tapaturmainen alkoholimyrkytys
988 752 236 12 14 9
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 766 606 160 10 11 6
Itsemurhat 634 474 160 8 9 6
Muut kuolemansyyt 1 108 693 415 14 13 16

Yli 65-vuotiaita menehtyi eniten verenkiertoelinten sairauksiin

Vuonna 2017 kuolleista naisista 90 prosenttia ja miehistä 80 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta. Vanhempien ikäryhmien kuolemansyyrakenne poikkeaa työikäisten kuolemansyyrakenteesta muun muassa siinä, että itsemurhien, tapaturmien sekä alkoholiperäisten kuolemansyiden suhteellinen osuus on pienempi kuin työikäisillä.

Yli 65-vuotiaita kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin, jotka aiheuttivat 38 prosenttia kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä kasvaa iän mukana: 65–69-vuotiaista niihin kuoli alle kolmannes ja yli 95-vuotiaista lähes puolet (kuvio 2). Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee 70 ikävuoden jälkeen. Kasvainten osuus oli 65–69-vuotiailla kuolleilla 40 prosenttia ja yli 95-vuotiailla enää 6 prosenttia.

Dementian (mukaan lukien Alzheimerin tauti) merkitys kuolemansyynä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2017 dementia oli ikääntyneiden kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairauksien ja kasvaimien jälkeen. Vuoden 2017 aikana yli 65 vuotta täyttäneistä kuolleista menehtyi dementiaan joka viides ja 95 vuotta täyttäneistä useampi kuin joka kolmas.

Vuonna 2017 kaikista itsemurhan tehneistä useampi kuin joka viides oli 65 vuotta täyttänyt. Itsemurhien osuus ikääntyneiden kuolemansyistä on kuitenkin hyvin pieni, alle prosentti. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten yli 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta vuonna 2015.

Lisätietoa eri ikäisten kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista 1a-1c sekä tietokantatauluista.

Taulukko 3. Yli 65-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 2017

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % %
Kuolleita yhteens ä 45 552 21 404 24 148 100 100 100
Verenkiertoelinten sairaudet 17 266 8 148 9 118 38 38 38
Kasvaimet 10 484 5 591 4 893 23 26 20
Dementia, Alzheimerin tauti 9 346 3 037 6 309 21 14 26
Hengityselinten sairaudet 1 893 1 134 759 4 5 3
Ruuansulatuselinten sairaudet (pl.
alkoholiperäiset sairaudet)
1 042 466 576 2 2 2
Alkoholiperäiset taudit ja
tapaturmainen alkoholimyrkytys
570 408 162 1 2 1
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 1 544 903 641 3 4 3
Itsemurhat 185 135 50 0 1 0
Muut kuolemansyyt 3 222 1 582 1 640 7 7 7

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2017

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2017

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, Kati Taskinen 029 551 3648, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 17.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2017, 1. Kuolemansyyt 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_kat_001_fi.html