Julkaistu: 30.6.2008

Kotitaloudet hyötyvät yhteiskunnan tarjoamien hyvinvointipalvelujen käytöstä

Suomalaiset kotitaloudet hyötyivät keskimäärin runsaat 6 200 euroa yhteiskunnan tarjoamien hyvinvointipalvelujen käytöstä vuonna 2006 (Taulukko). Tällaisia hyvinvointipalveluja ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Nämä palvelut rahoitetaan julkisin varoin, mutta käytöstä asiakas ei maksa joko lainkaan tai vain pienen osan niiden tuottamisen kustannuksista käyttömaksuina. Julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä voidaan periä asiakasmaksuja, mutta nämäkin palvelut ovat suurelta osin subventoituja. Toisaalta esimerkiksi Suomen koulujärjestelmässä ei ole lukukausimaksuja. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksen hyvinvointipalveluiden käyttöä koskevista ennakkotiedoista.

Koulutuspalvelut ovat arvoltaan merkittävin osa hyvinvointipalveluja, niiden osuus kaikkien näiden palveluiden arvosta on lähes puolet (47,3 %). Myös julkisten terveyspalvelujen merkitys on suuri, 40 prosenttia kaikesta hyvinvointipalveluista saatavasta etuudesta tulee terveyspalvelujen käytöstä. Sosiaalipalvelujen osuus on vajaat 13 prosenttia. Sosiaalipalveluissa lasten päivähoitopalvelut ja vanhusten erilaiset kodinhoitopalvelut ovat merkittävimmät yksittäiset palvelut.

Kun arvioidaan näiden palvelujen merkitystä kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin kannalta, voidaan palveluista saatua hyötyä suhteuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin (tulot + tulonsiirrot - verot). Kulutustutkimuksen mukaan kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot olivat 35 390 euroa vuonna 2006. Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään hyvinvointipalveluista saadun hyödyn arvo, runsaat 6 200 euroa, kasvoivat näin laskettuna kaikkien kotitalouksien kulutusmahdollisuudet keskimäärin runsaat 17 prosenttia.

Julkisia hyvinvointipalveluja käyttävät suhteessa eniten lapsiperheet, koska koulutuspalvelujen painoarvo on niin suuri. Lisäksi lapsiperheille ovat päivähoito- ja terveyspalvelut merkittäviä. Vanhustaloudet ovat myös merkittävä hyvinvointipalvelujen käyttäjäryhmä. Nämä taloudet käyttävät suhteellisen paljon terveyspalveluja sekä erilaisia kunnallisia hoitopalveluja. Suhteellisesti vähiten hyvinvointipalveluja käyttävät työikäiset lapsettomat kotitaloudet.

Hyvinvointipalveluaineisto liittyy vuoden 2006 Kulutustutkimukseen. Kulutustutkimuksen palvelujen käyttötietoja on yhdistetty ulkopuolisista lähteistä saataviin kustannustietoihin ja näin on voitu laskea tuotetuille palveluille yksikkökustannukset. Yksikkökustannuksista on vähennetty kotitalouksien maksamat asiakasmaksut.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutusmenot sekä hyvinvointipalveluiden käytön laskennallinen arvo vuonna 2006

  Kaikki
kotitaloudet
Yhden hengen
talous, alle 65 v
Lapseton pari,
alle 65 v *)
Yhden
huoltajan
talous **)
Kahden
huoltajan
lapsiperhe **)
Vanhus-
talous ***)
Muut
taloudet
Kotitalouksia yhteensä 2 455 000 624 809 489 483 104 782 525 175 519 072 191 679
Kotitalouden
keskikoko
2,11 1,00 2,00 2,61 3,92 1,31 2,99
Kotitaloudessa
kulutusyksiköitä
keskimäärin
1,49 1,00 1,50 1,63 2,19 1,15 1,95
Kulutusmenot 30 247 19 281 36 914 26 674 47 531 18 090 36 490
Kotitalouden
käytettävissä
olevat tulot
35 390 20 999 45 865 27 279 52 743 22 480 47 396
Hyvinvointi-
palvelujen arvo
6 214 3 281 4 057 12 752 12 527 3 644 7 399
Hyvinvointi-
palvelujen arvon
%-osuus tuloista
17,6 15,6 8,8 46,7 23,8 16,2 15,6

*) molemmat alle 65-vuotiaita **) lapset alle 25-vuotiaita huollettavia ***) kaikki jäsenet täyttäneet 65 vuotta

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus

Lisätietoja: Markku Lindqvist (09) 1734 3418 ja Juha Nurmela (09) 1734 25482548, kulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Taulukot

Tietokantataulukot


Päivitetty 27.6.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2006. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2008-06-30_tie_003.html