2. Miehillä sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan

Vuoden 2017 aikana suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Niiden merkitys kuolemansyynä on kuitenkin pienentynyt kahdessakymmenessä vuodessa 44 prosentista 36 prosenttiin. Samanaikaisesti miesten ja naisten ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt yli 40 prosenttia. Vuonna 2017 väestön määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni sekä naisilla ja miehillä edellisvuoteen verrattuna (liitekuvio 1).

Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä, vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus onkin vähentynyt Suomessa selvästi. Sepelvaltimotauti aiheutti vuonna 2017 edelleen miehillä joka viidennen ja naisilla joka kuudennen kuoleman. Sepelvaltimotautiin kuolleita oli lähes 10 000 henkeä.

Sepelvaltimotautiin kuolleet yhä vanhempia

Tautiin kuolleet ovat yhä vanhempia. Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista oli työikäisiä lähes neljä kymmenestä, kun vuonna 2017 heitä oli vähemmän kuin joka kymmenes. Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2017 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Kuviossa 3 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 40 vuoden aikana. Vuonna 2017 sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen sekä miehillä että naisilla.

Kuvio 3. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1971–2017

Kuvio 3. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1971–2017

Sukupuolten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa pienentynyt 10 vuodessa

Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2017 ne aiheuttivat lähes joka neljännen kuoleman. Kasvaimiin kuolleet olivat keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä 10 prosenttia ja naisilla vähemmän, 4 prosenttia (liitekuvio 2). Vuonna 2017 kasvainkuolleisuus pieneni edelleen sekä miehillä että naisilla edellisvuoteen verrattuna. Miesten yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syöpätyypit olivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Vuonna 2017 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli noin 1 500 miestä ja 800 naista. Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 1980-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on pienentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut. Kymmenen viime vuoden aikana naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut 15 prosentilla ja miesten vähentynyt samanaikaisesti yli 20 prosenttia. Vuonna 2017 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus väheni sekä miehillä että naisilla edellisvuoteen verrattuna (kuvio 4).

Kuvio 4. Ikävakioitu kuolleisuus kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään 1971–2017

Kuvio 4. Ikävakioitu kuolleisuus kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään 1971–2017

Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2017 rintasyöpään kuoli yli 900 naista, mikä on noin 30 naista enemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpäkuolleisuus oli 33 kuolemaa 100 000 naista kohti. Rintasyöpään menehtyneiden naisten keski-ikä oli 72 vuotta ja alle 65-vuotiaita kuolleista oli lähes joka kolmas. Vuonna 2017 rintasyöpään kuolleiden naisten määrä oli hieman suurempi kuin kymmenen vuotta sitten, mutta naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa 7 prosenttia (kuvio 5).

Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2017 eturauhasen syöpään kuoli noin 900 miestä eli yhtä paljon kuin naisia rintasyöpään. Miesten eturauhasen ikävakioimaton syöpäkuolleisuus on lähes samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuus eli 33 kuolemaa 100 000 henkeä kohti.

Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden keski-ikä oli 81 vuotta. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt selvästi 2000-luvulla.

Kuvio 5. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 1971–2017

Kuvio 5. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 1971–2017

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, Kati Taskinen 029 551 3648, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 17.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2017, 2. Miehillä sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_kat_002_fi.html